PTP 2021 workshops
- Democratic and Undemocratic Resistance
- Yhdistyneiden kansakuntien legitimiteetti ja ylikansalliset haasteet
- Democracy in Middle-Income Countries
- Metsät ja politiikka
- Demokratian ja oikeusvaltion kriisi
- Political discourse, colliding futures, and deliberative democracy
- European integration in Finland and beyond
- Tiedon, asiantuntijuuden ja politiikan jännitteiset suhteet
- Poliittisen käyttäytymisen tutkimus
- Sotilaallisen turvallisuuden poliittiset kysymykset (Political Questions of Military Security)
- Democracy in motion – future perspective.
- The credibility of political messages
- Alustatalous – demokratian uudelleen reitittäjä?
- Designed Coupling: linking democratic innovations to traditional sites of power
- Youth political efficacy and civic engagement
- Hegemony in the era of populism – Hegemonia populismin aikakaudella
- The politics of technology: challenges and opportunities for
democracy
- Democractic and Undemocratic Resistance
Liberal democracy assumes the existence of more or less codified rules that tell how political dissent and protest should be expressed. In addition to regular institutional participation and campaigning, ’permitted’ tools include demonstrations, boycotts, strikes, and the like, as long as laws, physical property and personal space are not violated. A more controversial zone consists of tactics such as civil disobedience, which, according to many theorists, can justify breaches of law to promote a greater good, but under rather stringent conditions such as non-violence, publicity and acceptance of legal consequences. More extreme use of force, such as violent riots, insurgence, or rebellion, seldom enjoys the acceptance of at least mainstream thinkers, but they are not unseen and can indicate the existence of more serious divisions between those who defend the present system even with its faults and those who advocate a transition towards a fundamentally different society. This landscape creates a novel situation in which the judgment of political tactics, such as civil disobedience, becomes increasingly difficult, further complicated by the alleged deterioration of a shared factual base of politics. This panel invites presentations that address and interpret theoretical and empirical examples of democratic and undemocratic protest and resistance.
Languages: English, Finnish, Swedish
Chairs:
Taru Haapala, Universidad Autónoma de Madrid / University of Jyväskylä (taru.k.s.haapala@jyu.fi)
Petri Koikkalainen, University of Lapland
(petri.koikkalainen@ulapland.fi)
2. Yhdistyneiden kansakuntien legitimiteetti ja ylikansalliset haasteet
Covid-19 pandemia on sulkenut rajoja, haastanut monenkeskisyyttä ja keskeisiä kansainvälisiä instituutioita, kuten maailman terveysjärjestö WHO:ta sekä korostanut nationalistisia ja populistisia äänenpainoja. Pandemian lisäksi ilmastokriisi, ihmisoikeudet ja turvallisuus ovat olleet viime vuosina esillä ja tulevat todennäköisesti pysymään keskeisinä ajankohtaisina teemoina myös jatkossa. Kyse on kansalliset rajat ylittävistä haasteista, joiden ratkaisun kannalta on oleellista käsitellä kansainvälisen yhteistyön risteyskohtia ja mahdollisuutta globaaliin johtamiseen. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) merkitys multilateraalisen yhteistyön alullepanijana, koordinoijana tai keskustelufoorumin tarjoajana näyttää erityisesti vain kasvavan tulevaisuudessa. YK:n legitimiteetistä on käyty keskustelua kuitenkin pitkään ja nykyinen suurvaltapolitiikan paluu herättää lisäkysymyksiä sekä kansainvälisen järjestelmän että normien tulevaisuudesta.
