Kaari Utrio: Vehkalahden neidot

Kaari Utrio: Vehkalahden neidot. Utkom första gången 1971.
Ljudbok (mp3, ca 14 h)

Handlar om adelsflickorna Margareeta och Helleka på 1400-talet. – Jag har inte läst många av Utrios romaner som utspelas på medeltiden, men som hörbok var den här helt ok – lite mycket romantik och ganska lite historia dock.

Reijo Mäki: Uhkapelimerkki

Reijo Mäki: Uhkapelimerkki. 2007
Ljudbok (Åbo stadsbibba, CD 12 h)
Uppläsare: Ville Tiihonen

18 Vares-boken – men nu blev jag nog kypsä på det här ”Vares-formatet”, en robot kunde ju skriva den, bara detaljer byts ut (som namnet på Vares aktuella kvinna, stadsdelarna i Åbo o.dyl.)… Och så förbaskat chauvinistisk…

 

Pirjo Tuominen: Vallasrouva

Pirjo Tuominen: Vallasrouva, 2020
Ljudbok (mp3, ca 15 h 30 min)
Uppläsare: Krista Putkonen-Örn

Fortsättning på Opettajatar.

Rosa Örn on kypsään ikään ehtinyt nainen, leski ja vapaaherratar. Nyt on hänen lastensa vuoro valloittaa maailma ja sydämet. Vanha kartano palaa poroksi ja uuden Kotkankallion rakentaminen alkaa. Rosa haluaa kouluttaa niin omat lapsensa kuin kaksi kasvattiaankin ajan parhaaseen tyyliin. Se merkitsee opintoja ulkomailla ja etenkin tyttölapsille kamppailua kivisellä uralla. Myös rakkaus koettelee Akilan nuoria, eivätkä sen liekit armahda vapaaherratartakaan. 1800-luvun jälkipuoliskolla Suomi ja Eurooppa elävät rauhan ja vahvan talouskasvun sekä kiihkeän teollistumisen aikaa. Opintiet avautuvat vähitellen myös naisille ja monenlaiset uudet opinahjot saavat alkunsa.

 

 

Eeva Oehlandt: Elossa – Erään perheen historia

Eeva Oehlandt: Elossa – Erään perheen historia. 2019
Ljudbok (mp3)
Uppläsare: Marja Valkama

Baseras på Oehlandts släktutredning: Katja löytää autotallin laatikosta paketin, jossa on isän hänelle perinnöksi jättämä harvinainen kirja, Karamazovin veljekset, venäjänkielinen alkuperäisteos. Kirjan välistä löytyy  sota-ajan valokuva, jossa Katjan isoisä seisoo lumisessa metsässä upseerinpuvussa, kivääri olalla ja karttalaukku vyötäisillä.Alkaa selvittelytyö ja löydetyn tiedon valossa käsitys asioiden kulusta ja merkityksestä vaihtelee riippuen henkilöstä. Johtolankoja seuraamalla paljastuu, että esi-isä on ollut venäjänkielinen ja kantanut eri sukunimeä ja jopa taistellut vuonna 1918 punakaartissa, vaikka olikin talvisodassa upseerina. Myös syntymäpäivästä on kaksi versiota: juliaanisen kalenterin mukainen ja nykyisen ajanlaskun mukainen. Perhe on kotoisin Suistamolta, eli siis Raja-Karjalasta ja nimistöltään venäläinen. Sehän tuohon aikaan oli ortodoksien piirissä tapana. Suistamo kuului lueeseen, jossa asui karjalaista, karjalankieltä, puhuvaa ortodoksista väestöä. Varsinaiset venäläiset olivat hyvin harvinaisia, mutta uskontoahan pidettiinkin kauan olennaisena asiana, ei kieltä.Suomalaiskansallinen herätys näkyi myös siinä, että karjalaiset muuttivat venäläiset nimensä suomalaisiksi. Tässä tapahtui siis samanlainen prosessi kuin ruotsinkielisiä nimiä suomalaistettaessa.