Teksti ja kuvio: Johanna Lilja, Tampereen yliopisto
Nykypäivän toimintaympäristössä nopeatempoinen työtahti, yllättävät tilanteet ja jatkuvasti läsnä oleva paine luovat herkästi kuormitustekijöitä työhön. Yksi työntekijän keskeinen voimavara on kuitenkin toimiva työyhteisö, joka parhaimmillaan tarjoaa arvokasta tukea ja turvaa myös haasteellisten työaikojen keskellä. Toimivassa työyhteisössä korostuvat yhteisöllisyys, luottamus, jaetut tavoitteet ja normit, jotka yhdessä muodostavat työyhteisön sosiaalisen pääoman. Sosiaalista pääomaa tulisi kehittää ja vaalia, sillä sen on tutkitusti osoitettu edistävän työyhteisön hyvinvointia (Ruuskanen, 2002) sekä tehostavan yhteisön tavoitteiden toteutumista (Iisakka & Alanen 2006).
Kuvio 1. Työyhteisön sosiaalinen pääoma.
Työyhteisön sosiaalinen pääoma (ks. kuvio 1) rakentuu tutkimusten mukaan ihmisten välisissä sosiaalisissa suhteissa jaetuista tavoitteista ja normeista, luottamuksesta ja yhteisöllisyydestä (esim. Coleman, 1998; Laine, 2008; Koivumäki, 2008)
Yhteiset tavoitteet muodostavat perustan työyhteisön toiminnalle. Kun tavoitteet ovat kaikille selkeät, työyhteisössä huokuu vankka yhdessä tekemisen meininki ja ideointi yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimimalla yhteisten tavoitteiden mukaisesti voit osaltasi tukea oman työyhteisösi sosiaalisen pääoman kehittymistä.
Normit ovat työyhteisössä vallitsevia sääntöjä ja toimintatapoja. Normit muodostavat raamit, millainen toiminta työyhteisössä on suotavaa ja millainen ei (Coleman, 1988). Yhteisön toimivuutta edistävät normit auttavat saavuttamaan jaetut tavoitteet sekä parhaimmillaan edistävät työyhteisön sosiaalista pääomaa. Esimerkiksi vastavuoroisuus voi muodostua työyhteisössä normiksi (Coleman, 1990), joka parhaimmillaan edistää työyhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun esimerkiksi saat apua työkaveriltasi, tarjoudu myös vastavuoroisesti auttamaan häntä toisessa tilanteessa edistääksesi vastavuoroisen auttamisen muodostumista normiksi työyhteisössäsi.
Luottamus on yksi työyhteisön sosiaalisen pääoman kulmakivistä. Työyhteisössä vallitseva keskinäinen luottamus tehostaa työyhteisön sisäistä tiedonjakoa sekä lisää yhteisöllisyyttä. Voit tukea työyhteisösi keskinäistä luottamusta toimimalla yhteisten normien ja tavoitteiden mukaisesti. On tärkeää, ettet toimi yhteisön vastaisesti esimerkiksi tavoitellaksesi omaa henkilökohtaista etuasi.
Yhteisöllisyys syntyy, kun jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty osana työyhteisöä. Yhteisöllisyyden tunnetta lisää, kun työntekijät huomioivat toisensa ja kohtelevat toisiansa arvostavasti ja kunnioittavasti. Voit edistää oman työyhteisösi yhteisöllisyyttä ystävällisellä ja arvostavalla kohtelulla sekä huomioimalla toiset työnteon lomassa.