Paneelissa keskitytään Yhdistyneisiin kansakuntiin ja sen kykyyn ratkaista kansalliset rajat ylittäviä haasteita. Paneeliin toivotaan monitieteellisiä näkökulmia YK:n legitimiteettiin vaikuttavista kysymyksistä ja miten YK:n legitimaatiosta käydään debattia kansallisissa tai kansainvälisissä konteksteissa. Paneelin paperit voivat olla sekä teoreettisia että empiirisiä ja esimerkiksi historian, kansainvälisten suhteiden sekä politiikan tutkimuksen lähtökohdista. Paneelin tarkoituksena on yhtäältä koota yhteen suomalaista YK-tutkimusta ja toisaalta taas tuoda esille missä kaikissa keskusteluissa YK on mukana.
Kieli: suomi
YTT Anna Kronlund, Jyväskylän yliopisto, anna.p.kronlund@jyu.fi
FT Teemu Häkkinen, Jyväskylän yliopisto: teemu.r.p.hakkinen@jyu.fi
3. Democracy in Middle-Income Countries
“Democracy works best – and survives longer – where constitutions are reinforced by unwritten democratic norms”, stated Levitsky and Ziblatt in their book How Democracies Die (2018). Indeed, in many middle-income countries, norms and political culture work in governance, yet these unfamiliar models are labelled as “undemocratic” to the Western democratic traditions.
In facing democratic crisis and the rise of populism, we think it is important to examine democratic tradition and norms working in the middle-income countries. We plan to seek an acceptable form of democracy that works for both the country’s population and the wider communities as well. How do the roles of the existing and the new structures, both utilizing local values and institutions, mesh inside a democracy within these regions? Values and local institutions include elected local government and community-based associations, as well as traditional and religious authorities. What are the norms that serve as a lesson-learnt? We also question how the democratic principles of the middle-income countries would address and contribute to the endless debates surrounding the current political situation, such as climate change, sustainable development, migration, and human rights.
Our panel discusses democracy and democratization in middle-income countries, notably in Africa, Asia, and Latin America. We welcome presentations of research papers and practice-oriented experiences that explore democracy, current representation and active participation within the middle-income countries.
The working language is in English.
organisers:
Ratih Adiputri, University of Jyväskylä, ratih.d.adiputri@jyu.fi
Yan Liu, University of Jyväskylä, yan.y.liu@jyu.fi
4. Metsät ja politiikka
Metsät saavat taas Suomessa yhä enemmän huomiota julkisessa keskustelussa metsähoidollisissa kiistoissa sekä hiilinieluina. Ne ovat myös politiikan kohteena varsinkin energia- ja biotalouskysymyksissä. Ensisilmäyksellä tilanne näyttää keskusteluissa polarisoituneelta yhtä lailla asiantuntijoiden kuin erilaisten intressiryhmien tai kenen tahansa asiasta kiinnostuneen keskuudessa.
Työryhmään kutsutaan esityksiä laajasti eri metsäpolitiikkanäkökulmista. Esitykset voivat käsitellä metsäalaa ja -politiikkoja eri tason näkökulmista (metsänomistajista kv. politiikkoihin), julkista- tai asiantuntijakeskustelua metsistä ja metsäpolitiikasta, metsien käyttöön liittyvien intressiryhmien (valta)suhteita, sekä tiedon, kulttuurin ja historian vaikutuksia metsäpolitiikkaan ja -keskusteluihin.
Työryhmän kieli: suomi, englanti
Maarit Laihonen, Aalto-yliopisto, maarit.laihonen@gmail.com
Merja Porttikivi, Aalto-yliopisto, merja.porttikivi@gmail.com
Jakob Donner-Amnell, Itä-Suomen yliopisto, jakob.donner-amnell@uef.fi
5. Demokratian ja oikeusvaltion kriisi
Kiistat erilaisten poliittisten arvojen olemuksesta ja tulkinnoista ovat nousseet keskeiseksi huolenaiheeksi. Merkittäviä ongelmia ei ole vain kehittyvissä, vaan myös vakiintuneissa demokratioissa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen poliittinen polarisaatio ja presidentinvaaleihin liittyvät erimielisyydet kertovat järjestelmätason ongelmista. Populististen ja radikaalien poliittisten liikkeiden nousu voidaan tulkita osaksi tätä kehityskulkua.
