Teksti ja kuvio: Riitta-Liisa Larjovuori, Tampereen yliopisto
Työpaikalla jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan sekä oman että muiden työn sujumiseen ja myös työssä viihtymiseen. Taitoja, joilla pidämme huolta siitä, että työnteko on tuloksellista ja yhteistyö muiden kanssa sujuvaa, voidaan kutsua työyhteisötaidoiksi. Etenkin aikaisemmin puhuttiin usein myös alaistaidoista, kun haluttiin tuoda esille jokaisen työntekijän toiminnan ja asenteen vaikutusta koko työpaikan toimintaan ja johtamisen onnistumiseen. Työyhteisötaitoja tarvitaan tavallisessa työarjessa, mutta erityisesti niiden merkitys korostuu yllättävissä ja haasteellisissa tilanteissa.
Työyhteisötaitoinen työntekijä edistää omalla toiminnallaan työyhteisön tavoitteiden saavuttamista, sekä pyrkii hyvään yhteistyöhön työkavereiden, esihenkilön ja muiden tahojen kanssa. Työyhteisötaitoja ovat myös vastuullinen toiminta omassa työssä sekä työnantajan resurssien järkevä ja tarkoituksenmukainen käyttö.
Työntekijän kannattaa muistaa, että työssä ollessaan hän edustaa työantajaansa ja koko organisaatioita ja hänen toimintansa vaikuttaa asiakkaiden ja muiden sidosryhmien näkemyksiin työpaikan toiminnasta.
Kollegiaalisuus voimavarana hoitotyössä
Etenkin hoitotyössä osa työyhteisötaitoja on kollegiaalisuus, eli ammattilaisten keskinäinen arvostus, tasavertaisuus, luottamus ja avoimuus. Kollegiaalisuuteen kuuluu myös velvollisuus puuttua kollegan toimintaan, jos se uhkaa esimerkiksi potilasturvallisuutta.
Klikkaa suurentaaksesi kuviota.
Lähde: Arola, Laulainen ja Pehkonen (2018). Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden näkemyksiä organisaatiokansalaisuuden piirteistä. Työelämän tutkimus 16(1) – 2018.
Työkäyttäytyminen osana työyhteisötaitoja
Työssä saa olla mukavaa ja rentoa, mutta on hyvä muistaa, että työ on kuitenkin työtä. Työmaailmaan sopiva käyttäytyminen on osa työyhteisötaitoja. Suhteettoman voimakkaat ja toistuvat tunteenpurkaukset tai oman yksityiselämän ongelmien perusteellinen ja aikaa vievä käsittely eivät kuulu työpaikalle, vaan niiden käsittelyyn kannattaa hakea apua ja tukea muualta, esimerkiksi työterveyshuollosta.
Jos huomaat käyttäytyneesi huonosti, aina kannattaa pyytää anteeksi!
Joskus omassa elämässä on meneillään isoja asioita, jotka vaikuttavat omaan mielialaan. Niistä kannattaa sopivassa määrin kertoa työpaikalla, jos se suinkin tuntuu luontevalta. Tällöin muut tietävät paremmin, missä mennään, ja osaavat huomioida tilanteesi.
Pohdittavaksi:
Rankka työ vaatii rankat huvit?
Hoitotyössä viljellään usein hurttiakin huumoria. Parhaimmillaan jaettu huumori ja arjen sattumuksille ja kummallisuuksille nauraminen auttaa käsittelemään vaikeita asioita ja luo me-henkeä.
- Millaista huumoria meidän työpaikallamme käytetään?
- Onko huumorin sävy myönteinen, eikä ketään alentava: nauretaanko muille vai muiden kanssa?
- Onko työpaikalla sisäpiirin juttuja, joista vain osa pääsee osalliseksi? Miltä ”ulkopuolisista” tällöin tuntuu?
- Huomaammeko, jos joku loukkaantuu huumorista? Miten silloin toimimme?
Hyviä työyhteisötaitoja hoitotyössä osoitan, kun:
- Kohtelen kaikkia työkavereita ystävällisesti, reilusti ja tasapuolisesti.
- Annan myönteistä palautetta aina, kun sellaiseen on aihetta.
- Korjaavan palautteen kerron ystävälliseen ja ratkaisukeskeiseen sävyyn ja suoraan palautteen kohteelle.
- Rakennan osaltani myönteistä ilmapiiriä: en valita valittamisen ilosta tai levitä ikäviä juoruja.
- Kysyn, jos en tiedä tai osaa jotakin.
- Neuvon ja autan vuorostani muita.
- Seuraan työpaikan kokonaistilannetta, ja osaan tarvittaessa huomioida sen omassa työssäni.
- Kerron ongelmista heti, jos havaitsen sellaisia.
- Osallistun aktiivisesti työyhteisömme toiminnan kehittämiseen.
Seuraavassa animaatiossa on koottu tietoa työyhteisötaidoista.
Työyhteisötaidot-animaation saavutettava mediavastine pdf-muodossa.