Hyvinvoiva hoiva -hankkeessa kehitettiin työprosessien lisäksi työkyvyn ja työhyvinvoinnin yhteiskehittämisen työkaluja. Tavoitteeksi oli asetettu vahvistaa työkykyä ja työhyvinvointia kehittämällä eri toimijoiden kanssa uusia toimintatapoja ja toimintamalleja. Yhtenä lähtökohtana oli myös vastata koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin hoitotyössä kehittämällä ja selkeyttämällä työkykyä edistävää yhteistyötä eri toimijoiden, esim. työterveyshuoltojen kanssa. Pyrkimyksenä oli myös kehittää henkilöstön, esihenkilöiden, johdon ja eri yhteistyötahojen yhteistä ymmärrystä työkyvystä ja työhyvinvoinnista ja sitä edistävästä toiminnasta sekä selkeyttää toiminnan vastuualueita ja rooleja. Kuka vastaa mistäkin ja kuka tekee mitäkin työkyvyn tukemisessa? Kehittämiseen kutsuttiin mukaan esihenkilöt, organisaation johto, HR:n edustus, työterveyshuollot, työsuojelun toimijat, eläkevakuutusyhtiöt sekä työntekijöiden edustus.
Aiemmin hankkeen kehittämistyössä oli hyödynnetty erityisesti Lean- ja palvelumuotoilumenetelmiä, joita päätettiin käyttää myös tässä prosessisssa. Lean-menetelmien avulla oli tavoitteena kuvata, kehittää ja sujuvoittaa työkyvyn tekemisen toimintamalleja. Osallistavilla palvelumuotoilun menetelmillä pureuduttiin erityisesti eri toimijoiden tarpeisiin, rooleihin ja yhteistyön tapoihin. Tavoitteena oli saada esiin helposti piiloon jääviä kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia.
Kehittämiseen valittiin suomenkielinen ikäihmisten hoivapalveluita tuottava organisaatio Pirkanmaalta ja ruotsinkielinen organisaatio Pohjanmaalta. Ensin mainitussa keskityttiin yhden kunnan ikäihmisten palveluiden organisaatiosta esiin nousseisiin kehittämistarpeisiin. Pohjanmaalla mukana oli usean kunnan toimijoita kotihoidon ja asumispalveluiden alueelta juuri toimintaansa aloittamassa olevalla sote-alueella, jolla toiminta ja toimijoiden roolit olivat vasta hahmottumassa. Alussa oleva yhteistyö mahdollisti kehittäjille ja toimijoille dialogisen tilan avaamisen sote-alueen kehittämiseksi.
Tällä sivustolla kuvataan siis kaksi kehittämisen prosessia, jotka tavoittelivat samaa tavoitetta, mutta erilaisin lähestymistavoin ja työmenetelmin. Toisessa kuvauksessa kuvataan Pirkanmaalla lähitoteutuksessa tapahtunutta yhteiskehittämistä, jossa toimijat olivat saman kunnan alueelta. Toinen esittelee Pohjanmaan hyvinvointialueella pääasiassa etätoteutuksena tapahtunutta yhteiskehittämistä.
Kuvio1. tiivistää esimerkkiprosessin Pirkanmaan ikäihmisten hoivapalvelujen toimintaprosessien yhteiskehittämisestä. Se kuvaa ennakkovaiheen, sekä sitä seuranneiden kolmen työpajan tavoitteet ja keskeisimmät toimintatavat ja menetelmät. Seuraavissa luvuissa yhteiskehittämisen prosessi ja sisällöt avataan yksityiskohtaisesti.
Kuvio 1. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin yhteiskehittämisen malli. (Klikkaa suurentaaksesi kuvaa)