EU on pyrkinyt korjaamaan yhteisen arvoperustansa rappeutumista kehittämällä uusia toimintatapoja ja välineitä arvojen toteutumisen varmistamiseksi. Tilanne on johtanut jyrkkään vastakkainasetteluun Unionin ja tiettyjen jäsenmaiden, kuten Unkarin ja Puolan, välillä. Asetelma on näkynyt esimerkiksi kiistassa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sisällyttämisestä osaksi EU:n budjettivarojen käyttöä.
Arvojen kunnioittamisen ja vahvistamisen ohella on myös tärkeää tarkastella arvoihin liittyviä määritelmiä ja tulkintoja. Usein arvoista keskustellaan varsin yleisellä tasolla ilman tarkkaa tai yksimielistä kuvausta niiden sisällöstä. Onkin tärkeää kysyä, mistä oikeastaan puhumme käyttäessämme käsitteitä demokratia, ihmisoikeudet tai oikeusvaltio? Minkälaisia kiistoja ja ongelmia arvojen tulkinnoista ja eri tulkintojen edistämisestä seuraa? Miten ja miksi toimijat pyrkivät määrittelemään arvoja omista lähtökohdistaan?
Haemme ehdotuksia arvojen kunnioittamiseen ja valvontaan liittyvistä ongelmista. Paperit voivat liittyä toimijuuteen laajemmin, yksittäisiin arvokysymyksiin tai tapaustutkimuksiin. Toivomme myös muita toimijoita (valtioita, järjestöjä, yksilöitä) arvojen näkökulmasta käsitteleviä papereita samoin kuin demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen tarkastelua sinänsä.
Paperit voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Puheenjohtajat:
Heino Nyyssönen (YTT)
Yliopistonlehtori (valtio-oppi)
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Turun yliopisto
heino.nyyssonen@utu.fi
Hanna Tuominen (VTT)
Yliopistonlehtori (maailmanpolitiikka)
Valtiotieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto
hanna.t.tuominen@helsinki.fi
Jussi Metsälä (YTM)
Väitöstutkija (kansainvälinen politiikka)
Johtamisen ja talouden tiedekunta
Tampereen yliopisto
jussi.metsala@tuni.fi
6. Title: Political discourse, colliding futures, and deliberative democracy
In line with the year’s theme, this panel focuses on the interrelations of various movements that pointedly question the legitimacy and practices of deliberative democracy, and their effects on democratic institutions. Studies of such movements in Western democracies have shown how they construct specific institutional discourses, often far from any democratic status quo: their programs and proponents constitute society and democracy in different ways, and construct very distinct futures as necessary, desirable, or unavoidable. Conflicts and incommensurability between such discourses poses the danger of eroding the common ground available for collective discussion and democratic deliberation; yet, there is a paucity of knowledge about their interactions.
For instance, neoliberal views (“we must ensure GDP growth”), discussion on the climate crisis (“we must adopt a no-carbon lifestyle”), and populistic movements (“we must defend our nation”), have emerged as challengers of deliberative democratic futures. This panel seeks to elucidate the interactions between competing discourses and their implications for deliberative democracy, constructive public dialogue and coordinated action building desired futures.
We invite papers discussing interactions between these and other criticisms of deliberative democracy, and the implications such interactions have on positive imaginations for the longer term.
Discussion will take place in English, but we also invite papers in Finnish and Swedish.
Please send your contributions to the chairs:
7. European integration in Finland and beyond
European integration is in constant state of flux. The public debates on the current state of the European Union highlight the many crises that the EU is facing. Some foresee a disintegration of the EU, whereas others assume that the Union’s future lies with ever closer integration. Beyond the headlines of crisis management, much of the everyday work of European integration continues to affect the political life of people both within and without EU’s borders.
