International Society of Ethnology and Folklore (SIEF) organizes a Summer School for PhD students, advanced master’s students and recent postdoctoral researchers October 4-11, 2026 in Athens, Greece. Theme is The Living Things, Lasting Forms, Narratives: co-creating Heritages.
The deadline for applications (CV, letter of motivation) is December 1 2025.
More information at https://www.siefhome.org/summerschool
Welcome to the 20th anniversary of the Swedish STS Conference that will be held at the Niagara building in Malmö, 10-12 juni 2026, and is hosted by Malmö University in collaboration with Lund University.
The Swedish STS Conference is an open, widely advertised, biennial conference, organised since 2006. It is an interdisciplinary meeting place for researchers interested in issues related to technology and science in society as approached from social science and humanities perspectives, and while it gathers researchers at all levels of their careers, it is planned and coordinated to particularly appeal to doctoral students and early career researchers, with special sessions and events catering to the concerns of junior colleagues.
The theme of the Swedish STS Conference 2026 is Cross-Pollinations, Contamination, Collaboration. With this theme, we aim to engage contributions to current situations in the world – as climate change, intelligent warfare, artificial intelligence, emerging infectious diseases and migration considerations. Different cultures, bodies, or technologies are part of a never-ending cross-pollination process, across seemingly unconnected theoretical domains, genres, and discursive communities. However, contamination always lures in the background, becoming a metaphor for interdependence, porosity, but also a space for discussion on conditions of (dis)ability and accessibility. Contamination also, in this context, becomes a way to decenter the human and interact with the world in more accountable and imaginative ways. A strength of the STS field that will be explored during the conference is its focus on the failures and successes, as well as following technological and scientific advances in all its different phases: inception, everyday use and death/demolition/extinction.
Collaborations characterise deeply how researchers in the field work. Interdisciplinarity is an everyday practice, including working across the “two cultures of science”. This division of science between natural and technical sciences versus social and humanities was identified by C.P. Snow already in 1959 as seriously hampering society’s ability to solve the world’s problems. For the field this carries the risk and the promise of cross-pollinations and contaminations with emerging new ways of doing science, innovative methods and models for engagement. As we face urgent challenges, the ability to reach out and interact across disciplines, and across the academia – society divide is a potential ground for building capacity for positive change. Thus, collaborations outside and inside Academia will be explored. We invite researchers to interrogate the values that underpin different modes of collaboration—what counts as legitimate knowledge, who gets to participate, and how boundaries are policed or transgressed. Further, contamination alludes to the imagined purity of science, at the same time as we know it is authentically implicated in what could be labelled contaminated practices. Having said this, without cross-pollination, contamination, collaboration with the wider society and various strategic stakeholders and communities, science risks losing its relevance and legitimacy.
We want presentations that open “Cross-Pollinations, Contamination and Collaboration” as keywords in science and technology. What forms of “Cross-Pollinations” can we see today? How are the developing in the future? How can we tackle “Contamination”? How are “Collaborations” forged, sustained and also broken down and abandoned?
Ledig tjänst som doktorand i etnologi vid Lunds universitet utlyses.
Information om forskarutbildningen vid Humanistiska och teologiska fakulteterna finns på https://www.ht.lu.se/utbildning/forskarutbildning/.
Utbildningen bedrivs på plats i Lund.
Arbetsuppgifter: Forskarutbildning. Institutionstjänstgöring, såsom undervisning och administrativa uppgifter, kan förekomma. Omfattningen av denna tjänstgöring kan maximalt uppgå till 20 % av full arbetstid.
Sista ansökningsdag: 20 december 2025
Luento järjestetään 25.11.2025 18:00-19:30 (EET/UTC+2)
Vaikka emme sitä aina arjessamme huomaa, yhteiskunta ja kulttuuri ovat jatkuvassa muutoksen ja murroksen tilassa. Näitä kehityskulkuja voidaan tarkastella esimerkiksi käsitysten rakentumisena, valtasuhteiden muotoutumisena, taloudellisina prosesseina ja konkreettisina muuttoliikkeinä. Tässä luentosarjassa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat lähestyvät teemaa omien tutkimusaiheidensa kautta historiallisista, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista näkökulmista. Luennot luovat katseen Suomen menneisyyteen tarkastelemalla, miten käsityksiä sinkkuudesta muodostettiin, miten varhaiset mielentilalausunnot vaikuttivat oikeusasteiden päätöksiin henkirikostapauksissa, minkälaisia olivat monisukupolviset kokemukset maastamuutosta sekä millaista oli ulkomaankaupan kehitys varhaismodernina aikana. Luentosarjassa käsitellään moniaikaisia ilmiöitä, jotka ovat puhututtaneet sekä menneisyydessä että tässä ajassa.
