Malin Kivelä: Annanstans

Malin Kivelä: Annanstans. 2013
Inbunden (utmönstrad från Karis bibba) + e-bok (ellibs).

Boken är vävd av stämningar och ögonblick. I Chinatown i New York förbereder Nina sitt slutarbete från dansskolan om resorna som hon och hennes äventyrliga mamma Lida gjorde då hon var barn. Samtidigt i Helsingfors får Ninas mormor Vailet ett telefonsamtal: Vailets moster Helga ligger på åldringshemmet och väntar på döden. Helga bär på en hemlighet från sin korta ungdom i New York på 1920-talet.

Kate Quinn: Jägarinnan

Kate Quinn: Jägarinnan. 2020
Ljudbok (ÅAB, 19 h 39 min)

Sibirien, 1941: När kriget närmar sig ansluter piloten Nina Markova till Natthäxorna, ett kvinnligt bombregemente. Hon hamnar bakom fiendelinjen, i händerna på den ökända mördaren kallad Jägarinnan, och tvingas uppbåda all sin list för att överleva. Köln, 1950: Den före detta krigskorrespondenten Ian Graham är numera nazistjägare. Ett mål kvarstår: Jägarinnan. I sitt sökande tar han hjälp av Nina, det enda vittne som lyckats undkomma henne. Boston, 1946: Sjuttonåriga Jordan McBride märker att hennes pappas nya kvinna döljer något.

Eeva Oehlandt: Elossa – Erään perheen historia

Eeva Oehlandt: Elossa – Erään perheen historia. 2019
Ljudbok (mp3)
Uppläsare: Marja Valkama

Baseras på Oehlandts släktutredning: Katja löytää autotallin laatikosta paketin, jossa on isän hänelle perinnöksi jättämä harvinainen kirja, Karamazovin veljekset, venäjänkielinen alkuperäisteos. Kirjan välistä löytyy  sota-ajan valokuva, jossa Katjan isoisä seisoo lumisessa metsässä upseerinpuvussa, kivääri olalla ja karttalaukku vyötäisillä.Alkaa selvittelytyö ja löydetyn tiedon valossa käsitys asioiden kulusta ja merkityksestä vaihtelee riippuen henkilöstä. Johtolankoja seuraamalla paljastuu, että esi-isä on ollut venäjänkielinen ja kantanut eri sukunimeä ja jopa taistellut vuonna 1918 punakaartissa, vaikka olikin talvisodassa upseerina. Myös syntymäpäivästä on kaksi versiota: juliaanisen kalenterin mukainen ja nykyisen ajanlaskun mukainen. Perhe on kotoisin Suistamolta, eli siis Raja-Karjalasta ja nimistöltään venäläinen. Sehän tuohon aikaan oli ortodoksien piirissä tapana. Suistamo kuului lueeseen, jossa asui karjalaista, karjalankieltä, puhuvaa ortodoksista väestöä. Varsinaiset venäläiset olivat hyvin harvinaisia, mutta uskontoahan pidettiinkin kauan olennaisena asiana, ei kieltä.Suomalaiskansallinen herätys näkyi myös siinä, että karjalaiset muuttivat venäläiset nimensä suomalaisiksi. Tässä tapahtui siis samanlainen prosessi kuin ruotsinkielisiä nimiä suomalaistettaessa.