Nura Farah: Aavikon tyttäret

Nura Farah: Aavikon tyttäret. 2014
BookBeat (10 h).
Uppläsare: Saara Abdi.

Ro­maa­ni ajoittuu So­ma­lian it­se­näis­ty­mi­sen alkuun 1940–1960-lu­vuille. Äitinsä kieltoja uhmaten teoksen pää­hen­ki­lö, nuori Kha­di­ja-niminen tyttö, osallistuu runonlaulukilpailuun, ja hänen taitonsa puhkeavat kukkaan. Kun Khadija joutuu kamelivarkaiden kynsiin ja päätyy toiseen leiriin ja naimisiin, menee kauan ennen kuin hän hyväksyy vaimon tehtävät ja uskaltaa ottaa vastaan rakkauden. Etenkin kun miehen ensimmäinen vaimo tekee kaikkensa vaikeuttaakseen Khadijan elämää.

Farah kom till Finland som 13-åring – läste att Aavikon tyttäret är första romanen på finska placerad i Somalien.

Kaari Utrio: Oppinut neiti

Kaari Utrio: Oppinut neiti. 2011
Ljudbok (BookBeat 13 h 55 min.)

Paroni Christian Hackfelt tapaa Pietarin salongeissa suomalaisen opettajaneidin Sofia Malmin, Smolnan naisopiston kasvatin. Hiirulaista paroni tuskin huomaa ihaillessaan Venäjän kauneinta naista, maakreivitär Isabella von Tallingeria. Paroni joutuu palaamaan maailmanmatkoiltaan Suomeen, missä häntä odottavat pitkästyttävät päivät maalaisseurapiireissä Uudellamaalla. Silkkaa ikävystyneisyyttään Christian Hackfelt lähtee Lappiin tutkimusmatkalle. Lapin retki muuttaa kopean ylimyksen käsityksen itsestään ja maailmasta.Rakkaus tekee nöyräksi. Valta tuottaa kateutta. Silvan paronin ympärillä parveilee joukko liehakoita. He eivät katsele toimettomina opettajaneitiä, joka ei tiedä paikkaansa.Romaani kuljettaa lukijan Pietarin palatseista Lapin tuntureille ja Vantaanjoen viljaville vainioille.
(1830-talet).

Miika Nousiainen: Juurihoito

Miika Nousiainen: Juurihoito. 2016
Ljudbok (BookBeat 8 h 52 min)

Onni Kirnuvaara häipyi jo varhain poikansa elämästä kauppareissulle eikä hänestä puhuttu enää. Vuosikausia myöhemmin juurihoidossa paljastuu, että pojalla on paitsi huonokarmainen purukalusto myös hammaslääkäriveli. Veljekset lähtevät selvittämään isänsä kohtaloa matkalle, joka vie monen mutkan kautta aina Australian peräkylille. Reitillä löytyy uusia perheenjäseniä.

Leena Lander: Käsky

Leena Lander: Käsky. 2003
Ljudbok (Åbo stadsbibba ellibs, 7 h 48 min)

Merenrantakylä sisällissodan runtelemassa Suomessa vuonna 1918. Entinen hermoparantola toimii nyt kenttätuomioistuimena. Eräänä huhtikuisena iltana sinne tuodaan syrjäisestä saaresta pelastettu vanki ja hänen saattajansa, jääkäri Aaro Harjula. Vanki sanoo nimensä olevan Miina Malin. Mitä tapahtui niinä kahdeksana päivänä, jolloin Aaro ja Miina olivat kadoksissa? Tutkintaa johtaa sotatuomari Emil Hallenberg, kiihkeä isänmaan ja punaviinin ystävä, kirjailija. Miehillä on valta mutta vangilta puuttuu alistujan luonto.

Andrew Morton: Elisabet & Margaret

Andrew Morton: Elisabet & Margaret – Windsorin siskojen yksityinen maailma. 2021
Ljudbok (Helle, ellibs 12 h 30 min)

Kun prinsessa Elisabetia koulittiin tulevaan rooliinsa kuningattareksi, prinsessa Margaret sai elää omaa nuoruuttaan. Isän lemmikki Margaret oli kapinallinen, joka ei kunnioittanut rajoja, kuten hillitty sisarensa. Margaret oli aikansa muoti-idoli ja kansan mielessä raikas tuulahdus tunkkaiseen ja muodolliseen hoviin. Margaretilla oli vaikeuksia sopeutua kuninkaalliseen rooliinsa, mikä aiheutti jännitystä lähipiirille. Elisabet pakotti sisarensa valinnan eteen: kuninkaallinen asema tai rakastaja, ei molempia. Pettyneestä Margaretista kehkeytyi lehdistön lempiaihe, savukkeita sauhutteleva elämännautiskelija, jolla oli lukuisia rakkausseikkailuita. Samaan aikaan Elisabet keskittyi kruunun edellyttämään hillittyyn elämäntapaan. Julkisuuskuvan takana he kuitenkin olivat aina sisaret, lujassa liitossa.

