Teksti: Bodil Julin, Yrkeshögskolan Novia
Resilienssiä kuvataan usein ominaisuutena, jolla käsittelemme vastoinkäymisiä ja johon vaikuttavat sosiaaliset, kulttuuriset ja henkiset tekijät. Se on myös ominaisuus, jota voimme vahvistaa ja kehittää koko elämämme ajan.
Resilienssillä kuvataan siis yksilön kykyä käsitellä vastoinkäymisiä, psyykkistä painetta tai esimerkiksi stressaavia työtilanteita ja kykyä toipua niistä. Käsite pitää sisällään viisi ulottuvuutta:
- Mielenrauha (terve ja tasapainoinen näkemys elämästä).
- Kestävyys (halu selvitä vastoinkäymisistä ja sopeutua elämän eri vaiheisiin).
- Itseluottamus (usko itseen ja omiin kykyihin).
- Eksistentiaalinen yksinäisyys (jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja selviää vastoinkäymisistä yksin ja yhdessä toisten kanssa).
- Mielekkyys (kyky nähdä elämän ja sen mukanaan tuoman merkitys).
Vanhustenhuollossa työskentely on vaativaa työtä. Henkilöstön suuren vaihtuvuuden lisäksi pätevän henkilöstön puute ja vaativat työtehtävät nostavat stressiin liittyvien oireiden, uupumisen ja loppuunpalamisen riskiä. Vaativista olosuhteista huolimatta on kuitenkin mahdollista kehittää resilienssiä ja parantaa hoitohenkilöstön hyvinvointia, niin yksilön kuin organisaation tasolla. Ohjaus, reflektointi, täydennyskoulutus, harjoitukset ja työn ja vapaa-ajan tasapaino ovat hoitajien resilienssiä ja hyvinvointia edistäviä toimia. Tärkeitä tekijöitä organisaation tasolla ovat tukea tarjoava työympäristö, hyvä johtajuus sekä stressioireiden tunnistamista edistävä tietämys ja eri tavat käsitellä stressiä. Resilienssin tunteminen antaa hoitajalle valmiuksia käsitellä työperäistä stressiä ja ehkäistä uupumusta. Reflektointi, kollegoiden väliset keskustelut ja ohjatut työpajat auttavat hoitajia kehittämään resilienssiä ja edistämään hyvinvointia niin yksilön tasolla kuin koko työyhteisössä, mikä puolestaan edistää potilaiden ja asiakkaiden hyvinvointia.
Resilienssi on ominaisuus, jota voi vahvistaa ja kehittää yksilön tasolla, työyhteisössä ja hoiva- ja hoitotyössä. Resilienssitietämystä lisäämällä keskustelujen ja harjoitusten avulla hoitaja voi kehittää sekä omaa että hoitotiiminsä resilienssiä. Vahvat sosiaaliset suhteet työyhteisön sisällä ovat laadukkaan hoitotyön ja terveellisen työympäristön keskiössä. Hoitaja voi hyödyntää resilienssiä myös hoitotyössään iäkkäiden potilaiden ja asiakkaiden parissa keskittymällä sairaudelta suojaaviin tekijöihin.
Haluatko testata omaa resilienssiäsi?
Recilience Scale (RS)
Jokaista väittämää arvioidaan asteikolla yhdestä seitsemään:
1 = Ei yhtään samaa mieltä.
7 = Täysin samaa mieltä.
Merkitse asteikolla 1–7, missä määrin olet samaa mieltä kunkin väittämän kanssa. Laske lopuksi yhteen pisteesi. Mitä korkeammat pisteet, sitä vahvemmin olet samaa mieltä väittämän kanssa, ja sitä korkeampi oma resilienssisi on.
- Suunniteltuani jotain aion sen myös toteuttaa.
- Yleensä selviydyn tavalla tai toisella.
- Luotan enemmän itseeni kuin muihin ihmisiin.
- Minulle on tärkeää olla kiinnostunut eri asioista.
- Pystyn olemaan yksin, jos minun täytyy.
- Olen ylpeä siitä, että olen saavuttanut jotain elämässäni.
- Yleensä otan asiat vastaan sellaisina kuin ne ovat.
- Tunnen olevani oman itseni ystävä.
- Koen pystyväni pitämään samanaikaisesti “monta rautaa tulessa”.
- Olen päättäväinen.
- Pohdin harvoin, mikä on kaiken pohjimmainen tarkoitus.
- Elän päivän kerrallaan.
- Selviydyn vaikeista ajoista aiemmin kokemieni vaikeuksien ansiosta.
- Minulla on itsekuria.
- Suhtaudun uteliaisuudella tuleviin tapahtumiin.
- Löydän yleensä jotain aihetta iloon.
- Usko itseeni auttaa minut vaikeuksien läpi.
- Hätätilanteissa olen yleensä se, johon ihmisillä on tapana luottaa.
- Yleensä kykenen tarkastelemaan tilanteita monelta eri kantilta.
- Joskus pakotan itseni tekemään asioita riippumatta siitä, halusinko niitä vai en.
- Elämäni tuntuu merkitykselliseltä.
- En haudo mielessäni asioita, joihin en voi vaikuttaa.
- Vaikeissa tilanteissa löydän yleensä jonkinlaisen ratkaisun.
- Minulla on riittävästi energiaa velvollisuuksieni hoitamiseksi.
- Hyväksyn sen, etteivät kaikki pidä minusta.
Lähteet
- Aléx, L. 2010 Resilience among very old men and women. Journal of Research in Nursing.
- Brennan, E. 2017. Towards resilience and wellbeing in nurses. British Journal of Nursing.
- Edward, K. & Hercelinskyj, G. 2017. Burnout in the caring nurse: learning resillent behaviours. British Journal of Nursing.
- Hornett, M. 2012. Keep calm and carry on: a look at nurse resilience. British Journal of Nursing.
- Kester, K. & Wei, H. 2018. Building nurse resilience. Nursing management.
- Lipponen, K. 2020. Resilienssi arjessa.
- Leverence, K. 2015. Become a more Resilient nurse. ONC Oncology nursing society.
- Lundman mfl. 2007. Recilience Scale (RS). Svensk översättning (käännös suomeksi Niklas Ollila).