The Covid-19 crisis has shaken the EU. Member states have pursued differing policies and been hit by the crisis to different degrees. At the same time the EU has taken unpresented action in terms of common debt and fiscal stimulus. While the future of the union seems unclear it is already apparent that the crisis may both accelerate integration in some areas while heightening the already simmering political tensions in others.
This panel call for papers and presentations from multiple disciplinary backgrounds focusing on European integration, broadly defined. The aim of this panel is to bring together the varieties of research strands on European integration in Finland and beyond. What are the crucial research question on European integration at the moment and looking beyond the crisis into the future?
LANGUAGES: Finnish, English and Swedish
CHAIR: Johannes Lehtinen, johannes.lehtinen@tuni.fi, PhD Researcher, Tampere University; Laura Nordström, laura.nordstrom@helsinki.fi, PhD Researcher, University of Helsinki.
8. Tiedon, asiantuntijuuden ja politiikan jännitteiset suhteet
Tietopohjaisesta päätöksenteosta on tullut politiikan ja julkishallinnonkin leimallisimpia ihanteita 2000-luvulla Suomessa ja kansainvälisesti. Tiedolla on tärkeä rooli politiikassa, mutta samalla tiedon ja politiikan suhteet ovat jännitteiset. Politiikassa on kyse arvoista ja ideologioista, ja tietäminen – se, mistä tiedetään, mitä tiedetään, kuka tietää ja miten tiedon perusteella päätetään toimia – kytkeytyy perustavalla tasolla poliittiseen harkintaan ja valtakamppailuihin, missä usein intressit ajavat tiedon ohi.
Kutsumme työryhmäämme esityksiä, jotka pohtivat tiedon, asiantuntijuuden ja politiikan jännitteisiä suhteita. Näitä voivat olla esimerkiksi: Millaista tietoa ja kuinka menestyksekkäästi poliittisiin prosesseihin sisällytetään? Millaista on nykyään peräänkuulutettu ”politiikkarelevantti tieto”? Millaisia kamppailuja tiedosta käydään politiikan eri areenoilla ja miten tiedon avulla vaikutetaan? Miten tiedon ja asiantuntijuuden merkityksen korostuminen politiikassa muuttaa poliittisen vaikuttamisen ehtoja ja mahdollisuuksia? Onko politiikassa tilaa erilaisille tiedoille ja erilaisille tavoille tietää? Millä tavoin tietopohjaisuuden korostus on politisoivaa ja epäpolitisoivaa, demokratiaa vahvistavaa ja heikentävää?
Työryhmään ovat tervetulleita eri tieteenaloja edustavat teoreettiset, empiiriset ja metodologiset paperit. We also welcome presentations in English. Työryhmän keskustelukielinä ovat suomi ja tarvittaessa englanti ja esitykset pidetään esittäjän valitsemalla kielellä.
Työryhmän koordinaattorit:
Anne Maria Holli
Professori, politiikan tutkimus
Helsingin yliopisto
anne.holli@helsinki.fi
Heini Kinnunen
Tutkija
Turun yliopisto
heini.kinnunen@helsinki.fi
Hanna Ylöstalo
Yliopistonlehtori, sosiologia
Turun yliopisto
hanna.ylostalo@utu.fi
9. Poliittisen käyttäytymisen tutkimus
Ihmisten poliittisen käyttäytymisen, osallistumisen ja ajattelun ymmärtäminen on tärkeä osa etenkin demokraattisten yhteiskuntien tutkimusta. Alan tutkimuksen tärkeitä teemoja ovat esimerkiksi äänestyskäyttäytyminen, puoluesamastuminen, arvot ja ideologiat ja poliittisten asenteiden kehittyminen. Taustalla ovat usein psykologiset selitysmallit tai selitysmallit, jotka korostavat joko yksilön rationaalisuutta tai yhteiskuntaluokkaa. Tavoitteena on ymmärrys siitä, mitkä yksilötason vaikuttimet tai kontekstuaaliset tekijät vaikuttavat ihmisten ja/tai ryhmien poliittiseen toimintaan.
