Alla inlägg av Admin

Bernadotteprogrammet 2026

Utlysningar

Kungl. Gustav Adolfs Akademien utlyser stipendier inom Bernadotteprogrammet

Bernadotteprogrammet

Inom ramen för Bernadotteprogrammet utlyser Kungl. Gustav Adolfs Akademien för svensk folkkultur maximalt två vistelsestipendier för postdoktorala forskare inom det verksamhetsområde som Akademien företräder. Utlysningen riktar sig till:

  • Post doc-forskare utanför Sverige som under 2026 vill tillbringa minst fyra till sex månader vid ett svenskt lärosäte eller ett forskningsinriktat arkiv/museum/bibliotek.
  • Post doc-forskare i Sverige som under 2026 vill tillbringa fyra till sex månader vid ett utländskt lärosäte eller ett forskningsinriktat arkiv/museum/bibliotek.

Sista ansökningsdag: 30 september 2025. Läs mer. 


The Bernadotte Programme 

Within the framework of the Bernadotte Programme, the Royal Gustavus Adolphus Academy for Swedish Folk Culture invites applications for a maximum of two scholarships. These are intended for postdoctoral researchers working within the fields the Academy represents. The call is aimed at:

  • Postdoctoral researchers from outside Sweden who in 2026 wish to spend a minimum of four to six months at a Swedish university or a research-oriented archive, museum or library in Sweden.
  • Postdoctoral researchers from Sweden who in 2026 wish to spend a minimum of four to six months at a foreign university or research-oriented archive, museum or library.

Application must arrive no later than September 30, 2025. Read more. 

 

 

 

Kunkl. Gustav Adolfs Akademien utlyser tryckbidrag och resebidrag

Utlysningar

Kungl. Gustav Adolfs Akademien utlyser resebidrag till doktorander och postdoktorala forskare samt tryckningsbidrag till avhandlingar

Resebidrag till doktorander för materialinsamling och konferensdeltagande
Kungl. Gustav Adolfs Akademien för svensk folkkultur har avsatt medel som
bidrag till doktorander till täckande av kostnader för resor och logi i
anslutning till avhandlingsarbete. Sista ansökningsdag: 5 oktober 2025. Läs mer.

Resebidrag till materialinsamling och konferensdeltagande i samband med
postdoktoral forskning
Kungl. Gustav Adolfs Akademien för svensk folkkultur har avsatt medel
som bidrag till postdoktoral forskning till täckande av kostnader för resor
och logi. Sista ansökningsdag: 5 oktober 2025. Läs mer.

Tryckningsbidrag till doktorsavhandlingar
Kungl. Gustav Adolfs Akademien för svensk folkkultur har avsatt medel som
bidrag till tryckningsbidrag för doktorsavhandlingar. Sista ansökningsdag: 5 oktober 2025. Läs mer.

Sagobygden söker en Berättarantikvarie

Utlysningar
Är du en driven person med folkloristiska kunskaper, har du läst etnologi eller motsvarande på universitetsnivå eller förvärvat likvärdiga kunskaper på annat sätt? I arbetet som berättarantikvarie behöver du vara strukturerad och flexibel i perioder av hög arbetsbelastning. Vi arbetar ofta i projekt, från lokalt till den internationella arenan med den muntliga berättartraditionen som grund.

Läs mer om Sagobygden och om utlyst tjänst här:
Skicka in din ansökan senast 19 september 2025, intervjuer sker löpande.

Call for Papers: ISFNR 2026 Nature(s) in Narrative

Call for papers, Konferenser

The ISFNR Interim conference in 2026 will be held in Reykjavík Iceland, June 13th to 16th. The conference will take place at the main campus of the University of Iceland, a walking distance from the vibrant city centre of Reykjavík. With nearly 24 hours of daylight,and plenty of geothermal pools to soak in, it’s the perfect place to recharge on all levels. The conference is hosted by the department of Folkloristics at the University of Iceland, the Icelandic Association of Ethnology and Folklore and The Árni Magnússon Institute for Icelandic Studies. This will be a hybrid event, so delegates will be able to participate either virtually or in person.

