Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä

Kooste: Kristina Westerén, Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi

Tämän teemaotsikon alle on koottu yleistä perustietoa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen. Informaatiota tähän koosteeseen on kerätty pääasiassa vastuuviranomaisten sivuilta ja loppuun on myös koottu hyödyllisiä linkkejä verkkosivustoille, joilta löytyy ajankohtaista tietoa ja menettelyohjeita yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiin ja lainsäädäntöön liittyen. On suositeltavaa, että kaikki, jotka vastaavat työpaikalla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus- ja työsuojeluasioista, tai muuten tarvitsevat täsmällistä tietoa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuteen liittyen, hakevat ajantasaista tietoa viranomaisten sivuilta tai kääntyvät asianomaisen viranomaisen puoleen saadakseen neuvoja ja menettelyohjeita.

Tämän yhteenvedon tavoitteena on lisätä tietoisuutta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulmien merkityksestä työpaikoilla ja siten edistää tasa-arvo-osaamista ja tukea yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelua sote-alan hoivayksiköissä.

Hyvinvoiva hoiva – Välmående omsorg -hankkeessa pyritään tukemaan esihenkilöitä ja työyhteisöja muutos- ja kehittämistyössä, myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Kehittämistoiminnan yhteydessä on tärkeää lisätä esihenkilöiden ja työntekijöiden tietoisuutta sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmien ja yhdenvertaisuuden merkityksestä ja vaikutuksista hoivayksiköiden työhyvinvointiin. Huomioimalla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma esim. rekrytointi-, johtamis- ja organisointikysymyksissä voidaan edistää myös henkilöstön työhyvinvointiä, alan houkuttelevuutta ja tuottavuutta.

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta määrittelevät ja säätelevät lait

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että ihmisiä kohdellaan samalla tavalla heidän ominaisuuksistaan riippumatta. Syrjintä ja epätasapuolinen kohtelu kielletään laissa. Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti, myös työelämässä.

Yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta on säädetty perustuslaissa, yhdenvertaisuuslaissa, tasa-arvolaissa ja työsopimuslaissa.

Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslaki velvoittaa myös edistämään sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä. Suomen perustuslaki (Finlex avautuu uuteen välilehteen).

Tasa-arvolaissa (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta) säädetään naisten ja miesten välisestä sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta. Lain tarkoitus on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Laissa määritellään tarkemmin sellaiset työnantajan menettelyt, joita pidetään kiellettynä syrjintänä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (Tasa-arvolaki), (Finlex avautuu uuteen välilehteen).

Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantaja ei saa asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslaissa ei mainita sukupuolta, koska sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään tasa-arvolaissa. Yhdenvertaisuuslaissa säädetään myös yhdenvertaisuuden edistämisestä. Yhdenvertaisuuslaki (Finlex avautuu uuteen välilehteen).

Työsopimuslaissa säädetään työnantajan velvollisuudesta kohdella työntekijöitä tasapuolisesti. On rangaistavaa, mikäli työpaikasta ilmoitettaessa, työntekijää valittaessa tai palvelussuhteen aikana tapahtuu rikoslain tunnusmerkistön täyttävä työsyrjintä. Lisäksi on kiellettyä epäedullisen kohtelun tai seurausten kohdistaminen henkilöön, joka ryhtyy tai osallistuu toimiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi (nk. vastatoimien kielto). Syrjintä voi ilmeitä työhönotossa myös välillisenä syrjintänä, esim. siten, että hakijalle asetetaan työn kannalta epäoleellisia vaatimuksia, kuten esim. täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei olisi työn tekemisen kannalta välttämätöntä. Myös häirintä, vammaisten työntekoedellytysten luomiseksi tehtävien kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä, on kielletty. Työsopimuslaki (Finlex avautuu uuteen välilehteen).

Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti työelämässä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien mukaan on syrjintä ja epätasapuolinen kohtelu työelämässä kielletty. Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti työelämässä. Työnantaja on velvoitettu edistämään yhdenvertaisuutta, eikä se saa syrjiä työntekijöitä tai työnhakijoita, yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjivän työpaikkailmoittelun. Työpaikkailmoituksessa ei saa esittää perusteettomia esim. ikään, kielitaitoon tai muihin yhdenvertaisuuslaissa mainittuihin henkilön ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia. Työsyrjintä tarkoittaa syrjintää työelämässä, työnhaussa, työhön otettaessa, tai työsuhdetta päätettäessä. Lainmukainen yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että ihmisiä kohdellaan samalla tavalla heidän ominaisuuksistaan, kuten iästä tai uskonnosta, riippumatta. Vammaisten ihmisten osalta laki edellyttää niin sanottujen kohtuullisten mukautusten tekemistä esimerkiksi työoloihin.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien syrjintäsäännösten valvonta

Syrjintä on sitä, että ihmistä kohdellaan huonommin henkilökohtaisen ominaisuutensa takia. Myös halventava puhe, kiusaaminen ja asiaton kirjallinen materiaali voi olla syrjintää.

Tasa-arvolain noudattamista valvovat sekä tasa-arvovaltuutettu että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, joka voi antaa kielto- ja velvoitepäätöksiä ja asettaa niiden tueksi uhkasakon. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi myös vahvistaa osapuolten välisen sovinnon. Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista pääasiassa työelämän ulkopuolella, ja edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäisee syrjintää. Työsuojeluviranomaiset valvovat yhdenvertaisuuslain noudattamista erityisesti työpaikoilla.

Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista ja antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolain noudattamista koskevista asioista, kuten syrjinnän kielloista ja tasa-arvosuunnittelusta. Tasa-arvovaltuutettu voi myös edistää sovintoa syrjintäasiassa.

Tasa-arvovaltuutettun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi sakon uhalla kieltää syrjivän menettelyn, velvoittaa tasa-arvovaltuutetun esityksestä tasa-arvosuunnitelman laatimiseen määräajassa sekä vahvistaa saavutetun sovinnon. Laki tasa-arvovaltuutetusta (Finlex avautuu uuteen välilehteen).

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka päätehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutetun eri tehtäviä yhdistää perus- ja ihmisoikeuksien valvonta ja edistäminen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii Suomen kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo maastapoistamisen täytäntöönpanoa sekä seuraa ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien edistymistä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi ottaa yhteyttä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä myös toisen henkilön tai ryhmän puolesta. Laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta (Finlex avautuu uuteen välilehteen).

Työsuojeluviranomaiset valvovat yhdenvertaisuuslain noudattamista erityisesti työpaikoilla, mutta myös yhdenvertaisuusvaltuutetulle kuuluu yleisiä työelämään liittyviä edistämis-, seuranta- ja sovittelutehtäviä. Syrjintää koskevat riita- ja rikosasiat ratkaistaan yleisissä tuomioistuimissa.

Paikallistasolla työsuojelun valvonnasta vastaavat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen työsuojeluviranomaiset, joiden tehtävänä on antaa neuvoja, ohjeita ja lausuntoja työsuojelusäännösten ja -määräysten soveltamisesta. Mikäli on perusteita epäillä, että on kysymyksessä rikoslain mukainen työsyrjintä, tulee työsuojeluviranomaisen tehdä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten.

Työsuojeluviranominen voi antaa työnantajalle kehotuksen, mikäli työnantaja ei noudata yhdenvertaisuuslain syrjinnän kieltoa, vastatoimien kieltoa tai syrjivän työpaikkailmoittelun kieltoa tai jos työnantaja ei ole laatinut yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Työsuojeluviranomaisen päätöksen tueksi voidaan asettaa uhkasakko. Työsuojeluviranomaisen on tiedotettava syrjintävalituksen tehneelle osapuolelle, että yhdenvertaisuusvaltuutettu avustaa syrjinnän kohteiksi joutuneita. Työsuojeluviranomainen voi myös pyytää lausuntoa yhdenvertaisuuslain tulkinnasta ja soveltamisesta suoraan yhdenvertaisuusvaltuutetulta tai yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (Finlex avautuu uuteen välilehteen).