Tässä työryhmässä käsitellään ensisijaisesti empiirisiä tutkimuksia, jotka, laajasti ymmärrettynä, käsittelevät poliittista käyttäytymistä. Tutkimuskohteena voivat olla kansalaisten lisäksi myös poliittiset päättäjät tai muut yhteiskunnan kannalta oleelliset ryhmät. Erityisen toivottavia ovat tutkimukset, jotka käsittelevät demokratian tulevaisuuden edellytyksiä kansalaisnäkökulmasta. Työryhmässä voi lisäksi esittää poliittisen käyttäytymisen tutkimuksen metodologiaa koskevia tutkimuksia, kuten survey-metodiikkaan tai kokeelliseen tutkimukseen liittyviä papereita.
Työryhmässä esitettävät paperit voivat olla kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Esityksissä ja keskusteluissa käytettävä kieli valitaan joustavasti, työryhmään osallistuvien toiveiden ja tilanteen mukaan. Ehdotukset esitettäviksi papereiksi lähetetään työryhmän molemmille vetäjille.
Lauri Rapeli (lauri.rapeli@abo.fi)
Albert Weckman (albert.weckman@abo.fi)
Institutet för samhällsforskning, Åbo Akademi
10. Sotilaallisen turvallisuuden poliittiset kysymykset (Political Questions of Military Security)
Sotilaallinen turvallisuus on laaja teema, jonka puitteissa on Suomessa viime vuosina uudistettu sotilaalliseen puolustukseen liittyvää lainsäädäntöä, kehitetty vapaaehtoisen maanpuolustuksen roolia suhteessa puolustusvoimiin, käsitelty sukupuolirooleja muun muassa asevelvollisuudessa ja aloitettu asevelvollisuutta käsittelevä laaja-alainen komiteatyöskentely. Julkisuudessa on keskusteltu Itämeren alueen muuttuvasta turvallisuustilanteesta, tulevista suurista puolustusmateriaalihankinnoista, kansainväliseen turvallisuusyhteistyöhön osallistumisesta ja yleisen asevelvollisuuden uudistustarpeista.
Sotilaallisen turvallisuuden ratkaisut, käsitykset ja näkökulmat ovat monin tavoin sidoksissa yhteiskunnan ja poliittisen päätöksenteon kehityskulkuihin. Työryhmässä tarkastellaan sotilaallista turvallisuutta sekä siihen liittyvää kokonaisturvallisuutta monitahoisina poliittisena ilmiönä osana ulko-, turvallisuus- tai puolustuspolitiikkaa. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti politiikassa käydyt debatit lainsäädännöllisten uudistusten, erilaisten käsitteiden, vaihtoehtoisten poliittisten esitysten merkityssisällöistä sekä sosiaalisten suhteiden liittyminen sotilaalliseen turvallisuuteen. Myös sotilaallisen turvallisuuden poliittisen luonteen analyysitapoja koskevat uudet näkökulmat ovat tervetulleita. Työryhmän kannalta sopivia tieteenaloja ovat esimerkiksi politiikan tutkimus, historia, sosiologia, kansainväliset suhteet ja rauhan- ja konfliktintutkimus. Paperit voivat käsitellä niin Suomea kuin Suomeen liittyvien lähialueiden tilanteita 1900-luvun ja 2000-luvun konteksteissa.
Työryhmän kielet: suomi, englanti
Perspectives, conceptions and solutions of military security are tied to processes of social and political decision-making in a myriad of ways. In this workshop, we are interested in both military and comprehensive security as multidimensional political phenomena with particular focus on Finland and neighboring areas. Presentations are welcome in both Finnish and English.
