Kooste: Mona Riska, Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi
Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansallisuuden, etnisen taustan, kielen, uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Yhdenvertaisemman hoito- ja hoivatyön kehittämisessä tulee ottaa huomioon asiakkaiden alkuperää, kansallisuutta ja kieltä koskeva moninaisuus ikääntyneen väestön keskuudessa.
Nykyään Suomen ikääntyneestä väestöstä (55+) on vieraskielisiä yli 50 000 henkilöä. Tämä väestöryhmä kasvaa noin 3 500 henkilöllä vuodessa. Tulevina vuosina vieraskielisten osuus ikäihmisten hoivapalvaluiden asiakkaista on kasvamassa. Puolet koko ulkomaalaistaustaisesta ikäväestöstä asuu pääkaupunkiseudulla.
Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus koko väestöstä ikäryhmittäin vuoden lopussa vuosina 2009 ja 2019
Taulukko 1. Taulukko ilmaisee ulkomaalaistaustaisten henkilöiden ikäjakauman ja prosentuaalisen osuuden Suomen kokonaisväestöstä vuosina 2009 ja 2019. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu] ISSN=1797-5387. Vuosikatsaus 2019. Helsinki: Tilastokeskus.
Pääkaupunkiseudulla asuvien henkilöiden jakautuminen alkuperämaan mukaan vuonna 2019
*) mukaan lukien Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia, Slovenia.
Taulukko 2. Taulukko ilmaisee ulkomaalaistaustaisten, pääkaupunkiseudulla asuvien henkilöiden osuuden väestöstä vuonna 2019 alkuperämaan mukaan. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu] ISSN=1797-5387. Vuosikatsaus 2019. Helsinki: Tilastokeskus.
Loppuvuonna 2019 selvästi suurimman ulkomaalaistaustaisten henkilöiden ryhmän muodostivat entisen Neuvostoliiton alueelta tai Venäjältä Suomeen muuttaneet. Suurin osa Venäjältä Suomeen muuttaneista on inkerinsuomalaisia. Toiseksi suurimman ulkomaalaistaustaisten henkilöiden ryhmän muodostavat Virosta Suomeen muuttaneet. Virolaisten keskuudessa yleisin syy muuttaa Suomeen on työtilanne. On tavallista, että virolaiset muuttavat takaisin kotimaahansa työuran päätyttyä, mutta monet päättävät myös jäädä Suomeen vanhoilla päivillään. Kolmanneksi suurin ulkomaalaistaustaisten henkilöiden ryhmä ovat Irakista Suomeen muuttaneet.
Suurimmat ulkomaalaistaustaisten henkilöiden ryhmät Suomessa loppuvuonna 2019
*) mukaan lukien Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia, Slovenia.
Taulukko 3. Taulukko ilmaisee ulkomaalaistaustaisten väestönosien suuruuden Suomessa. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu] ISSN=1797-5387. Vuosikatsaus 2019. Helsinki: Tilastokeskus.
Taulukko 4. Taulukko ilmaisee Suomen väestön jakauman kansalaisuuden mukaan vuosina 2016–2019. Lähde: Suomi lukuina 2020 [verkkojulkaisu] ISSN: 2242-8488 Helsinki: Tilastokeskus.
Vieraskielisten ryhmään kuuluu myös muita, arabiaa, kurdia ja somalia puhuvia maahanmuuttajaryhmiä Afrikasta ja Lähi-idästä. Heistä monet ovat muuttaneet Suomeen vasta aikuisiällä. He ovat kuitenkin kotoutuneet suomalaisyhteiskuntaan ja suunnittelevat viettävänsä myös vanhuusikänsä Suomessa. Suomeen ensimmäisinä pakolaisina 1970-luvulla saapuneet chileläiset ja vietnamilaiset ovat nykyisin hyvin kotoutuneita suomalaiseen yhteiskuntaan. Tällä hetkellä Suomessa elää noin 8 000 Euroopasta tänne muuttanutta ikäihmistä. Tulevaisuudessa Suomeen työ- tai perhesyistä muuttaneiden aasialaisten osuus ikäihmisen hoivapalveluiden asiakkaista on nousemassa.
Taulukko 5. Yllä olevasta taulukosta ilmenee Suomen väestön jakautuminen äidinkielen mukaan loppuvuodesta 2019. Lähde: Suomi lukuina 2020 [verkkojulkaisu] ISSN: 2242-8488 Helsinki: Tilastokeskus.