Naimattomuus miellettiin pitkään vain välivaiheeksi ennen avioitumista. Käsitykset naimattomuudesta kuitenkin laajenivat, kun perinteisiä perhearvoja alettiin 1960-luvulla haastaa. Aikansa ajankohtaisista ilmiöistä kirjoitettiin muun muassa aikakauslehdissä, ja juttujen aiheiksi nousivat 1960-luvun lopussa esimerkiksi irtosuhteet, avioerojen ja yksinasuvien määrän kasvu, avoliitto avioliiton korvaajana sekä e-pillerit. Tarkastelen luennollani, miten osana näitä muutoksia myös käsitys sinkkuudesta sai uusia merkityksiä ja miten siihen aikakauslehdissä suhtauduttiin – ja mitkä tekijät suhtautumiseen vaikuttivat. Tutkimuksessani sinkkuus kattaa kaikki ilman vakituista kumppania elävät, kuten lesket, eronneet ja yksinasujat iästä ja sukupuolesta riippumatta.
Luento perustuu tekeillä olevaan historian väitöskirjaani, jossa tutkin sinkkuutta 1960–1970-luvulla suomalaisen aikakauslehdistön kautta. Aikaisemmassa naimattomuuden historiantutkimuksessa on keskitytty aikaan ennen toista maailmansotaa. 1960–1970-lukujen aikana sinkkuus nousi esiin aikakauslehdissä monista eri näkökulmista. Sen negatiiviset vaikutukset tunnistettiin, kun esimerkiksi yksilökulttuurin nousu lisäsi yksinäisyyttä ja kaupungistuminen tyhjensi maaseutua muuttaen tapailukulttuuria. Samaan aikaan sinkkuutta alettiin käsitellä entistä enemmän myönteisellä ja mahdollisuuksia tarjoavalla tavalla, jopa stereotyyppisiä ja sukupuolittuneita käsityksiä murtaen. Tämä kertoo laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta, jossa sinkkuus alkoi näyttäytyä yhä useammin hyväksyttynä vaihtoehtona – ei vain poikkeuksena tai välivaiheena.
Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry järjestää luentosarjan yhteistyössä Jyväskylän Kansalaisopiston sekä Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminnan kanssa. Luentosarja toteutetaan hybridimallin mukaisesti Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen 1. kerroksen Tietoniekka-tilassa (B116) (Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä) sekä Jyväskylän yliopiston Moniviestin-verkkoalustalla suorana lähetyksenä.
Tallenne on katsottavissa myöhemmin Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -sivuston kautta sekä Helan tutkijat ry:n Moniviestimessä kahden viikon ajan. Huomioithan, että tilaisuuden yleisökysymykset ja kommentit tallentuvat äänenä, mutta yleisöä ei kuvata.
Abstract in English:
This abstract was created with the help of AI
This lecture examines how understandings of singlehood in Finland shifted during the 1960s and 1970s, a period when traditional family values were increasingly challenged. Drawing on material from contemporary Finnish magazines, the study explores how singlehood—defined broadly to include widowed, divorced, and solo-living individuals of all ages and genders—was represented and debated. As topics such as casual relationships, rising divorce rates, cohabitation, urbanization, and the introduction of the contraceptive pill gained visibility, singlehood acquired new meanings. While concerns about loneliness and social change were highlighted, magazines also began to portray single life more positively, emphasizing autonomy and alternative lifestyles. These evolving representations reveal a broader cultural shift in which singlehood became recognized as a legitimate choice rather than merely a temporary deviation from marriage.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuoden 2026 apurahojen haku on auennut. Hakuaika on 18.11.–17.12.2025.
SKS avaa syksyllä 2025 haettavaksi apurahat Elias Lönnrotin ja Samuli Paulaharjun rahastoista. Lönnrotin rahastosta jaettavissa on enintään 30 000 euroa ja Paulaharjun rahastosta enintään 10 000 euroa.
Sleepless Plains. Fossilisation and Peasant Kinship in Scandinavia
Doctoral dissertation in ethnology (Lund University), Simon Halberg:
What does it mean to live with fossil fuels? This question imposes itself on us with increasing weight when the necessity of living without them becomes harder and harder to deny. Studying farmers in the sugar beet districts on plains of Southern Scandinavia, Simon Halberg’s doctoral dissertation investigates the history and ethnography of a troubled relationship between subterranean energy and everyday life. What practices and modes of life were abandoned when fossil energy was adopted by Scandinavian farmers? How was the transition accomplished? What steps and actions can be detected? What practices and modes of life came as a result? And what were the wider implications for peasant culture?
Based on fieldwork and archival sources, Sleepless Plains proposes an ethnological theory of fossilisation to answer these questions. Integrating ethnological perspectives on kinship with Marxist theories of the social roots of global warming, this book analyses what peasant life has become in the Anthropocene. The goal of the work is to explore how fossilisation has shaped not only the landscape and agricultural forms of life but also dominant ways of thinking about social possibilities. In this light, the necessity of defossilisation becomes an opening to ask what one might do with the landscape and kinship in it in the future.
