Teksti: Kirsi Nurminen, Tampereen yliopisto
Jokainen tarvitsee palautetta siitä, miten on suoriutunut työssään, koska palautteen saaminen on edellytys työssä kehittymiselle ja oppimiselle. Palautteen tarkoitus on aina kehittää toimintaa ja parantaa suoritusta.
Hyvä, korjaava palaute kohdistuu henkilön sijasta johonkin asiaan ja on tämän asian kannalta hyödyllinen. Hyvä palaute ei syyllistä eikä kysy, miksi näin tapahtui. Sen sijaan se suuntautuu tulevaisuuteen, ja pohtii
sitä, miten asia voitaisiin korjata tai ratkaista.
Omat palautteensaantikokemukset antavat hyvän pohjan palautteen antamiselle.
Pohdintatehtävä:
Milloin olen itse saanut hyvää palautetta? Miksi juuri tämä palaute oli hyvää? Miksi taas joku toinen palaute oli huonoa?
Palautteen antaminen mielletään usein esihenkilön vastuulle kuuluvaksi. Se on kuitenkin koko työyhteisön yhteinen asia. Jokainen ansaitsee saada palautetta ja palautetta kannattaakin antaa usein. Palautteen
antamista ei tarvitse pyytää anteeksi, vaikka se olisikin toisen työtä tai suoritusta korjaavaa. Anna kuitenkin korjaavaa palautetta aina toisen käyttäytymisestä, toiminnasta tai työn tuloksista, ei toisen henkilön
persoonasta tai ominaisuuksista.
Korjaavan palautteen seurauksena ihminen pyrkii yleensä puolustautumaan. Se on ihmisen luontainen tapa ja perustuu luontaiseen haluun säilyttää omat kasvot ja välttää nolatuksi tuleminen. Siksi palautteen saajalle täytyy antaa mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä asiasta. Joskus ihminen voi reagoida korjaavaan palautteeseen myös hyökkäävästi.
Jotta korjaava palaute on helpompi ottaa vastaan ja hyväksyä, muista seuraavat:
- Vältä käyttämästä sanoja aina ja ei koskaan.
- Vältä käyttämästä mutta-sanaa sen jälkeen, kun olet sanonut positiivisen palautteen, sillä vastaanottajan mielessä se helposti mitätöi juuri sanotut positiiviset asiat.
- Älä vertaa palautteen saajan käyttäytymistä tai suoriutumista muihin (”Kyllä sinun pitäisi selvitä tästä tehtävästä, koska Marikin selviää, vaikka on ollut meillä vähemmän aikaa töissä”).
Pohdintatehtävä:
Miten annan korjaavaa palautetta? Onko minulla taipumus pitää kiinni mielipiteistäni kuuntelematta toista ja antamatta perusteluille mahdollisuutta? Vai pelkäänkö vastapuolen reaktioita niin, että lievennän palautetta liikaa, jolloin sanoma ei mene perille?
Hyvässä työyhteisössä muistetaan antaa myös positiivista palautetta ja tunnustusta toisille. Myönteinen palaute parantaa itsetuntoa ja oman työn arvostusta, piristää mieltä, tukee työssä kehittymistä sekä
kannustaa ponnistelemaan ja onnistumaan jatkossakin. Muiden kehuminen ei ole meille suomalaisille luonteenomainen tapa, joten sitä on harjoiteltava.
Samoin on harjoiteltava myönteisen palautteen vastaanottamista. Älä suotta kiellä, vähättele tai vastustele myönteistä palautetta. Ota se vastaan ja sano vaikka ”Kiitos”. Tai ”Tuntuipa hyvältä kuulla. Tulin tästä kyllä hyvälle tuulelle.”
MUISTILISTA
Palautteen antaminen ei ole synnynnäinen taito, vaan sitä voi tietoisesti oppia. Alla on muistilista rakentavan palautteen antamista varten:
- Anna palaute aina henkilölle, jolle se kuuluu (palautteen antaminen muille on selän takana puhumista).
- Säilytä arvostava asenne palautteen vastaanottajaa kohtaan.
- Anna palaute mahdollisimman pian onnistumisen/korjattavan tilanteen jälkeen.
- Anna korjaava palaute aina henkilökohtaisesti kahden kesken, myönteisen palautteen voit antaa myös toisten kuullen.
- Perustele palautteesi yksiselitteisesti ja selkeästi.
- Tarkista, miten palaute on ymmärretty, koska vastaanottaja voi tulkita palautteen väärin.
- Kiitä, vaikka annat korjaavaa palautetta – voit käyttää esimerkiksi ns. hampurilaismallia:
- Anna ensin positiivista palautetta eli mainitse asiat, jotka vastaanottaja on tehnyt hyvin.
- Anna korjaava palaute.
- Anna lopuksi vielä positiivista palautetta ja vahvista uskoa onnistumiseen.
Lataa tästä helposti tulostettava Palautteen antamisen muistilista pdf-muodossa.
Seuraavassa animaatiossa on koottu tietoa rakentavasta palautteesta.
Rakentava palaute -animaation saavutettava mediavastine pdf-muodossa.
Lähteitä:
- Risto Ahonen, Sirke Lohtaja-Ahonen: Palaute kuuluu kaikille, 2014.
- Päivi Kupias, Raija Peltola, Paula Saloranta: Onnistu palautteessa, 2013.
- Työterveyslaitoksen verkkolehti Työpiste. Artikkeli Palaute on työelämän pienin suuri asia avautuu uuteen välilehteen.
- Duunitori. Artikkeli Ahdistaako palautteen antaminen? Näillä helpoilla keinoilla tulet siinä paremmaksi avautuu uuteen välilehteen.