Theme

The conference engages broadly with the theme of nature(s) in narrative. We ask how narrative is entangled with nature in its various forms, situated in the micro and macro, the rural and urban, ranging from essentialist notions of the natural, the supernatural to non-binary assemblages of nature-culture. Subjects for discussion might include the following:

  • How do notions of nature relate to narrations of identity, heritage, the national and personal, the physical and the spiritual?
  • What comprehensions of “the natural” can be gleaned from storytelling, in its various cultural and social contexts, and in folk narrative research itself?
  • How has our narrative vocabulary and academic terminology borrowed from and conversed with the discourses of nature?
  • Does folk narrative entail a commons of sorts?
  • How do environment and disparate nature-cultural assemblages shape narrative, characters, flow, style and storytelling events?
  • How are human and non-human entanglements expressed, sensed, performed and reimagined in storytelling events?
  • How do narrators delineate “selves” from “the other” in the living world; the natural from the “unnatural” or supernatural; the mundane from the enchanted?
  • How are our conceptions of nature shaped and challenged by unusual “natural events” and climate crises, or urbanisation, technology, information disorder (fake news) and artificial intelligence?
  • What are the “natures” of archives and how are they shaped by narratives?
  • Do natures in narrative reveal aspects of the “natures” of narrative, its forms, functions and practice?

Call for Papers and Posters can be found here

Proposals must consist of:

  • a paper title
  • names and email addresses of any authors/co-authors
  • a short abstract of fewer than 300 characters
  • long abstract of fewer than 250 words

The call is open 20 Aug – 01 Oct 2025

CFA Budkavlens NEFK-specialnummer med temat ”det nordiska”

Calls for abstracts, Tidskrifter, , ,

Budkavlens NEFK-specialnummer med temat ”det nordiska”

Vad är nordiskt och hur beforskas det nordiska? Detta nummer av Budkavlen tar avstamp i den 36e nordiska etnolog- och folkloristkonferensen (NEFK), som i år hölls i Åbo på temat ”Nordic 2.0 and beyond”. Programmet visar en stor bredd av bidrag som från etnologiska och folkloristiska perspektiv undersöker vad det är att vara eller att ha varit människa, men programmet visar också tydligt att samtida, överlappande globala och lokala kriser präglar forskningen och vad det innebär att vara etnolog och folklorist i nutiden.

Allt detta vill vi fånga i detta specialnummer. Även om det vore omöjligt att inrymma ett representativt urval av artiklar i ett tidskriftsnummer så hoppas vi att vi ska få bidrag som visar läsaren på den bredd och variation som folkloristiken och etnologin inrymmer. Samtidigt vill vi också att samtidens samhälleliga utmaningar och vad de innebär för kulturforskare diskuteras i relation till skribenternas ämnesval.

Vi hoppas med andra ord på bidrag som engagerar och berör, och som visar på det stora i det lilla, ”2,0 and beyond”.

Tidskriften Budkavlen ges ut av ämnena etnologi och folkloristik vid Åbo Akademi. Fokus ligger på akademiska artiklar inom det traditionsvetenskapliga fältet (etnologi, folkloristik, kulturanalys och kulturhistoria). Redaktionsrådet välkomnar originalmanus på max 40.000 tecken (inklusive mellanslag) skrivna på svenska, engelska eller på nordiska språk. Alla artiklar genomgår en dubbelblind refereeprocedur där två referenter avgör artiklarnas vetenskaplighet och publiceringsvärde. Budkavlen grundades år 1922 och utkommer helt open access med ett nummer per år.

Skicka in ditt abstrakt på 200–300 ord till Budkavlen senast 15 september 2025 på adressen budkavlen@abo.fi. Deadline för inlämnade artiklar är den 31.3.2026.