Puheenjohtajat:
Teemu Häkkinen (teemu.r.p.hakkinen@jyu.fi), Jyväskylän yliopisto
Miina Kaarkoski (Miina.Kaarkoski@mil.fi), Maanpuolustuskorkeakoulu
Linda Hart (Linda.Hart@mil.fi), Maanpuolustuskorkeakoulu
11. Democracy in motion – future perspective.
Democracy’s crisis has long been predicted by political theorists and sociologists such as Michels,Weber and Ortega y Gasset. It is thus a matter of interpretation whether we see our current and possible (near) future(s) as a crisis of unprecendented seriousness. Yet, because of the level of our technological development and globalisation, crises undeniably effect the globe and its inhabitants faster than ever before.
One question arising, is whether democracy really is a superior or even ’real’ political system at the age in which, e.g. AI of different types and other technological means, e.g. enable a near total surveillance of (all) states’ citizens. Additionally, development of ’extended’ humanness by means of connecting people to virtual reality is making a rapid breakthrough. Further, dystopic visions of states and their allicances are convincing, but technology also makes it possible to both envision and practice a better future basically for all, in case vanguards of thought and practioners of authority and power so wish.
In this workshop, the heuristic idea is to understand crises as an inherent part of modern mass democracies and call for new kinds of ideas and conceptions of democratic systems and their developments. We wish to receive paper proposals in which these questions are examined in a politico-philosophical, historical or case study perspective.
Working languages of the workshop are English and Finnish.
Please, send your proposals to: Oili Pulkkinen, Kone Foundation
(pulkkinenoili2014@gmail.com) or Suvi Soininen, Kone Foundation (smsoin@utu.fi)
12. The credibility of political messages
Politics is largely about sending messages. In their election campaigns, parties and politicians promise to do certain things and attain various outcomes once they come to power. Both elected and unelected officials are regularly required to give ex post justifications for their actions. As the ongoing pandemic has highlighted, decision-makers often appeal to the public in order to change the ways in which people behave. Such messages sometimes – but by no means always – fail to have the intended effect: electoral promises are considered nothing more than cheap talk, ex post justifications are ridiculed as decision-makers’ attempts to hide their mistakes and people ignore the appeals to change their habits.
The aim of this working group is to delve into the credibility of political messages, both in objective and subjective senses. What makes a political message credible? What kinds of messages do people find credible? How can we assess the credibility of political messages? The working group welcomes papers that address the ways in which political messages (broadly understood) are connected with policy outcomes, attitudes and/or behaviour. The papers can be both empirically and theoretically oriented. The working languages are Finnish, Swedish and English.
Chairs: Juha Ylisalo (University of Turku, juha.ylisalo@utu.fi), Kimmo Makkonen (University of Turku, kimmo.makkonen@utu.fi)
13. Alustatalous – demokratian uudelleen reitittäjä?
Alustataloudella on yhä vahvempi jalansija digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Digitaaliset alustat ovat avanneet yksilöille uudenlaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja tuoneet yhteiskunnallista päätöksentekoa lähemmäksi ruohonjuuritasoa. Sosiaalisen median alustoilla (Facebook, Twitter, VKontakte) on nähty olevan suuri merkitys esimerkiksi poliittisten vallankäyttäjien valtaan nousemiselle tai heidän valta-asemansa haastamiselle ja ylipäänsä ihmisten poliittisen aktiivisuuden lisäämiselle. Esimerkiksi Arabikevään liikehdintä (2011) sekä Aleksei Navalnyiin linkittyvät mielenilmaukset (2020) on nähty sosiaalisen median siivittämiksi. Alustapalvelut ovat myös uudenlaisen taloudellisen toimijuuden edistäjiä. Alustatalous on mahdollistanut uusia tapoja tuottaa, tarjota, kuluttaa ja käyttää hyödykkeitä. Kuka tahansa voi hypätä tarjoajan rooliin ja tarjota erilaisia hyödykkeitä (Airbnb, Kuinoma) tai tuottaa digitaalista sisältöä ja palveluita (Youtube, Tiktok). Parhaimmillaan alustat luovat sujuvat ja turvalliset puitteet vertaisvaihdannalle, uudelle liiketoiminnalle ja kilpailulle. Alustavälitteisellä vuorovaikutuksella on siten nähty olevan vapauttava ja demokratiaa edistävä vaikutus.
