Teksti ja kuviot: Jenna Pennanen, Laurea-ammattikorkeakoulu
Sujuvampi ja toimivampi hoivatyö vaatii jatkuvaa kehittämistä. Parhaiten se onnistuu, mikäli kehittämistyö otetaan osaksi arjen päivittäistä työtä ja, yhdessä tehden. Omaan työhön liittyvä kehittäminen on erilaisten asioiden rohkeaa kokeilemista, ja siitä kannattaa tehdä mahdollisimman nopeaa ja helppoa. Yhdessä kehittäen merkittäviä hyötyjä ja pieniä onnistumisia voidaan saavuttaa jo pienellä vaivalla. Yhdessä kehittäminen onkin innostavaa, mukaansa tempaavaa, tuottoisaa ja palkitsevaa. Kehittämiskokeilut voi aloittaa pienimuotoisesti. Kun kehittämisen kohteeksi osataan valita tarpeeksi pieni työntekijöitä itseään läheisesti koskeva asia, pienetkin kokeilut ovat kannattavia. Näitä kehittämiseen tähtääviä kokeiluja kannattaa myös reflektoida, jotta oppiminen niistä myös havainnollistuu. (Paju & Riekki 2019.) Jaettuina niin oppiminen kuin onnistumisetkin ovat hienompia. Tämä osio tarjoaa tietoa työn kehittämisestä ja antaa ennen kaikkea työkaluja työarjen haasteista selviämiseen sekä apuja käytännön kehittämisen aloittamiseen.
Kehittämisen haasteita
Tiiviin yhteistyön ja tavoitteellisen kehittämisen onnistuminen edellyttää sitä, että erilaista osaamista ja myös ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitoja yhdistetään. Oman työn kehittäminen ja työn kehittäjäksi kasvaminen niin yksilönä kuin tiiminäkin vaatii oikeanlaista asennetta ja myös aikaa. (Manka 2010). Alla olevasta kuviosta näkyy hoivatyön arjesta taltioituja suoria lainauksia työn kehittämiseen liittyvistä haasteita. Useista kommenteista käy ilmi, että haasteet kiteytyvät negatiiviseen asenteeseen tai huonoon kommunikaatioon ja viestintään. Toimiva hoivatyö ja hyvinvoiva työyhteisö edellyttää jokaiselta työntekijältä positiivista otetta kehittämistä kohtaan sekä hyviä vuorovaikutustaitoja.
Klikkaa suurentaaksesi kuvaa.
Esimerkkejä työn kehittämisen haasteista. Kuvan saavutettava mediavastine pdf-muodossa.
Kehittämisen hyötyjä
Kehittämistoiminnalla on monia hyötyä, etenkin jos kehittämistä tehdään yhdessä. Se antaa erilaisia näkökulmia ja yhteisiä kokemuksia. Samalla yhdessä tehty kehittämistyö tai -prosessi kehittää vastavuoroista vuorovaikutusta ja dialogisen työskentelyn taitoja. Parhaimmillaan yhteinen kehittäminen osallistaa kaikkia siihen osallistuvia toimijoita ja voimaannuttaa koko työyhteisöä. Kehittämistoiminta vaatii osallistujiltaan luovuustaitoja, heittäytymistä, sitoutumista yhteisten tavoitteiden työskentelemisen eteen ja epävarmuuden sietämistä. Ja se myös onnistuessaan ruokkii juuri näitä asioita, jolloin vahvempi tiimiytyminen ja työssä hyvinvoiminen voivat kasvaa. (Hakkarainen, Lallimo, Toikka, White 2011.) Yhteiseen kehittämiseen heittäytyminen lisää myös yhteistä ideointia, tiimin leikkisyyttä ja huumoria sekä työpaikalla koettuja positiivisia tunteita ylipäänsä. Kehittämistoiminnan ansioista työyhteisön jäsenten keskinäinen yhteistyö lisääntyy, työyhteisötaidot karttuvat ja koko työpaikan ilmapiirikin voi parantua.
Kehittäen kohti yhteisiä onnistumisia
Jokainen työntekijä on oman työnsä asiantuntija ja siksi myös paras henkilö sitä kehittämään. Kun työntekijällä on näkemys siitä, millainen työ ja työskentelytapa on mielekästä, motivoivaa ja työtä itseään sujuvoittavaa, kannattaakin kehittämistoimintaa tehdä yhdessä. Koko työyhteisön voimalla tehty työn kehittäminen on tehokasta, tuottoisaa ja antoisaa. Silloin omista, toisten ja ennen kaikkea yhteisistä onnistumisistakin on helppo olla iloinen. (Järvinen 2014). Etenkin yksilövastuisessa hoivatyössä, jossa omahoitajuuskin monesti korostuu, tarvitaan enemmän tiimityöskentelyä ja yhdessä tekemistä sekä kehittämistä. Kun hoivatyötä tehdään yhdessä tiimin kanssa, siinä korostuu parhaimmillaan kollegiaalisuus ja siihen liittyvä vertaistuki. Tämä kehittää asiantuntijuuden lisäksi niin työn kehittämisen taitoja kuin työhyvinvointiakin. (Mäkisalo 2004).
Kehittämisen apuna voi käyttää Kehittäminen käytännössä -käsikirjasia, joista toinen on suunnattu työyhteisölle ja toinen esihenkilöille. Kehittäminen käytännössä -käsikirjaset antavat käytännön tietoja ja taitoja työyhteisölle ja esihenkilöille oman päivittäisen työn ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Kirjaset pyrkivät avaamaan työhyvinvointiin vaikuttavia teemoja ja niiden merkitystä hyvinvoivan ja toimivan työyhteisön tukipylväinä ja rakennuspalikkoina. Kirjaset kokoavat yhteen viiden laajemman kehittämisteeman alle käytännön työkaluja ja harjoitteita. Näiden avulla kehittämistyöskentely on helppoa aloittaa ja ottaa osaksi hoivatyön arkea. Käsiteltävät teemat ja työssä käytetyt kehittämistä tukevat menetelmät ovat nousseet esille Hyvinvoiva Hoiva -hankkeen yhteisestä kehittämistyöskentelystä eri hoivatyötä edustavien kumppaniorganisaatioiden kanssa. Kirjaset tarjoavat ratkaisukeskeisiä työkaluja ja käytännönläheisiä harjoitteita hoivatyöyhteisöjen tarpeisiin. Harjoitteet ovat helppoa ja hauskoja, eikä niiden tekeminen vaadi juuri muuta kuin positiivista asennetta ja hieman heittäytymistä.
Kehittäminen käytännössä -käsikirjanen esihenkilöille (pdf).
Kehittäminen käytännössä -käsikirjanen työyhteisölle (pdf).
Lähteet
- Hakkarainen, K., Lallimo, J., Toikka, S. & White, H. 2011. Cultivating collective expertise within innovative knowledge-practice networks. Centre for Research on Networked Learning and Knowledge Creation. Helsinki: Department of Psychology, University of Helsinki.
- Järvinen, K. 2014. Työn mielekkyyden johtaminen. Käytännön opas. Helsinki: Talentum.
- Manka, M-L. 2010. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. 3.painos. Helsinki: Talentum.
- Mäkisalo, M. 2004. Yhdessä onnistumme. Opas työyhteisön kehittämiseen ja työhyvinvointiin. 2. painos. Helsinki: Talentum.
- Paju, S. & Riekki, T. 2019. Järki töihin! Parempien työtapojen kehittämisopas. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.