Läs mer här

IN ENGLISH:

Budkavlen NEFK 2026 special issue, themed “the Nordic”

What is Nordic and how is the Nordic being researched? This issue of Budkavlen is based on the 36th Nordic Ethnology and Folklore Conference (NEFK), which this year was held in Turku on the theme ‘Nordic 2.0 and beyond’. The programme shows a wide range of contributions that from ethnological and folkloric perspectives explore what it is to be or to have been human, but the programme also clearly shows that contemporary, overlapping global and local crises are shaping research and what it means to be an ethnologist and folklorist in the present.

We want to capture all of this in this special issue. Although it would be impossible to include a representative selection of articles in one issue of the journal, we hope that we will receive contributions that show the reader the width and variety of folklore and ethnology. At the same time, we also want address contemporary societal challenges and what they mean for cultural researchers to be discussed in relation to the authors’ choice of topics.

In other words, we hope for contributions that engage and move, and that show the great in the small, ‘2.0 and beyond’.

The journal Budkavlen is published by the subjects ethnology and folkloristics at Åbo Akademi University and has a focus on studies of culture and tradition. The editorial board welcomes original manuscripts in Swedish, English or other Nordic languages. The manuscripts should not exceed 40.000 characters (including spaces). All papers undergo a double blind peer review process. Budkavlen was founded in 1922 and publishes one open access issue annually.

Send in your abstracts of 200-300 words to Budkavlen no later than September 15, 2025 to budkavlen@abo.fi. Deadline for finished manuscripts is March 31, 2026.

Read more here

Thesis defence: Satumaarit Myllyniemi. ”Herkistyneen mielen enteet: Etnografinen tutkimus suomalaisten kertomista toisen maailmansodan yliluonnollisista kokemuksista ja kokemusperinnön luomisesta” (2025)

Disputationer, Doktorsavhandlingar, Publikationer,

Väitös (folkloristiikka): FM Satumaarit Myllyniemi
Aika: 28.11.2025 klo 13.00 – 17.00
Paikka: Tauno Nurmela -sali, PÄÄRAKENNUS, Yliopistonmäki, 20500, TURKU

FM Satumaarit Myllyniemi esittää väitöskirjansa ”Herkistyneen mielen enteet: Etnografinen tutkimus suomalaisten kertomista toisen maailmansodan yliluonnollisista kokemuksista ja kokemusperinnön luomisesta” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.11.2025 klo 13.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Ulla Savolainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Anne Heimo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on folkloristiikka.

***

IN ENGLISH:

Tine: 28.11.2025 klo 13.00 – 17.00 (UTC+2)
Place: Tauno Nurmela -sali, PÄÄRAKENNUS, Yliopistonmäki, 20500, TURKU

FM Satumaarit Myllyniemi will publicly defend her doctoral dissertation titled ”Herkistyneen mielen enteet: Etnografinen tutkimus suomalaisten kertomista toisen maailmansodan yliluonnollisista kokemuksista ja kokemusperinnön luomisesta” [Omens of a Sensitized Mind: An Ethnographic Study of Supernatural Experiences Related to World War II as Told by Finns and the Creation of Experiential Heritage] at the University of Turku on Friday, November 28, 2025, at 1:00 PM (University of Turku, Main Building, Tauno Nurmela Hall, Turku).

The opponent will be Docent Ulla Savolainen (University of Helsinki), and the custos will be Professor Anne Heimo (University of Turku). The event will be conducted in Finnish. The field of the dissertation is folkloristics.

***

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Vuosina 2017–2023 etnografisesti muodostamani tutkimusaineisto käsittää 218 suomalaisen kokemuskertomukset toisen maailmansodan yliluonnollisiksi tulkituista kokemuksista. Aineisto sisältää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston syksyllä 2017 järjestämän Yliluonnollinen sota -muistitietokeruun vastaukset.