Alustojen merkityksen kasvaessa niiden haittavaikutuksiin, kuten käyttäjien ohjailuun, manipulointiin ja mielipidevaikuttamiseen, on kiinnitetty lisääntyvästi huomiota. Esimerkiksi presidentti Donald Trump sai laajaa näkyvyyttä kärjistävällä ja jopa vääristelevällä viestinnällään, minkä jälkeen huoli “vaihtoehtoisista faktoista” ja “totuudenjälkeisyydestä” globalisoitui nopeasti. Alustojen liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkaa on kritisoitu lisäksi muun muassa käyttäjien yksityisyyden murentamisesta, työntekijäoikeuksien kiertämisestä (Uber, Foodora) sekä kilpailun vääristämisestä (Google, Amazon). Käyttäjien yksityisyydestä lähes kokonaan on luopunut WeChat, joka luovuttaa keräämänsä datan Kiinan hallitukselle. Alustat toimivat tyypillisesti lähes maailmanlaajuisesti, mutta niiden liiketoiminnan ulkoishaitat ilmenevät kansallisesti ja/tai paikallisesti kohdistuen jopa yksittäiseen ihmiseen. Edellä mainitusta johtuen alustayritysten on katsottu toimivan lain harmaalla alueella ja heikentävän siten demokratiaa ja luottamusta yhteiskunnassa. Erityisesti Euroopan unionissa on herätty alustatalouden vaikutuksiin EU-kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiselle ja demokratiauhkiin.
Työryhmään ovat tervetulleita alustukset, jotka käsittelevät alustatalouden kehittymisen vaikutuksia demokratian toteutumiselle. Yhtä lailla alustukset voivat koskea demokraattisten prosessien vaikutuksia alustatalouteen.
Työryhmän kielet: suomi ja englanti, esityksen voi pitää myös ruotsiksi
Työryhmän puheenjohtajat:
Jenna Päläs, Lapin yliopisto (Oikeustieteellinen tiedekunta), jenna.palas(at)ulapland.fi
Mirva Salminen, Lapin yliopisto (Arktinen keskus), mirva.salminen(at)ulapland.fi
14. Designed Coupling: linking democratic innovations to traditional sites of power
Democratic innovations are a potential solution to the democratic recession and growing public cynicism towards traditional democratic institutions and practices (Elstub & Escobar 2019). Building on longstanding participatory and deliberative theories of democracy, democratic innovations are instruments aiming to increase lay citizens’ direct influence in collective decision-making. Some examples of democratic innovations, especially deliberative mini-publics, referendums, and participatory budgeting have achieved high degrees of institutionalization – they have been implemented and adapted to a myriad of decision-making contexts at different levels of government. Even more experimental varieties of democratic innovations are proliferating in various areas of public administration.
These innovative participatory instruments are expected to restore faith in democracy through their influence on collective decisions and the public sphere. This can be achieved through “designed coupling”, i.e. purposefully crafting links between democratic innovations and traditional sites of power and the wider public (Hendriks 2016; Mansbridge et al. 2012). Which mechanisms enable the transmission of participatory outputs to decision-making? How to scale up the effects of democratic innovations to wider publics? What are the prerequisites for designed coupling?
This workshop invites papers that reflect the linkages between democratic innovations and traditional sites of representative/bureaucratic power or the general public. We welcome both empirical studies investigating real-world participatory processes as well as theoretical papers discussing the preconditions, mechanisms or problems of designed coupling.
Workshop languages: Papers can be submitted in English, Swedish or Finnish. Discussion languages will depend on participants.