The doctoral defence will take place 12 December 2025, 13:00 (CET), at LUX, Lund University. Professor Marianne Lien (Universitetet i Oslo) will be faculty opponent.
Everyone is welcome,
Simon
Tidsskriftet Kulturstudier indkalder artikelforslag til temanummeret 2026:
Monumenters hverdagsliv
Monumenter har altid været et problem, men lige meget hvor ofte vi har udfordret, udvisket, nedrevet eller glemt dem, bliver vi ved med at skabe dem på ny. (Bass 2024) I de seneste år har mindesmærker og statuer i det offentlige rum genvundet og genfundet politisk og social opmærksomhed. Bevægelser som #MeToo og #BlackLivesMatter har været med til at (gen)antænde debatten om den monumentale kulturarv som et markant udtryk for kolonial, social og racial ulighed i fortid og nutid, herunder bredt understøttede initiativer til at imødegå monumentlandskabets repræsentative skævhed ved at rejse nye statuer af kvinder, migranter, arbejdere og andre underrepræsenterede grupper i mindekulturen og kunsten i det offentlige rum. I selve denne bevægelse rejser der sig nogle interessante spørgsmål.
Skal de nye monumenter efterligne fortidens mere eller mindre vellignende bronzeskulpturer på plint, eller giver de mulighed for at genopfinde og gøre op med de traditionelle formater? Er det overhovedet meningsfuldt at blive ved med at hædre og ophøje individer på denne vis ? Og hvad sker der med monumenterne efter indvielsen, når den første opstandelse har lagt sig?
Hvad er i det hele taget et monument?
Bidrag til temanummeret kan for eksempel undersøge modtagelsen og brugen af monumenter som private og politiske mødesteder, som fikspunkter i borgernes individuelle eller kollektive ruter gennem byen, som medskabere af konkrete byrum, som bærere af personlige eller generationelle minder og fortællinger, som lærreder for alternative budskaber og betydninger eller som knudepunkter i det administrative og infrastrukturelle netværk, der binder byer og lokalsamfund sammen.
Deadlines:
Deadline for abstracts (min ½ side): 10. december 2025
Forfatterseminar: primo marts 2026
Deadline for færdige artikelbidrag: 16. juni 2026
Peer review: medio august
Deadline for reviderede artikler: primo oktober
Udgivelse: 15. december 2026
TikTok är en av samtidens främsta lekplatser. Vad som helst och vem som helst kan hitta en målgrupp. TikToks popularitet har inte gått obemärkt förbi, vare sig i forskningen, politiken eller i den offentliga debatten. På bara några år har appen vuxit till en av världens populäraste och mest omdebatterade digitala plattformar. Den är medskapare till populärkulturella trender med stor påverkan på andra plattformar och kulturella branscher. På många sätt utgör TikTok sinnebilden av dagens globaliserade masskultur.
I den här boken närmar sig ett antal kulturforskare fenomenet TikTok för att förstå vad plattformen berättar om dagens samhälle, vilka funktioner den har för identitetsskapande och gemenskap, samt vilka behov den tillfredsställer hos användarna. Vi intresserar oss för både smala nischer och breda trender. Vi frågar oss hur plattformens genomslag kan förstås i relation till dess algoritmer och tekniska lösningar.
Boken fokuserar på TikTok som mötesplats där kulturella fenomen och praktiker uppstår, utvecklas, korsas och sprids, samt låter sig studeras. Plattformens heterogenitet återspeglas i kapitlen, som behandlar generationskonflikter, ljudmem, musikbranschen, hälsotrender, bokkultur, ”dark academia”, akademisk prekaritet, får, radioaktiva samlingar, män med maskiner och medelålders kvinnors sexualitet. Boken riktar sig både till dig som förundras över fenomenet TikTok i allmänhet och till dig som har ett särskilt intresse av de specificiteter, nischer och gemenskaper som beskrivs i de olika kapitlen.
Lunchföreläsning via Zoom med Tommy Kuusela den 27 november kl. 12–12.30 (CET).
En knut på tråden som går att lösa kunde anses ge kärlekslycka, men om knuten inte gick att lösa kallas den för en trollknut och tänktes istället ge otur. En synål som bryts under sömnaden gav kläderna tur och om tråden var för lång sa man att djävulen drog i andra ändan. Att bli stucken av en skräddares nål när nya kläder syddes upp kunde betyda både tur och otur. Synålen var tillika ansedd som ett gott skydd mot både trolldom och farliga väsen. I föredraget ges och förklaras liknande exempel på den folktro som har förknippats med sömnad, synålar och liknande textilrelaterat hantverk. Underlaget för föredraget är det arkivmaterial som finns i Dialekt- och folkminnesarkivet i Uppsala.
Föreläsaren Tommy Kuusela är forskningsarkivarie (på Isofs avdelning för arkiv och forskning i Uppsala), folklorist och religionshistoriker.