Tutkimuskysymystä ei ole aiemmin itsenäisesti käsitelty ja se innosti ihmisiä avautumaan. Sota herkisti suomalaisten mielet. Tutkimus rikastaa ja haastaa tuttuja tulkintoja sekä avaa näkymää tiedon katveeseen jääneeseen. Viidennes aineistosta perustuu kertojan omakohtaiseen kokemukseen. Suurin osa on läheisille periytyneitä muistoja. Kokemuskertomukset liittyvät enteisiin omasta, läheisen ihmisen tai Suomen kohtalosta sota- ja kotirintamalta sekä evakkoteiltä. Lähestyn kokemuskertomuksia muistitietotutkijoiden tavoin subjektiivisina, moniäänisinä ja hedelmällisinä.

Tutkimuksessa selviää, että sotaan liittyvät yliluonnollisiksi tulkitut kokemukset ovat yleisiä ja tavallisten ihmisten kokemia. Kaikki eivät ole kuitenkaan tulleet kuulluiksi ja ymmärretyiksi sodan jälkeisessä Suomessa, ja osa kuulemastani on sellaista, josta on vaiettu. Kokemus on ollut henkilökohtaisesti arkaluonteinen tai tulkinta yhteiskunnallisen keskustelun kannalta vaikea. Monen kertojan kokemuskertomus on perhemuisto, jotkut kertojista avautuvat julkisesti ensimmäisen kerran tähän tutkimukseen.

Laadullisessa analyysissa tarkastelen kokemuskertomusten ominaispiirteitä, teemoitan ne kokemistavoiksi ja kytken tapahtumahistoriaan, vertailen kokemuskertomusten sisältämiä tunteita ja affekteja sekä yliluonnollisen tulkintoja ja liittymistä uskomuksellisuuteen. Jaan aineiston kristinuskoa, kansanuskoa, henkisyyttä ja rationaalista tulkintaa korostaviin. Lisäksi tutkin, millaisia intersubjektiivisia yhteyksiä kokemuskertomusten välillä on.

Tarkastelen aineistoa myös kulttuuriperinnön, kokemusperinnön, lähteenä ja pohdin sen potentiaalia. Kokemuskertomusten avulla on mahdollista vahvistaa emotionaalista sidettä sodan kokeneisiin ja eläytyä luovasti merkityksiä etsivien yksilöiden yleisinhimilliseen kokemusmaailmaan. Kriittisten kulttuuriperintötutkijoiden tavoin haluan voimistaa käsitystä tavallisista ihmisistä kulttuuriperinnön luojina ja kutsua sellaiset ihmiset osallistumaan, jotka on ohitettu. Sodan muistamisen kulttuuri on kertojien näköistä ja moniäänisempää kuin miten se on julkisesti esitetty.

Humlab Talk: Humour scandals and humour literacy in the digital world

Event, Föreläsningar, , ,

Humlab Talk: Humour scandals and humour literacy in the digital world
4 September, 2025
at 13:15 – 14:45 (UTC+2/CEST)

Humour is one of the universal phenomena in culture that flourishes also in the digital space. Memes follow scandals and scandals follow memes. In this talk, I will give examples of politically incorrect humor (trigger warning!) and discuss them in the light of the contemporary context of cancel culture. The diverse reactions to humour are exceedingly discussed in social media, making this the forum where ideas about humour are formulated and challenged. It is clear that humor cannot be muzzled, because it is like a dragon from fairy tales: the more heads you chop off, the more grow in its place. I will introduce the idea of humour literacy and give an overview of the first results of an ongoing EU project HUMLIT

Liisi Laineste is a Researcher Professor at the Department of Folkloristics of the Estonian Literary Museum, where she leads the working group of humour research. Her main research object is folk humor and its online manifestations. She has published articles and edited books and journal issues on ethnic humour, internet folklore and online communication, many of which represent an interdisciplinary angle and combine folkloristics with linguistics, psychology, sociology or communication studies. She has a standing interest in digital humanities.

This is a hybrid event with the possibility to participate on-site or online.

If you want to participate through Zoom, you will need to register.

