Markuksen evankeliumi on evankeliumeista lyhin, mutta siitä on tehty merkillinen havainto, joka ei tunnu sopivan kovin hyvin yhteen tuon ominaisuuden eli siis evankeliumin lyhyyden kanssa. Markuksessa nimittäin hyvin monet asiat sanotaan hyvin monilla eri tavoilla kahdesti. Tästä kertoo mm. Frans Neirynckin kirja Duality in Mark. Kuulin kerran Neirynckin luennon Loewenissä (Belgia), ja se oli kyllä niin järisyttävän pikkutarkka ja ei-luentomainen, että se täsmäsi hyvin kirjan kirjailijasta jättämään kuvaan.
Markuksen tupla tai tupluus voi ilmetä isoissakin rakenteissa. Sellainen on esimerkiksi nk. Markan sandwich eli Markuksen kerrosvoileipä, jonka voi huomata vaikkapa kertomuksessa puun kiroamisesta. Jakeissa 11:12-14 ja 11:19-25 käsitellään viikunapuuta, jonka Jeesus kirosi. Niiden keskellä kuin pihvinä on kertomus Jeesuksen aggressiivisesta toiminnasta temppelissä. Tällaisessa tapauksessa voidaan tupluudessa ehkä nähdä sisällöllisiä ja tulkinnallisia merkityksiäkin. En kuitenkaan ryhdy nyt pohtimaan niitä.
Sen sijaan otan esimerkin, joka osoittaa kuinka läpitunkeva tupluusilmiö Markuksen evankeliumissa on. Käsitelläänpä sellainen lyhyt tekstinpätkä kuin Mark. 2:18-20:
-
Ja Johanneksen opetuslapset ja fariseukset pitivät paastoa. Niin tultiin ja sanottiin hänelle: ”Johanneksen opetuslapset ja fariseusten opetuslapset paastoavat; miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?”
-
Jeesus sanoi heille: ”Eiväthän häävieraat voi paastota silloin, kun ylkä on heidän kanssaan? Niin kauan kuin heillä on ylkä seurassaan, eivät he voi paastota.
-
Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin, sinä päivänä, he paastoavat.”
Muun muassa tällaisia tuplia löytyy:
Edeltävän sanan toistoa:
– opetuslapset (j. 18)
– ylkä (j. 20)
Ei … mutta ilmaisuja:
– niin kauan kuin heillä on … eivät he voi paastota – mutta päivät tulevat … sinä – – päivänä he paastoavat (jakeet 19, 20)
Kaksittaiset henkilöryhmät:
– Johanneksen opetuslapset ja fariseukset (j. 18a)
– Johanneksen opetuslapset ja fariseusten opetuslapset (j. 18c)
Selitys ja kertomus:
– Johanneksen opetuslapset ja fariseukset pitivät paastoa – Johanneksen opetuslapset ja fariseusten opetuslapset paastoavat (j. 18)
Kertomuksellinen vastaavuus:
– miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa – eiväthän … voi paastota; eivät he voi paastota (jakeet 18,19)
– eiväthän … voi – paastota silloin, kun ylkä on heidän kanssaan; niin kauan kuin heillä on ylkä seurassaan, eivät he voi paastota
Lausumien paralleelisuus:
– j. 19 (synonyyminen)
– jakeet 19-20 (antiteettinen)
Näitä tällaisia sisäkkäisiä, limittäisi, päällekkäisiä, rinnakkaisia tuplia on Markuksen evankeliumi aivan täynnä. Kaikki 16 lukua. Yksittäin ne eivät näytä kovin ihmeellisiltä, mutta niiden kokonaisvaltainen opetus on merkittävä. Tuplista osa on tarkoituksellisia mutta osa ei. Tuplista osa johtuu lähteistä ja redaktiosta mutta osa ei. Toisin sanoen emme esimerkiksi voi automaattisesti erottaa jonkin tuplan osia toisistaan perustellen, että toisen täytyy olla traditiosta ja toisen redaktiosta.
Verrataanpa Markuksen tekstiä Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien vastaaviin kohtiin:
Matt. 9:
-
Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: ”Me ja fariseukset paastoamme paljon; miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?”
-
Niin Jeesus sanoi heille: ”Eiväthän häävieraat voi surra, niinkauan kuin ylkä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.”
Luuk. 5:
-
Niin he sanoivat hänelle: ”Johanneksen opetuslapset paastoavat usein ja pitävät rukouksia, samoin fariseustenkin, mutta sinun opetuslapsesi syövät ja juovat”.
-
Jeesus sanoi heille: ”Ettehän voi vaatia häävieraita paastoamaan silloin, kun ylkä on heidän kanssaan?
-
Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin, niinä päivinä, he paastoavat.”
Kummassakin evankeliumissa on jätetty toistamatta erityisesti jakeiden Mark. 2:18-19 tuplia. Taas voidaan oppia tärkeä seikka: Markuksen teksti ei ole lyhin, mutta silti se on varhaisin. Varhaisimman ei siis tarvitse olla lyhin tai niukin. Tämä havainto muiden vastaavien kanssa on vienyt pohjaa perinteiseltä bultmannilaiselta traditiokritiikiltä.