Teksti: Jenna Pennanen, Laurea-ammattikorkeakoulu
Työhyvinvoinnin kehittämisessä tulisi painottaa yhä enemmän yksilön vahvuuksia ja voimavaroja ja nostaa työntekijä oman työhyvinvointinsa kehittämisen keskiöön. Tämä olisi erittäin tervetullutta etenkin sosiaali- ja terveysalalle, jossa työelämäkysymysten ongelmalähtöisellä käsittelyllä on pitkät perinteet. Lähestymistapa työhyvinvoinnin kehittämiseen tulisi olla voimavaralähtöinen, positiivinen ja myös yksilöllisten vahvuuksien merkitystä työssä korostava. (Jaakkola 2019.) Etenkin hyvinvointiyhteiskunnissa tulisi keskittyä niin työntekijä- kuin organisaatiotasollakin voimavarojen ja vahvuuksien edistämiseen ja suunnata yleistä keskustelua työhyvinvoinnista siihen, mitkä ovat asiat ovat jo hyvin. (Christensen ym. 2009 & Hakanen 2011.)
Ihmiset, jotka käyttävät voimavarojaan ja vahvuuksiaan:
- ovat onnellisia
- ovat itsevarmoja
- ovat itsetietoisia ja omaavat hyvän itsetunnon
- ovat energisiä, elinvoimaisia ja sinnikkäitä
- saavuttavat tavoitteensa
- ovat tuottavia ja sitoutuneita työhönsä
- kykenevät kehittämään itseään ja kasvamaan niin ihmisinä kuin työntekijöinä
Jokaisella työntekijällä on voimavaroja, vahvuuksia ja osaamista. Niitä tulisi korostaa ja käyttää mielekkäällä tavalla, sillä niiden avulla saadaan esiin myönteisiä tunteita, hyvää vuorovaikutusenergiaa sekä niin sanottua nostetta työhön, jolloin siitä tulee kaikin puolin sujuvampaa. (Ruutu & Salmimies 2015.) Tällöin työntekijä voi kokonaisvaltaisesti paremmin, ja on myös tuottavampi. (Christensen ym. 2009.) Omat vahvuudet työssä tunnistaa miettimällä, mistä tekemisestä nauttii ja mikä niissä nautintoa tuottaa (Fäldt 2019).
Työntekijä on itse vastuussa vahvuuksistaan ja psykologisesta pääomastaan, omista kokemuksistaan ja myös asenteistaan (Jaakkola 2019). Psykologinen pääoma muodostuu itseluottamuksesta, toiveikkuudesta, optimismista ja sitkeydestä (Manka & Manka 2016). Niitäkin voi opetella ja lisätä. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden aktiivinen käyttö on lähtökohta rikkaan työelämän ja ylipäänsä onnellisen elämän rakentamiselle. Kun yksilö hyödyntää omia henkilökohtaisia ja luontaisia kykyjään, hän luo itselleen samalla toistuvia mahdollisuuksia voimaantua ja loistaa työssään. Tietyt inhimilliset vahvuudet toimivat myös suojakilpenä mielen kuormittumista ja sairauksia vastaan. Näitä ovat rohkeus, tulevaisuuskeskeisyys, optimismi, ihmissuhdetaidot, työetiikka, toivo, rehellisyys, sinnikkyys ja kyky luoda flow-kokemuksia itselleen. (Fäldt 2019.)
Voimavaralähtöistä näkemystä ja myönteistä otetta työhyvinvoinnin kehittämiseen edustavan Työn iloa! -oppaan tiedon ja käytännön harjoitteiden avulla voi työnilon kautta kehittää omaa ja koko työyhteisön työhyvinvointia. Opas on koottu yhteistyössä erään Sosiaali- ja terveysalaa edustavan palvelukodin hoivatyöntekijöiden kanssa ja se on osa YAMK: n Sosiaali- ja terveysalan johtaminen koulutusohjelmasta valmistuneen opinnäytetyön tuotosta. Opas toimii käytännönläheisenä uutena toimintamallina työhyvinvoinnin voimavaralähtöiseen ja omatoimiseen kehittämiseen.
Lataa tästä Työn iloa! -opas (avautuu pdf-muodossa uuteen välilehteen).
Lähteet
- Christensen, M., Straume, L. V., Borg, V., Clausen, T., Hakanen, J., Lindström, K., Aronsson, G.& Gustafsson, K. 2009. Validation and test of central concepts in positive work and organizational psychology. The second report from the Nordic project Positive factors at work. 564. Tanska: TemaNord.
- Fäldt, S. 2019. Nauti työstäsi! Naisen voimakirja työelämään. Helsinki: Bazar Kustannus.
- Hakanen, J. 2018. Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos. Julkaisu on ladattavissa pdf-muodossa. Sivu avautuu uuteen välilehteen.
- Jaakkola, H. 2019. Valitse innostus. Voimakirja sosiaalialalle. Jyväskylä: PS-kustannus.
- Manka, M-L & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum Pro.
- Ruutu, S. & Salmimies, R. 2015. Työnohjaajan opas. Valmentava ja ratkaisukeskeinen ote. Helsinki: Talentum