Jaetut normit ja tavoitteet, luottamus ja yhteisöllisyys eivät luonnollisestikaan muovaudu viikoissa tai edes kuukausissa, vaan tarvitsevat pohjaksi usein pitkäjänteistä yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta. Työyhteisön sosiaalinen pääoma vaatiikin muodostuakseen ja kukoistaakseen aikaa sekä usein myös esihenkilön ja organisaatiotason panostusta. Erityisesti tämän päivän alati tiheämpään tahtiin tehtävät organisaatiouudistukset tuovat haasteita sosiaalisen pääoman muodostumiselle työyhteisöissä. Jatkuvat muutokset vaikeuttavat työyhteisössä vallitsevan luottamuksen rakentumista (Melin, 2010). Esihenkilöllä on kuitenkin mahdollisuus tukea ja edistää työyhteisön sosiaalista pääomaa erilaisin työjärjestelyin, kuten esimerkiksi lisäämällä työntekijän vaikutusmahdollisuuksia tai selkeyttämällä työyhteisön työnjakoa (Koivumäki, 2008). Sosiaaliseen pääomaan satsaaminen on pitkällä aikajänteellä kannattavaa niin työpahoinvointiin liittyvien haittavaikutusten ehkäisyn kuin henkilöstön hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.
Yhteenvetona
Alla yhteenvetona muutamia keinoja, kuinka edistää sosiaalista pääomaa työpaikalla.
Työntekijä
- Huolehdi omasta osaamisestasi ja siitä, että oma perustehtäväsi hoituu. Muista, että voit aina kysyä apua, jos jokin asia tuntuu hankalalta. Pyri myös aktiivisesti auttamaan toisia tarvittaessa.
- Vaikka kohteliaat eleet voivat käsitteenä kuulosta itsestään selvältä, nämä voivat kiireessä unohtua. Muista tervehtiä ja kiittää työkavereitasi. Pyydä myös anteeksi tarvittaessa.
- Anna sekä kannustavaa että rakentavaa palautetta. Muista, että voit myös pyytää toisilta palautetta, jos se on unohtunut. Palautteen antaminen ja saaminen vähentää väärinkäsityksiä ja edistää avointa vuorovaikutusta työyhteisössä.
- Työskentele yhteistyössä työkavereidesi ja esimiehesi kanssa. Yhteistyö rakentaa luottamusta ja yhteisöllisyyden tunnetta. Yhteistyö myös edistää yhteisten normien ja tapojen muodostumista.
Esihenkilö
- Pyri työnjärjestelyissä olemaan oikeudenmukainen.
- Osallista työntekijät mukaan päätöksentekoon ja pyri toteuttamaan päätöksenteko läpinäkyvästi.
- Edistä omalla esimerkilläsi työyhteisön eettisten arvojen noudattamista.
- Anna sekä myönteistä että rakentavaa palautetta alaisillesi.
- Kuuntele ja tarjoa tukea. Ole kiinnostunut työntekijöidesi jaksamisesta. Puutu tilanteeseen, mikäli havaitset kuormittuneisuutta.
- Huolehdi, että työyhteisössä vallitsee myönteinen ilmapiiri.
- Inspiroi ja innosta. Tarjoa työntekijöille sijaa luovaan ajatteluun ja työn kehittämiseen.
Seuraavassa animaatiossa on koottu tietoa työyhteisön sosiaalisesta pääomasta.
Työhyvinvointi työyhteisössä -animaation saavutettava mediavastine pdf-muodossa.
Lähteet
- Coleman, J., S. 1988: Social capital in the creation of human capital. The American journal of sociology 94, Supplement: Organizations and institutions: Sociological and economic approaches to the analysis of social structure. 95–120.
- Iisakka, L. & Alanen, A. (2006) Sosiaalinen pääoma Suomessa: kotimaista ja kansainvälistä taustaa. Teoksessa Iisakka, L. (2006) (toim.) Sosiaalinen pääoma Suomessa – Tilastokatsaus. Tilastokeskus, 5–14.
- Koivumäki, J. (2008). Työyhteisöjen sosiaalinen pääoma. Työelämän tutkimus, 6(2), 223–225.
- Melin, H. (2010). Sosiaalisen pääoman merkitys työelämässä. Yhteiskuntapolitiikka 75(5), 562–567.
- Ruuskanen, P. (2002). Sosiaalinen pääoma hyvinvointipoliittisessa keskustelussa. Teoksessa Ruuskanen, P. (2002) (Toim.) Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi: Näkökulmia sosiaali- ja terveysaloille. PS-kustannus: Jyväskylä.
- Ruuskanen, Petri (2001) Sosiaalinen pääoma – käsitteet, suuntaukset ja mekanismit. VATT-tutkimuksia 81. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.