Tulin kerran siihen tulokseen, että Aquila pyrki tekemään Jumalan läsnäolosta ja toiminnasta ihmisen sisäisen tapahtuman. Big deal?
Minulla oli kerran valtavan raskas ja iso kirja lainassa kansalliskirjastosta. Itse asiassa kirja koostui kahdesta yhtä isosta ja raskaasta osasta. Palautin sen tässä hiljan, se oli minulla pitkään lainassa, sanotaanko 20 vuotta. Vastaava kirja löytyy nykyään netistä. Kyseessä on teos, johon Field-niminen tutkija on aikanaan koonnut Origeneen Hexaplafragmentit. Fragmentit sisältävät mm. osan Aquilan Vanhan testamentin käännöstä.
Aquila käyttää käännöksessään nk. konkordanssisysteemiä. Siinä jokaista heprean sanojen yksityiskohtaa vastaa kreikankielinen elementti, ainakin periaatteessa. Esimerkiksi sellainen hepreankielinen kombinaatio kuin בקרב on usein käännetty käyttäen analogisia kreikkalaisia komponentteja. קרב ilmenee Aquilalla kolmella eri sanalla, τό ἔγκατον (Ps. 63(64):7), τό ἔντερον (Ps. 5:10) ja τό/τά ἐντός (Ps. 48(49):12 ja 102(103):1), jotka kaikki merkitsevät ”sisin”. Kun heprean sanaan liittyy jokin prepositioista ב, מן tai אל, variointi kasvaa, mutta monesti tavataan juuri odotetut loogiset kombinaatiot kuten ἐν ἐγκάτῳ (esim. Ps. 54(55):5), ἐξ ἐγκάτου (5. Moos. 4:34)/άπο ἐγκάτων (5. Moos. 4:3) ja πρὸς ἔγκατον (3. Kun. (l. Kun.) 17:22). Toisaalta ἐντός voi yksinään kelvata korvaamaan sekä sanan קרב että yhdistelmän בקרב. Ja vielä toisaalta בקרב voi myös ilmetä ilmaisuna ἐν μέσῳ, ”keskellä”.
Nyt sitten on mahdollista tehdä sellainen huomio, että silloin kun Aquila on käyttänyt kreikankielistä ilmaisua ἐν μέσῳ, ”keskellä”, alkuperäinen hepreankielinen ilmaus בקרב voidaan parhaiten tulkita juuri tässä merkityksessä. Sen sijaan kun Aquila käyttää ilmaisua ἐν ἐγκάτῳ, ”sisuksissa”, paras merkitys heprean yhdistelmälle בקרב ei aina olekaan yhtenevä. Aquila esimerkiksi kääntää tekstin 4. Moos. 14:14 ”sinä, Herra, olet kansasi keskellä (בקרב)” ἐν ἐγκάτῳ -ilmaisun avulla, siis ”sinä, Herra, olet kansasi sisuksissa [kirj. ”sisäelimissä”]”. Näin hän tekee joissakin muissakin kohdin, joissa ”keskellä” olisi ilmeinen, esim. Ps. 45(46):6: ”Jumala on sen sisällä” ja Ps. 81(82):1: ”Jumala seisoo väkevien kokouksessa, hän tuomitsee [heidän] sisuksissa[an].” Lisäksi voidaan huomata, että kohdat, joissa Aquila on päätynyt kääntämään heprean kombinaation בקרב kreikan ilmaisulla ἐν μέσῳ, eroavat sisällöllisesti kohdista, joissa hän käyttää kombinaation vastineena ilmaisua ἐν ἐγκάτῳ. Nimittäin yksikään Jumalan läsnäoloa tai toimintaa suhteessa ihmiseen kuvaava kohta ei saa ἐν μέσῳ -käännöstä.
Kun Aquila otti työkseen kääntää Vanhan testamentin kreikaksi, siitä oli jo olemassa muitakin kreikankielisiä käännöksiä, kuuluisin niistä Septuaginta-niminen. Aquilan tarkoituksena kuitenkin oli tuottaa käännösteksti, joka muita paremmin vastaisi rabbien raamatuntulkintaa. Se kun oli joutunut ahtaalle, kun kristityt olivat löytäneet Septuagintasta joukoittain mielestään Jeesukseen viittaavia kohtia. Rabbien mm. tiedetään pohtineen teologisesti keskeistä jaetta 2. Moos. 17:7, ”onko Herra meidän keskellämme”, ja enemmistön kerrotaan tulleen siihen tulokseen, että sanat pitäisikin ymmärtää ”onko Herra meidän sisällämme”. Tuosta ensimmäisestä käännösvaihtoehdostahan tietysti tulevat helposti mieleen Jeesuksen sanat ”missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään” (Matt. 18:20; ἐν μέσῳ). Muitakin Jeesuksen lausumia voi tulla mieleen. Aquila auttoi ja käänsi Mooseksen kirjan kohdan εἰ ἔστιν κύριος ἐντος ἡμῶν ἢ οὔ.
Retuutin teosta isossa kassissa, johon se oli hyvin paketoituna. Vein ja tyrkytin sitä ensin yliopiston pääkirjaston puolelle. ”Ai sinä olet Holmén”, kirjaston informaatikko totesi palautustiskillä. Hetken jo ajattelin, että minusta oli kirjastossa etsintäkuulutus, mutta hän tunnistikin minut muista syistä. ”Tämä täytyy nyt kyllä viedä toiseen kirjastoon.” Ei muuta kuin paketti uudestaan kassiin ja takaisin toiseen suuntaan Fabianinkatua. Harmitti. Mutta ei paljoa.