Teksti: Kirsi Nurminen, Tampereen yliopisto
Ratkaisukeskeinen vuorovaikutus katsoo tulevaisuuteen eikä menneisyyteen. Keskeistä ei ole löytää selitystä tai syytä sille, mistä ongelma johtuu tai varsinkaan syyllistä ongelmalle. Olennaista on sen sijaan löytää ratkaisu ongelmaan pohtimalla, mitä tahdomme ongelman tilalle ja miten etenemme tästä hetkestä eteenpäin. Ratkaisukeskeisessä vuorovaikutuksessa korostuu toivotun tulevaisuuden pohtiminen,
tavoitteiden määrittäminen ja konkreettisten tekojen löytäminen niiden saavuttamiseksi.
Perinteinen malli, jossa ensin etsitään vika ja sen syntymekanismi ja sen jälkeen korjataan se, toimii kyllä mekaanisissa ongelmissa. Sen sijaan ihmisten kanssa toimittaessa tällainen ajattelutapa ei läheskään aina
johda onnistuneeseen lopputulokseen. Syyllisten ja syiden etsiminen ei välttämättä edistä ongelman ratkaisemista, vaan johtaa negatiiviseen syyttely kierteeseen.
Kun ongelmien sijaan aletaan puhua tavoitteista, syyttely- ja selittely kierteestä voidaan päästä pois. Ratkaisukeskeisyydessä lähtötilanne toki käydään läpi, mutta seuraavaksi pyritään heti määrittämään tavoitteet, jotka vievät kohti parempaa, toivottua tilannetta. Näin yritämme saavuttaa jotain uutta sen sijaan, että pyrkisimme välttämään tai lopettamaan jotain vanhaa.
Käytännössä ratkaisukeskeinen työtapa voi edetä esimerkiksi seuraavasti:
- Ongelma nostetaan esiin ja kuunnellaan, mitä tunteita se herättää.
- Pohditaan ja analysoidaan, mistä tässä ongelmassa on kysymys.
- Kysytään, millainen olisi ihannetila, jossa tätä ongelmaa ei olisi.
- Muutetaan ongelma konkreettiseksi tavoitteeksi.
- Kartoitetaan voimavarat, joilla asetetun tavoitteen saavuttaminen on mahdollista.
- Muutetaan ongelmakeskeinen puhe ratkaisukeskeiseksi puheeksi.
- Suunnataan työskentely toivottuun tulokseen tai tavoitteeseen sekä konkreettisiin tekoihin, jotka vievät kohti tavoitetta.
Ratkaisukeskeisesti toimivassa työyhteisössä kysytään, miten asioiden halutaan olevan sen sijaan, että valitetaan yhdessä olemassa olevista ongelmista. Kun asioita käsitellään ratkaisukeskeisesti, voidaan työyhteisössä esittää esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:
- Mitä toivomme nykyisen tilalle?
- Mikä olisi mielestämme paras mahdollinen lopputulos tässä tilanteessa?
- Millainen tilanne on, kun se on kunnossa?
- Mikä olisi pienin mahdollinen muutos nykytilanteeseen, joka veisi toivomaamme suuntaan?
- Mitä teimme silloin, kun asia sujui paremmin?
- Mitä sellaista jo teemme tai mitä olemme aikaisemmin tehneet, mikä auttaa meitä pääsemään eteenpäin?
- Millaisia vahvuuksia meillä on, joita voimme hyödyntää tavoitteeseen pääsemiseksi?
- Mikä olisi meille jotain aivan uutta, mikä veisi toivottuun suuntaan?
- Mitä konkreettista aiomme tehdä tilanteen muuttamiseksi?
- Minkä pienen askeleen voimme ainakin ottaa, mikä vie meitä kohti tavoitetta?
Lataa tästä esimerkkikysymykset helposti tulostettavina pdf-muodossa.
Pohdintatehtävä:
Tuetko puheellasi ratkaisukeskeisyyttä omassa työyhteisössäsi: etsitkö syitä ja syyllisiä ongelmille vai pohditko mitä toivot ongelmien tilalle ja etsitkö ratkaisukeinoja toivottuun tilanteeseen pääsemiseksi?
Seuraavassa animaatiossa on koottu tietoa ratkaisukeskeisestä vuorovaikutuksesta.
Ratkaisukeskeinen vuorovaikutus -animaation saavutettava mediavastine pdf-muodossa.
Lähteitä:
- Tapani Ahola, Ben Furman: Reteaming-valmennus, 2015.
- Louis Cauffman: Ratkaisukeskeinen coaching, 2017.
- Kimmo Terävä, Pirkko Mäkelä-Pusa: Esimies työhyvinvointia rakentamassa, 2011.
- Työterveyslaitoksen verkkolehti Työpiste. Artikkeli Ratkaisukeskeinen virittää keskusteluihin toivoa avautuu uuteen välilehteen.