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on valtioneuvoston nimittämä oikeusministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin, joka käsittelee ja ratkaisee yhdenvertaisuuslain ja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (tasa-arvolain) mukaan sille kuuluvat asiat. Se valvoo yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain noudattamista yksityisessä toiminnassa sekä julkisessa hallinto- ja liiketoiminnassa. Laki yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta (Finlex avautuu uuteen välilehteen).

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vastuuviranomaiset Suomessa

Tasa-arvoasiat kuuluvat Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriöön on sijoitettu kaksi sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävää viranomaista, tasa-arvoyksikkö ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvat tasa-arvovaltuuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.

Tasa-arvoyksikkö (TASY) vastaa hallituksen tasa-arvopolitiikan valmistelusta ja koordinoinnista. Tasa-arvoyksikkö valmistelee ja kehittää hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, valmistelee ja kehittää tasa-arvolainsäädäntöä, edistää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista valtionhallinnossa ja hoitaa EU:n tasa-arvojuridiikkaan ja -politiikkaan sekä kansainvälisiin asioihin liittyviä tehtäviä.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) on parlamentaarinen viranomainen, joka toimii naisten ja miesten välisen yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseksi.

Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävä on valvoa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiala on laaja ja sen eri tehtäviä yhdistää perus- ja ihmisoikeuksien valvonta ja edistäminen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii Suomen kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo maastapoistamisen täytäntöönpanoa. Valtuutetun tehtäviin kuuluu myös ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien seuraaminen ja edistäminen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista työelämän ulkopuolella sekä edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäisee syrjintää.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on valtioneuvoston nimittämä itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin. Se valvoo yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain noudattamista yksityisessä toiminnassa sekä julkisessa hallinto- ja liiketoiminnassa.

Eduskunnassa tasa-arvoasiat kuuluvat työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle.

Työsuojeluviranomaisille kuuluu yhdenvertaisuuslain valvonta työpaikoilla.

Tasa-arvotiedon keskus, joka toimii Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) laitoksen yhteydessä, ylläpitää Sukupuolten tasa-arvo –sivustoa, jonne on koottu ajantasaista tutkimukseen perustuvaa tietoa tasa-arvosta ja sukupuolesta.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vastuuviranomaiset (Sosiaali- ja terveysministeriön sivut avautuvat uuteen välilehteen).

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu työpaikoilla

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma on toimenpidesuunnitelma tasa-arvoisuuden parantamiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi työpaikalla. Tasa-arvolaissa säädetään, että jos työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on vähintään joka toinen vuosi laadittava erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaisesti toteutetaan tasa-arvoa edistävät toimet.

Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun tai muiden henkilöstön nimeämien edustajien kanssa. Henkilöstön edustajilla tulee olla riittävät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet suunnitelmaa laadittaessa. Työnantajan tulee antaa henkilöstön edustajille asian käsittelemiseksi riittävät tiedot. Työntekijöiden edustajille tulisi antaa myös mahdollisuus käyttää riittävässä määrin työaikaa osallistua suunnitelman tekemiseen.

Tasa-arvolaissa määritellään tasa-arvosuunnitelmien vähimmäissisältö; tasa-arvosuunnitelmien tulee sisältää:

selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista;
käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi; ja
arvio tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista.

Tasa-arvosuunnitelmasta ja sen päivittämisestä on tiedotettava henkilöstölle. Palkkakartoitus voidaan paikallisesti sopia tehtäväksi vähintään joka kolmas vuosi, jos tasa-arvosuunnitelma muilta osin tehdään vuosittain.

Tasa-arvolain mukaan työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tämä velvoite tulee ottaa huomioon tasa-arvosuunnitelmia valmisteltaessa ja tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä päätettäessä. Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi henkilöstö- tai koulutussuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa tai laatia yhdessä yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa. Tasa-arvosuunnitelman ja henkilöstöpoliittisen yhdenvertaisuussuunnitelman yhdessä laatiminen voi olla hyvä ratkaisu, koska kummassakin on kyse syrjinnän ennaltaehkäisemisestä sekä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työyhteisön kehittämisestä. Työnantaja vastaa siitä, että tasa-arvosuunnitelma täyttää tasa-arvolain vaatimukset. Tasa-arvovaltuutettu: Työpaikkojen tasa-arvosuunnittelu (Avautuu uuteen välilehteen).