Workshop leaders:
Maija Jäske, Åbo Akademi University, maija.jaske@abo.fi
Mikko Värttö, Tampere University, mikko.vartto@tuni.fi
15 Youth political efficacy and civic engagement
Political efficacy, broadly defined as individuals’ beliefs in their political capacities, is an important prerequisite of political participation and active citizenship. The sense of confidence (or lack of confidence) to participate develops already in youth socialization processes, where an individual is acting in various social contexts. Thus, a sense of political efficacy is not equally distributed across various social groups. Research on the interactions of multiple factors affecting political efficacy has gained more interest during recent years. Differences in citizens’ political efficacy have been studied, e.g. from the perspectives of socioeconomic and educational backgrounds, and on structural and psychological levels.
This panel collects studies on the concept of political efficacy, and more broadly, studies on civic and political engagement, especially from the youth’s perspective. The panel welcomes both theoretical studies and empirical papers that take on different methodological techniques and analytical tools. Papers can be written in English, Finnish or Swedish. The working language of the panel will be decided upon when the group of participants is known
Chairs:
Venla Hannuksela, PhD Candidate
Faculty of Management and Business
Tampere University
e-mail: venla.hannuksela@tuni.fi
Miikka Korventausta, PhD Candidate
Faculty of Education
University of Turku
e-mail: miikka.korventausta@utu.fi
Josefina Sipinen, PhD Candidate
Faculty of Management and Business
Tampere University
e-mail: josefina.sipinen@tuni.fi
16. Hegemony in the era of populism – Hegemonia populismin aikakaudella
This working group explores the hegemony of theory for the 2020s, in the period of emergent populism and hybrid media. It seeks to enhance knowledge on hegemony from a (post-)Gramscian perspective. Since its publication in the mid-1980s, Laclau and Mouffe’s Hegemony and Socialist Strategy became a central text in rethinking mobilisation and political struggle, but also for envisioning left politics and democracy. While both theorists have been central for thinking populism as logic and political practise, this group seeks to discuss – besides their theories on populism, populist movements and parties – also the backbone of their thinking: the theory of hegemony. It is increasingly vital to investigate the societal and political transformations, and the intersection between politics and communication, including their practices and financial logics. We particularly invite papers touching on issues of social media, memory, political economy and democracy, questions of populism, left or right, and new forms of democracy. We also warmly welcome papers on Gramscian hegemony theory more widely.
Jos papereita on tarpeeksi, keskustelemme myös suomeksi suomenkielisistä. Erityisesti näitä papereita toivomme hegemonianteoriaan liittyen.
Chairs:
Emilia Palonen, University of Helsinki emilia.palonen@helsinki.fi
Ilana Hartikainen, University of Helsinki, ilana.hartikainen@helsinki.fi (communicates in English)
17 The politics of technology: challenges and opportunities for democracy
Software is eating the world, but we know technologies are not value-free or neutral. They are windows to the designers’ and developers’ values, ideologies, and politics. Increasingly, scholars and the public acknowledge that current technologies embed biases, maintaining and create new instances of discrimination, racism, and abuse of power. Furthermore, governmental information systems mediate and automate decision making and reconfigure roles and power dynamics in organizational settings. It seems that software, apps, and information systems can become political tools too. However, limited research exists that examines how societal power is currently being infused and reconfigured into technologies. In this workshop, we will explore how social and political factors (including values, ideologies, and politics) are shaping technologies and their effects on society at large. We hope to ask how political scientists can tackle this new territory and imagine what kind of novel methods may be needed in this task. This is a multidisciplinary workshop, we welcome participants from all disciplines, including critical computing studies, e-government research, human-computer interaction, and political science. We invite paper manuscripts focused on social and political factors in shaping technologies, as well as reflective or provocative suggestions on how political scientists ought to engage this new territory.
Language: fi/en
Chairs:
Victoria Palacin (victoria.palacin@helsinki.fi)
Matti Nelimarkka ( matti.nelimarkka@helsinki.fi )