Elore etsii ehdotuksia numeron 2/2026 tai 1/2027 teemaksi

Call for editors, Tidskrifter

Elore on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä folkloristiikan ja lähialojen verkkolehti (JUFO 2), jota julkaisee Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Eloren julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Artikkelien toimittamisessa käytetään asiantuntija-arvioijia. Vuoden 2026 toinen numero ilmestyy joulukuussa, ja vuoden 2027 ensimmäinen numero ilmestyy kesäkuussa.  

Teemanumero kokoaa yhteen valittua aihetta käsitteleviä vertaisarvioituja artikkeleja (vähintään kolme, pituus 6000–8000 sanaa), ja sisältää myös teemanumeron toimittajien kirjoittaman saatteen. Teemanumeroon voi sisältyä myös katsausartikkeleja, hanke-esittelyjä tms. Teemanumeron kirjoittajien valinta voidaan toteuttaa joko avoimena kirjoituskutsuna tai kutsumalla kirjoittajiksi aihealueen asiantuntijoita. Teemanumero toimitetaan yhteistyössä lehden päätoimittajien kanssa. Päätoimittajat vastaavat referee-menettelyyn tarjottujen artikkelien arviointiprosessista (etsivät arvioijat ja hoitavat yhteydenpidon kirjoittajiin prosessin aikana) sekä kirjoittavat pääkirjoituksen.

Teemanumeron toimittajat vastaavat

  • kirjoittajakutsun lähettämisestä tarvittaessa
  • arviointiin lähetettävien käsikirjoitusten valinnasta ja toimittamisesta
  • ei-referee artikkelien kommentoinnista ja arvioinnista
  • teemanumeron johdannon laatimisesta

Numerossa voidaan julkaista myös teeman ulkopuolisia artikkeleja ja katsauksia, joiden toimituksesta vastaa Eloren artikkelitoimitus.

Lähetä ehdotuksesi teemanumerosta Eloren päätoimittajille viimeistään 30.9.2025.     Teemanumeroesityksestä tulisi käydä ilmi seuraavat tiedot:

  • teemanumeron otsikko
  • teemanumeron toimittajien nimet, organisaatiot ja yhteystiedot
  • kuvaus ehdotetusta teemasta ja sen ajankohtaisuudesta
  • lista mahdollisista teemanumeroon tulevista artikkeleista (jos jo tiedossa)

Päätoimittajat tekevät päätöksen teemanumerosta lokakuussa 2025 toimituskuntaa kuultuaan. Teemanumeron aikataulusta sovitaan tarkemmin toimittajien kanssa, mutta artikkelikäsikirjoitusten tulisi olla valmiita arviointikierrokselle viimeistään elokuun 2026 puolivälissä (mikäli teemanumero 2/2026) tai tammikuun 2027 puolivälissä (mikäli teemanumero 1/2027).

Stiftelsernas post doc-pool höstansökan 15.8-15.9

Stipendium, Utlysningar

I augusti–september kan nydisputerade forskare som åker utomlands från Finland ansöka om ett stipendium från Stiftelsernas post doc-pool för en utlandsvistelse för åtminstone ett läsår – med alla kostnader inkluderade. Av en motiverad orsak kan också kortare vistelser på minst 6 månader stödas och kompletterande finansiering beviljas.

Stiftelsernas post doc -pool är en stipendiereserv som grundats av medlemsstiftelser av Stiftelser och fonder rf. Den är avsedd för doktorer vill arbeta utomlands. Poolen syftar till att främja internationaliseringen av den finländska forskningen genom att erbjuda unga forskare heltäckande finansiering från en och samma källa för en forskningsperiod utomlands på 6–24 månader. Ansökan till Stiftelsernas post doc-pool ordnas två gånger om året: våransökan 1.1–31.1 och höstansökan 15.8–15.9.

Ansökan om post doc-poolens stipendier är öppen 15.8–15.9.2025. Läs mer och sänd in din ansökan på post doc-poolens webbplats.