Hyvinvoiva hoiva – Välmående omsorg -hankkeen asiantuntijat kokoonetuneina yhteen. Sohvalla vasemmalla istuu Kirsi Nurminen. Kuvaaja: Mia Henriksson
Hyvinvoiva hoiva – Välmående omsorg -hanke parantaa muutosvalmiutta kehittämällä työprosesseja ja johtajuutta ikäihmisten hoivaa tarjoavissa työyhteisöissä.
Henkilöstön kokema työn imu ja yhteisöllisyys ovat vahvoja näissä työyhteisöissä. Nämä kaksi työhyvinvoinnin tilaa kuvaavaa tekijää erottuivat erityisen positiivisina Hyvinvoiva hoiva – Välmående omsorg -hankkeen pilottijakson alkukartoituksessa. Vastaajina olivat kuuden ikäihmisten hoivayksikön esimiehet ja hoivahenkilökunta, yhteensä 111 henkilöä.
Ongelmia ja kehittämiskohteita tuli myös esiin. Hoivahenkilökunta toivoi muun muassa selkeämpiä ohjeita, säännöllistä palautetta esimieheltä sekä riittävää perehdytystä työhön. Kehittämiskohteisiin tartutaan Hyvinvoiva hoiva – Välmående omsorg -hankkeessa.
Hanke tarjoaa asiantuntijaverkostonsa tuen ikäihmisten hoivaa tarjoaville työyhteisöille. Tavoitteena on muokata työprosesseja Lean- ja palvelumuotoilun menetelmien avulla, kehittää johtajuutta muutosvalmiutta ja työhyvinvointia tukevaksi ja parantaa henkilöstön kykyä hallita muutoksista johtuvia haasteita.
Kehittämistyö on jatkuvaa
Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin tutkimusryhmän suunnittelija, Kirsi Nurminen on yksi asiantuntijoista Hyvinvoiva hoiva -hankkeessa.
– Yksiköiden kehittämistyö keskittyy työn ominaisuuksiin ja työprosesseihin. Hankkeessa emme voi vaikuttaa esimerkiksi sijaisten saatavuuteen tai työn kiireellisyyteen, mutta tällaiset työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät otamme kuitenkin hankkeessa huomioon esimerkiksi esimiessparrauksissa, Nurminen sanoo.
Hankkeeseen osallistuvien yksiköiden henkilöstö valitsee yhden teeman, jota hankkeessa kehitetään.
– Teemoja nousee esiin varmasti monia, mutta ajatuksena on, että niistä valitaan yksi hankkeen kehittämiskohteeksi. Hankkeen aikana henkilöstö oppii menetelmiä, joiden avulla he voivat jatkaa kehittämistyötä itsenäisesti hankkeen loputtua.
Suuri innostus osallistua
Hyvinvoiva hoiva – Välmående omsorg -hanke toteutetaan vuosina 2019–2021. Tällä hetkellä haetaan yksiköitä, jotka osallistuvat hankkeeseen vuonna 2020. Yhteensä 26 ikäihmisten hoivayksikköä osallistuu hankkeeseen Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla koko hankekauden aikana.
– Meidän tähänastisena kokemuksena on, että yksiköt ovat lähteneet hyvin innokkaasti mukaan. Kiinnostusta on, ja se varmaan kertoo siitä, että työhyvinvoinnin ja työprosessien kehittämiselle on tarvetta. Haasteeksi tulee arjen kiire, joka helposti heikentää sitoutumista kehittämistyöhön, Nurminen sanoo.
Hankkeen asiantuntijat tapaavat kunkin yksikön henkilöstön kanssa kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla valitaan kehittämisteema, ja tapaamisten välillä on välitehtäviä. Samalla annetaan esimiehille valmennusta kehittämisprosessiin sekä esimiessparrausta. Sparraus jatkuu vielä yksiköiden kehittämistapaamisten jälkeen. Tämän lisäksi järjestetään esimiehille vertaismentorointia, jonka avulla esimiehet voivat jakaa keskenään kokemuksia ja hyviä käytäntöjä.
Kehittämistyön etenemistä arvioidaan 3–6 kuukautta kehittämistapaamisten jälkeen. Lisäksi hankkeen lopuksi tehdään loppuarviointi toteuttamalla vastaava henkilöstökysely, jota käytettiin alkukartoituksessa.
– Hankkeen tavoitteena on, että osallistuviin yksiköihin syntyisi toimiva kehittämisen kulttuuri. Tavoitteena on, että hankkeessa syntyisi käytännöllinen kehittämisen toimintamalli, jota voi jakaa myös muiden yksiköiden ja muiden kuntien kehittämistyön ja työhyvinvoinnin tueksi.
Tietoa hankkeesta
Hyvinvoiva hoiva – Välmående omsorg on kaksikielinen hanke. Hankepartnereina ovat Åbo Akademi / Centret för livslångt lärande (hankekoordinaattori), Tampereen yliopisto / Johtamisen ja talouden tiedekunta, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Yrkeshögskolan Novia.
Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Euroopan sosiaalirahaston tuella. Osallistuminen on yksiköille ilmaista. Hanke on osa SoteKehittäjät-verkostoa, ja se toteutetaan vuosina 2019–2021.
