Luento järjestetään 25.11.2025 18:00-19:30 (EET/UTC+2)
Menneisyyden muutokset ja murrokset – näkökulmia ja näkyvyyttä moniaikaisiin ilmiöihin
Vaikka emme sitä aina arjessamme huomaa, yhteiskunta ja kulttuuri ovat jatkuvassa muutoksen ja murroksen tilassa. Näitä kehityskulkuja voidaan tarkastella esimerkiksi käsitysten rakentumisena, valtasuhteiden muotoutumisena, taloudellisina prosesseina ja konkreettisina muuttoliikkeinä. Tässä luentosarjassa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat lähestyvät teemaa omien tutkimusaiheidensa kautta historiallisista, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista näkökulmista. Luennot luovat katseen Suomen menneisyyteen tarkastelemalla, miten käsityksiä sinkkuudesta muodostettiin, miten varhaiset mielentilalausunnot vaikuttivat oikeusasteiden päätöksiin henkirikostapauksissa, minkälaisia olivat monisukupolviset kokemukset maastamuutosta sekä millaista oli ulkomaankaupan kehitys varhaismodernina aikana. Luentosarjassa käsitellään moniaikaisia ilmiöitä, jotka ovat puhututtaneet sekä menneisyydessä että tässä ajassa.
FM Aino Ollila: Naimattomuus näkyväksi: Sinkkuus suomalaisissa aikakauslehdissä 1960–1970-luvuilla
Naimattomuus miellettiin pitkään vain välivaiheeksi ennen avioitumista. Käsitykset naimattomuudesta kuitenkin laajenivat, kun perinteisiä perhearvoja alettiin 1960-luvulla haastaa. Aikansa ajankohtaisista ilmiöistä kirjoitettiin muun muassa aikakauslehdissä, ja juttujen aiheiksi nousivat 1960-luvun lopussa esimerkiksi irtosuhteet, avioerojen ja yksinasuvien määrän kasvu, avoliitto avioliiton korvaajana sekä e-pillerit. Tarkastelen luennollani, miten osana näitä muutoksia myös käsitys sinkkuudesta sai uusia merkityksiä ja miten siihen aikakauslehdissä suhtauduttiin – ja mitkä tekijät suhtautumiseen vaikuttivat. Tutkimuksessani sinkkuus kattaa kaikki ilman vakituista kumppania elävät, kuten lesket, eronneet ja yksinasujat iästä ja sukupuolesta riippumatta.
Luento perustuu tekeillä olevaan historian väitöskirjaani, jossa tutkin sinkkuutta 1960–1970-luvulla suomalaisen aikakauslehdistön kautta. Aikaisemmassa naimattomuuden historiantutkimuksessa on keskitytty aikaan ennen toista maailmansotaa. 1960–1970-lukujen aikana sinkkuus nousi esiin aikakauslehdissä monista eri näkökulmista. Sen negatiiviset vaikutukset tunnistettiin, kun esimerkiksi yksilökulttuurin nousu lisäsi yksinäisyyttä ja kaupungistuminen tyhjensi maaseutua muuttaen tapailukulttuuria. Samaan aikaan sinkkuutta alettiin käsitellä entistä enemmän myönteisellä ja mahdollisuuksia tarjoavalla tavalla, jopa stereotyyppisiä ja sukupuolittuneita käsityksiä murtaen. Tämä kertoo laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta, jossa sinkkuus alkoi näyttäytyä yhä useammin hyväksyttynä vaihtoehtona – ei vain poikkeuksena tai välivaiheena.
Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry järjestää luentosarjan yhteistyössä Jyväskylän Kansalaisopiston sekä Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminnan kanssa. Luentosarja toteutetaan hybridimallin mukaisesti Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen 1. kerroksen Tietoniekka-tilassa (B116) (Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä) sekä Jyväskylän yliopiston Moniviestin-verkkoalustalla suorana lähetyksenä.
Tallenne on katsottavissa myöhemmin Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -sivuston kautta sekä Helan tutkijat ry:n Moniviestimessä kahden viikon ajan. Huomioithan, että tilaisuuden yleisökysymykset ja kommentit tallentuvat äänenä, mutta yleisöä ei kuvata.
Abstract in English:
This abstract was created with the help of AI
This lecture examines how understandings of singlehood in Finland shifted during the 1960s and 1970s, a period when traditional family values were increasingly challenged. Drawing on material from contemporary Finnish magazines, the study explores how singlehood—defined broadly to include widowed, divorced, and solo-living individuals of all ages and genders—was represented and debated. As topics such as casual relationships, rising divorce rates, cohabitation, urbanization, and the introduction of the contraceptive pill gained visibility, singlehood acquired new meanings. While concerns about loneliness and social change were highlighted, magazines also began to portray single life more positively, emphasizing autonomy and alternative lifestyles. These evolving representations reveal a broader cultural shift in which singlehood became recognized as a legitimate choice rather than merely a temporary deviation from marriage.