Teksti ja kuvio: Jenna Pennanen, Laurea-ammattikorkeakoulu
Työelämän keskeinen toteuttaja on osaava ja motivoitunut ihminen. Jokaisen on syytä miettiä, mikä omassa työssä on merkityksellistä ja mikä tuo siihen mielekkyyttä. Tapaa työskennellä, jolloin oman työn jäljen pystyisi ylpeästi tunnistamaan ja tunnustamaan kannattanee myös tavoitella, sillä pidemmällä tähtäimellä hyvin tehty työ on palkitsevaa niin yksilön kuin työyhteisönkin näkökulmasta. Jokaisen tulisi visioida, millainen työ motivoi ja innostaa, sillä tämän vision kirkkaaksi hionut työntekijä loistaa työssään ja heijastaa kehittäjäosaamistaan myös muihin. (Jarenko & Tukia 2017; Järvinen 2014; Suonsivu 2014.)
Sosiaali- ja terveysalalle kouluttautuu lähtökohtaisesti motivoituneita ihmisiä, koska usein miten kyseessä olevalla alalla tehtävä työ koetaan kiinnostavana ja palkitsevana, sillä siinä saa auttaa muita ihmisiä. Työssä viihdytään, kun tietyt perusasiat työssä ovat kunnossa, ja monesti innostus työssä otetaan sieltä mistä se on saatavilla: asiakkaista ja työyhteisöstä esihenkilöineen. (Jaakkola 2019.) Yhteiset kokemukset ja onnistumiset työssä lisäävät työmotivaatiota. Ulkoisen palkkion, rahallisen palkan, on todettu motivoivan huonosti työntekijöitä. (Virolainen 2012; Järvinen 2014). Nimenomaan aineettomat palkkiot, kuten työstä saatu kiitos ja kannustus sen sijaan vaikuttavat työn hallinnan tunteeseen ja sitä kautta positiivisesti työmotivaatioon. (Amabile, Kramer, Bonabeau, Bingham, Litan, Klein & Ross 2010.)
Vanhusten hoitotyössä työntekijät kokevat palkitsevana sen, että työn voi tehdä hyvin ja että, tehtyä työtä arvostetaan. Palkkioksi koetaan myös kehitysmahdollisuudet, urakehitys, työsuhteen turvallisuus ja mahdollisuus syventää esimerkiksi omaa ammattitaitoa (Stenman ym. 2015). Organisaatioiden tulisikin pyrkiä vahvistamaan työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Suuri vastuu on tästä myös työntekijöillä itsellään, sillä he ovat oman työnsä ja työmotivaationsa lähteiden asiantuntijoita. Jokaisen persoonasta kumpuaa se, mikä saa kenetkin syttymään ja menemään kohti haluttuja tavoitteita ja tuloksia.
Hoitotyössä itsetietoisuus ja omien arvojen tunnistaminen on tärkeää. Kun oman ammatillisen identiteetin punainen lanka on selvillä, työntekijä on myös tietoisempi omasta roolistaan oman työhyvinvointinsa kehittämiseen tarvittavista taidoista. (Jaakkola 2019.) Motiiviluotauksen avulla voit kartoittaa omia motiivejasi, tavoitteitasi ja arvojasi ja luoda niistä mielekkään kokonaisuuden, mikä auttaa sinua syventymään omaan työmotivaatioosi ja lisäämään sitä. (Ruutu & Salmimies, 2015.)
HARJOITUS
Kartoita omia motiivejasi, tavoitteitasi ja arvojasi motiiviluotauksen avulla:
Motiiviluotaus-kuvion saavutettava mediavastine pdf-muodossa.
Työstään innostunut työntekijä saa suorastaan ihmeitä aikaan, sillä hänellä on aidosta tunteesta kumpuavaa motivaatiota tehdä hyvää työtä. (Järvinen 2014). Innostus on ihmisen sisäiseen motivaatioon perustuva yksilöllinen ominaisuus ja myös tapa suhtautua työhön. (Jaakkola 2019.) Innostus tarkoittaa siis tunnetilaa, jossa korkea aktivaatio yhdistyy positiiviseen tuntemukseen. Innostunut työntekijä on aktiivinen ja haluaa suunnata omia voimavarojaan työpaikan tai työyhteisön yhteisiä tavoitteita kohti. Innostunut työntekijä kokee etenevänsä työssään ja saavansa siitä mielihyvää. Tällöin työn koetaan sisältävän enemmän mukavia kuin epämukavia asioita ja myös työn haasteet koetaan positiivisina. (Vesterinen 2006.) Työn tekemisen kannalta tämä tarkoittaa useita positiivisia vaikutuksia kuten tehokasta suorittamista, parempaa työhyvinvointia, sinnikkyyttä ja sitoutumista työhön ja työhön suuntautuvan myönteisen asenteen vahvistumista, jota hoitoala juuri nyt tarvitsee. (Kostamo 2017.)
HARJOITUS:
Muistele omia innostuksen tunteitasi opintotojesi alkaessa tai juuri työelämään siirtymisen jälkeen jatkamalla seuraavia lauseita:
Kun aloitin opinnot, ajattelin…
Kun menin ensimmäiseen työpaikkaan, tunsin, että…
Innostun työssäni, kun…
Kun olen innostunut, huomaan, että…
Lähteet
- Amabile, T. M., Kramer, S. J., Bonabeau, E., Bingham, A., Litan, R. E., Klein, J. & Ross, C. 2010. The HBR List: Breakthrough Ideas for 2010. Harvard Business Review 88 (1,2), 41-57. U. S. A. https://hbr.org/2010/01/the-hbr-list-breakthrough-ideas-for-2010.
- Jaakkola, H. 2019. Valitse innostus. Voimakirja sosiaalialalle. Jyväskylä: PS-kustannus.
- Jarenko, K. & Tukia, V. 2017. Paremman työn opas. Työturvallisuuskeskus.
- Järvinen, K. 2014. Työn mielekkyyden johtaminen. Käytännön opas. Helsinki: Talentum.
- Kostamo, T. 2017. Ihan Intona! Miten innostusta johdetaan. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
- Ruutu, S. & Salmimies, R. 2015. Työnohjaajan opas. Valmentava ja ratkaisukeskeinen ote. Helsinki: Talentum.
- Stenman, P., Vähäkangas, P., Salo, P., Kivimäki, M. & Paasivaara, L. 2015. Henkilöstön työtyytyväisyys vanhustenhuollossa -kohti kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallin käyttöönottoa. Hoitotiede, 27 (1), 31–42.
- Suonsivu, K. 2014. Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista. 2.painos. Helsinki: Unipress.
- Vesterinen, P. 2006. Työhyvinvointi ja esimiestyö. Helsinki: WSOY.
- Virolainen, H. 2012. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Helsinki: Books on Demand.