Hovielämäkerturi Andrew Morton tunnetaan arvostetuista elämäkerroistaan. Hän tarkastelee maailman kuuluisimman perheen Windsorin sisarten yksityistä maailmaa varhaislapsuudesta ja sotavuosista aina aikuisuuden polkuihin asti. Morton on aiemmin kirjoittanut muun muassa prinsessa Dianasta, Tom Cruisesta, Madonnasta, Angelina Joliesta ja viimeksi herttuatar Meghanista.

Kate Atkinson: Ei vieläkään hyviä uutisia

Kate Atkinson: Ei vieläkään hyviä uutisia. (When will there be good news? 2008)
Ljudbok (Åbo stadsbibba, 13 h 41 min)
Uppläsare: Antti Virmavirta
(Del 3 av 5 om Jackson Brodie/Case Histories har jag hört)

Devonilaisessa maalaiskylässä tapahtuu hirvittävä murha. Yhdeksänvuotias Joanna Mason on rikoksen ainoa silminnäkijä. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin hänestä on tullut menestynyt lääkäri, joka pitää yksityispraktiikkaa Edinburghissa, on naimisissa ja pienen lapsen äiti. Kun rikoksesta tuomittu Andrew Decker vapautuu vankilasta, Joanna katoaa. Rikosylikomisario Louise Monroe joutuu pohtimaan käynnistetäänkö etsinnät Joannan aviomiehen vastustuksesta huolimatta. Toisaalla entinen rikoskomisario Jackson Brodie on uppoutunut henkilökohtaisempiin tutkimuksiin.Sattuman kaupasta juna, johon hän on noussut, joutuu onnettomuuteen.

Christian Rönnbacka: Rurik – Lakeuden legenda

Christian Rönnbacka: Rurik – Lakeuden legenda. 2013
Ljudbok (ÅAB, 6 h 47 min)
Uppläsare: Ville Tiihonen

Publicerades under pseudonymen Rurik Rönnberg.
Rurik – Lakeuden legenda on Rönnbackan salattu esikoisromaani, jonka velmusta päähenkilöstä kehittyi myöhemmin Rönnbackan rikosromaanien toimintasankari Antti Hautalehto. Aikamiehen ikään ehtinyt Rurik muistelee nuoruutensa ratkiriemukkaita kepposia Pohjanmaan lakeuksilla. Kultainen 80-luku herää eloon hillittömissä ja räävittömissä nuoruuden kertomuksissa, joissa nokkelan ja suupaltin sankarin edessä joutuvat taipumaan niin virkavalta kuin paikalliset kylähullutkin.Tässä Häräntappoaseen häjymmässä versiossa nyrkit heiluvat ja tulipallot leimahtelevat. Rurikin veijaritarinalle naureskelevat salaa aikuisetkin kuuntelijat.

Tove Ditlevsen: Nuoruus

Tove Ditlevsen: Nuoruus. 1967
Ljudbok (ellibs Åbo stadsbibba, 4 h)
Del 2 (jag har läst del 3, Gift)

Kööpenhamina-trilogia koostuu kolmesta  autofiktiivisestä teoksesta. Nuoruus sijoittuu 1930-luvun loppupuolelle. Se kuvaa kasvua aikuiseksi, kirjailijankutsumuksen kirkastumista ja ensimmäisten julkaisujen onnea. Tove aloittaa – ja lopettaa – ensimmäisissä työpaikoissaan, saa julkaistua ensimmäisen runon, vuokraa ensimmäisen oman huoneen, tapaa ensimmäisen aviomiehen ja jännittää, voidaanko ensimmäistä runokokoelmaa lopulta julkaista, sillä maailma on juuri ajautunut sotaan.

 

Sue Grafton: A kuin alibi

Sue Grafton: A kuin alibi. 1982
Ljudbok (ellibs, Åbo stadsbibba, 6 h 6 min)
Del 1 av Alfabetmorden.

Nikki Fife on istunut kahdeksan pitkää vuotta vankilassa miehensä Laurencen murhasta – syyttömänä. Nikki ei kuitenkaan anna asian olla, vaan palkkaa yksityisetsivän selvittämään miehensä murhaa. Työn saa entinen poliisi, nykyinen yksityisetsivä Kinsey Millhone. Mistä Laurence Fifen murhassa mahtaa oikein olla kysymys? Kuka olisi voinut haluta tappaa merkittävän avioerojuristin? Liittyikö murha Laurencen työhön vai yksityiselämään? Murhaa selvittäessään Kinsey Millhone joutuu keskelle hyytävää tapahtumaketjua, jossa hän saa pelätä myös oman henkensä puolesta.

Yhdysvaltalainen kirjailija Sue Grafton (1940–2017) tunnetaan erityisesti yksityisetsivä Kinsey Millhonen elämästä kertovista dekkareista.
Amerikansk bestsäljarförfattare – hon kom inte riktigt till slutet på alfabetet förrän hon dog, men nästan.