Valmentava johtaminen

Teksti: Johanna Lilja, Tampereen yliopisto

Nykypäivän työn murros ja uusien sukupolvien astuminen työmaailmaan haastavat vallalla olevia johtamistapoja. Jatkuvat muutokset tuovat henkilöstölle osaamisen kehittämistarpeita, kun samanaikaisesti uudet sukupolvet vaativat yhä matalampaa hierarkiaa, innostavuutta sekä työn mukavuutta. Johtamista edelleen tarvitaan, mutta muuttuva toimintaympäristö luo tarvetta johtamismenetelmien päivittämiselle.

Yksi verrattain uusi, valmentaja-valmennettava lähtöiseen vuorovaikutukseen perustuva johtamistyyli on valmentava johtaminen. Valmentava johtaminen on johtamista ja valmennusta yhdistävä johtamiskeino, jossa korostuu halu kohdata alaiset yksilöinä sekä yhteisöinä. Ristikangas & Ristikangas (2013) määrittelevät valmentavan johtamisen kokonaisvaltaisena vaikuttamisen sekä vaikutetuksi tulemisen tapana, jossa korostuvat vahvasti myös arvostus, luottamus, osallistaminen ja tavoitteellinen yhteistoiminta.

Valmentavaa johtajuutta on kuvattu muun muassa tiimalasina (Kuvio alla), jossa aikaansaavan managerin, suuntaa näyttävän leaderin ja coachin valmentavat menetelmät yhdistyvät tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Valmentavat johtamiskeinot rakentuvat yhdessä tekemisestä, keskinäisestä luottamuksesta, erilaisuuden ymmärtämisestä, toisten huomioimisesta sekä kyvystä olla läsnä hetkessä.

Klikkaa suurentaaksesi kuviota.

Valmentavan johtajuuden kokonaisuus (Ristikangas & Ristikangas, 2013)

 

Valmentavan johtajuuden kokonaisuus -kuvion saavutettava mediavastine pdf-muodossa.

Tämän päivän työpaikoilla on kasvava paine jatkuvalle osaamisen ja oman asiantuntijuuden kehittämiselle. Valmentavana johtamisen keinoilla sinulla on esihenkilönä mahdollisuus edistää työntekijän sisäistä motivaatiota itsensä kehittämiselle. Valmentava johtaja pyrkii löytämään alaisen sisäisen potentiaalin, jonka avulla heitä on mahdollista ohjata kehittymään. Voit valmentavan johtamisen keinoin parhaillaan edistää yksilön työhön sitoutumista (Kim ym., 2013) sekä lisätä yksilön sisäistä motivaatiota osaamisen kehittämiseen. Valmentava ote johtamisessa on perusteltua myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. Esimerkiksi Ellingerin ja kumppaneiden (2005) tutkimuksen mukaan valmentava ote johtamisessa lisää työntekijöiden työtyytyväisyyttä sekä parantaa työssä suoriutumista. Valmentava johtaminen on myös yhteydessä hyviin esimies-alaissuhteisiin (Viitala ym., 2010). Valmentavan johtamisen keinoilla voit siis parhaimmillaan luoda hyvin kestäviä ja pitkäaikaisia alaissuhteita sekä edistää työntekijöiden hyvinvointia työpaikalla.

Vinkki

Alla muutamia käytännön keinoja valmentavan johtamiskulttuurin toteuttamiseksi työpaikalla.

  • Rohkaise ja innosta alaisiasi ammatilliseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.
  • Tunnista alaisissasi erilaisia potentiaaleja eli voimavaroja ja piileviä mahdollisuuksia. Tarjoamalla onnistumisen kokemuksia ja uskoa oman potentiaalin hyödyntämiseen sitoutat alaistasi työhön sekä voit parhaimmillaan saada alaisen ylittämään työtehtävän odotukset.
  • Kohtele alaisiasi kunnioittavasti – ihmisenä.
  • Keskustele alaistesi kanssa ja ole aidosti läsnä. Osoittamalla henkilökohtaista kiinnostusta jokaista alaistasi kohtaan syvennät vuorovaikutussuhdetta heidän kanssaan. Aidon kiinnostuksen osoittaminen lisää alaisissa arvostuksen tunnetta.
  • Osallista alaisesi kehittämiseen, ideoimiseen sekä päätöksentekoprosessiin.
  • Osoita omalla toiminnallasi esimerkkiä niissä asioissa, jotka toivot levittyvän käytäntöön työyhteisössä.
  • Anna tilaa spontaaniudelle ja pysähtymiselle – läsnäololle. Jatkuva kiire ilman pienintäkään mahdollisuutta pysähtyä tukahduttaa luovuuden, mikä on elinehto työprosessien, työyhteisön ja työympäristön kehittämiselle.
  • Havainnoi johdettavaa tiimiäsi. Pyri tarkkailemaan tiimin dynamiikkaa ja jännitteitä tutkivalla otteella. Ratkaise ongelmat yhdessä tiimin kesken.
  • Anna tilaa myös erehdyksille. Erehdykset salliva työyhteisö luo avoimempaa työkulttuuria, jossa uskalletaan kysyä apua ja tukea tarvittaessa.

Lähteet
  • Ellinger, A. D, Ellinger, A. E. & Keller, S. B. 2005. Supervisory coaching in a logistics context. International Journal of Physical Distribution & Logistics Management 35 (9/10), 620–635.
  • Kim, S., Egan, T. M., Kim, W. & Kim. J. 2013. The impact of managerial coaching behavior on employee work-related reactions. Journal of Business & Psychology 28, 315–330.
  • Ristikangas, M. R., & Ristikangas, V. (2010). Valmentava johtajuus. Helsinki: WSOYpro.
  • Viitala, R., Mäkelä, L. & Hölsö, S. 2010. Lähijohtajuuden, esimies-alaissuhteiden ja työhyvinvoinnin välinen yhteys. Teoksessa T. Uotila (toim.). Ikkunoita osaamisen johtamisen systeemiseen kokonaisuuteen. Vaasa: Vaasan yliopisto, 177–208.
Takaisin Esihenkilö työhyvinvoinnin edistäjänä -osion alkuun.