Yhdenvertaisuussuunnitelma

Yhdenvertaisuuslaki on vuodesta 2015 lähtien velvoittanut yksityisiä ja julkisia organisaatioita, jotka työllistävät vähintään 30 henkilöä, tekemään henkilöstöpoliittisen yhdenvertaisuussuunnitelman. Suunnitelman tarkoitus on edistää henkilöstön yhdenvertaisuutta riippumatta iästä, alkuperästä, kansalaisuusta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästa syystä.

Lain mukaan työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä.

Yhdenvertaisuussuunnitelman edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan myös yhdistää tasa-arvosuunnitelmaan, mikä voi olla hyödyllistä, koska kummassakin on kyse syrjinnän ennaltaehkäisemisestä sekä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työyhteisön kehittämisestä.

Yhdenvertaisuussuunnittelun helpottamiseksi on julkaistu useita oppaita niin viranomaisten kuin muidenkin toimijoiden toimesta. Oppaat auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan hyvän prosessin yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseksi työpaikalle. Suunnitteluprosessin lopputuloksena työyhteisö saa laadittua suuntaviivat parempaan, monimuotoisempaan ja hyvinvoivaan organisaatioon. Yhdenvertaisuus.fi -sivusto on oikeusministeriön ylläpitämä tietopankki yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä kiinnostuneille henkilöille ja organisaatioille.

Yhdenvertaisuus: Oppaita yhdenvertaisuussuunnitteluun (Avautuu uuteen välilehteen.

Esimerkiksi työsuojeluviranomainen on julkaissut oppaan yhdenvertaisuuden edistämisestä työpaikoilla. Oppaassa on käyttökelpoisia yhdenvertaisuussuunnitelman tekemiseen työpaikoilla. Oppaassa kuvataan yhdenvertaisuussuunnittelun prosessi neljävaiheiseksi:

Selvitä työpaikan yhdenvertaisuustilanne,
Arvioi työpaikan tarpeet,
Toteuta tarvittavat edistämistoimenpiteet,
Seuraa toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Elinkeinoelämän keskusliitto on antanut käytännön vihjeitä työsuojeluviranomaisen oppaan ohjeiden hyödyntämiseen yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisessa.

Työsuojeluhallinto: Yhdenvertaisuuden edistäminen työpaikalla (Avautuu uuteen välilehteen).

Elinkeinoelämän keskusliitto: Vinkkejä yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen (Avautuu uuteen välilehteen).

Myös kuntaliiton uusi julkaisu Kaikkien kasvojen kunta opastaa yhdenvertaisuussuunnitteluun kuntien toiminnassa. Suunnitelman laatiminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kunnan tulee edistää yhdenvertaisuutta viranomaisen ja palvelujen tarjoajana, koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksissaan sekä työnantajana. Kuntaliiton oppaasta saa myös vinkkejä suunnitelman toimeenpanoon.

Kaikkien kasvojen kunta, opas yhdenvertaisuuden edistämiseenkunnan toiminnassa (Avautuu uutteen välilehteen).

Yllä olevan koosteen tavoitteena on lisätä tietoisuutta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöstä työpaikoilla, edistää tasa-arvo-osaamista ja tukea yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelua sote-alan hoivayksiköissä. Loppuun on vielä koottu linkkejä vastuuviranomaisten sivustoille ja muille hyödyllisille verkkosivuille, joilta löytyy ajankohtaista tietoa ja menettelyohjeita yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiin sekä ko. lainsäädäntöön liittyen.

On suositeltavaa, että kaikki, jotka vastaavat työpaikalla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus- ja työsuojeluasioista, tai muuten tarvitsevat täsmällistä tietoa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuteen liittyen, hakevat ajantasaista tietoa viranomaisten sivuilta tai kääntyvät vastuuviranomaisen puoleen saadakseen neuvoja ja menettelyohjeita.

Linkkejä verkkosivustoille

Tietoa ja ohjeita yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiin ja lainsäädäntöön liittyen (päivitetty 15.2.2021. Linkit avautuvat uusiin välilehtiin):