Tarja Lappalainen: Salonkielämää – Aatelisrouva Elisabet Järnefeltin ja Juhani Ahon rakkaustarina

Tarja Lappalainen: Salonkielämää – Aatelisrouva Elisabet Järnefeltin ja Juhani Ahon rakkaustarina. 2023
Ljudbok (E-kirjasto 6 h 23 min)
Uppläsare: Carla Lindell

Baltiansaksalaiset sukujuuret omaava Elisabet Järnefelt, o.s. Clodt von Jürgensburg, syntyi Pietarissa vuonna 1839. Hän tapasi tulevan sulhasensa Aleksander Järnefeltin 15-vuotiaana, ja oli hiukan alle 19-vuotias, kun heidät vihittiin. Ennen pitkää he päätyivät asumaan Helsinkiin, jonne pääkaupunki oli Turusta siirretty, jotta se olisi lähempänä Venäjää – ja kauempana Ruotsista. Kun Juhani Aho saapui Helsinkiin opiskelemaan, hänet valittiin toimittamaan yliopiston osakunnan lehteä, jonka toisena toimittajana oli Elisabet Järnefeltin poika Arvid. Heistä tuli pian mitä parhaat ystävät, joten Juhani luonnollisesti tutustui myös Arvidin äitiin. Elisabetin sivistyneisyys teki nuoreen maalaispoikaan suuren vaikutuksen, samoin Elisabet monien muiden naisten tavoin viehättyi nuoresta Ahosta.

Elisabetin salongissa puhuttiin paljon muustakin kuin kirjallisuudesta, päivänpolttavin aihe oli kielikysymys. Salonki oli monelle nuorelle opiskelijalle tapaamispaikka ja keskustelufoorumi. Elisabetin oma tavoite oli löytää salonkiinsa lupaavia nuoria, joille välittää Pietarista peräisin olevaa taidenäkemystään.
Aviopari alkoi erkaantua toisistaan aatteiltaan; Elisabet kannusti nuoria aktivisteja, jotka edustivat kaikkea sitä, mitä Aleksander aateveljineen ei halunnut edistää. Jälkipolvet ovat jopa nähneet Elisabetin yllyttäjänä, jopa johtajana. Juhani Aho ja Arvid Järnefelt taas olivat oman osakuntansa huomattavimmat radikaalit, joiden ensimmäinen lukuvuosi menikin lähinnä ylioppilaspolitiikassa. .
Kun Aleksander Järnefeltistä tuli Kuopion kuvernööri, Elisabet seurasi miestään uudelle paikkakunnalle, vaikka pariskunta olikin niin viileissä väleissä, että he viettivät aikansa eri huoneissa. Elisabet jatkoi Kuopiossa oman salonkinsa pitämistä, mutta tutustui pian myös Minna Canthiin ja tämän salonkiin, Kanttilaan. Väki kävi osittain molemmissa, ja Elisabetkin vietti aikaa Kanttilassa, erityisesti silloin kun hänen miehensä oli kotona. Myös Juhani Aho oli tuolloin osa Minnan hovia, siinä toinen syy, miksi Elisabet siellä viihtyi.
Kuten tiedetään, Juhanin ja Elisabetin välillä roihusi myös rakkaussuhde. Elisabet pyysi kirjeissään Juhania ne polttamaan, mutta on niitä myös säilynyt.

Leila Tuure: Varjojen aika

Leila Tuure: Varjojen aika. 2024
Ljudbok (E-kirjasto 10 h 30 min)
Uppläsare: Sanna Majuri

Ann-Christin Antell: Valkea lilja

Ann-Christin Antell: Valkea lilja. 2025
Ljudbok (BookBeat 11 h 10 min)
Uppläsare: Sanna Majuri
Del 1 Adelin tyttäret

Suvi Vaarla: Westend

Suvi Vaarla: Westend. 2019
Ljudbok (BookBeat 8 h 42 min)

Westend on elävästi kirjoitettu sukupolviromaani suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta, hajoavasta perheestä ja ystävyydestä. Samalla se on kuvaus talouskasvun mahdista ja yhden aikakauden lopusta.Eletään 1980-luvun nousukautta, kaiken yllä vahva luottamus tulevaisuuteen. Kasvun aika kannattelee myös Elinan perhettä: tulee muutto Westendiin, uudet ystävät ja yhä tuottoisammat rakennushankkeet.Kun maan talous romahtaa 1990-luvun alussa, kaikki murtuu.Aikuisena Elina kysyy itseltään, mitä hänen perheelleen oikein tapahtui.

Johanna Parikka Altenstedt: Operaatio Stella Polaris – Suuri suomalainen vakoilutarina

Johanna Parikka Altenstedt: Operaatio Stella Polaris – Suuri suomalainen vakoilutarina. 2024
Ljudbok (E-kirjasto  8 h 23 min)

Syksyllä 1944 suomalaisella tiedustelutoiminnalla oli pelissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomen neuvostomiehitys näytti mahdolliselta, ja sen varalta toteutettiin huippusalainen operaatio Stella Polaris. Operaatiolla pyrittiin turvaamaan Suomelle elintärkeä tiedustelutoiminta sekä tukemaan mahdollista sissisotaa evakuoimalla Suomen tiedusteluväki, -välineet ja -arkistot Ruotsiin. Kokonaisia perheitä lähti myrskyisälle matkalle yli Pohjanlahden, koska pelättiin, että miehityksen toteutuessa Suomeen jääneet perheenjäsenet saattaisivat joutua panttivangeiksi. Lähtijöitä halveksuttiin Suomessa pelkureina, eikä vastaanotto Ruotsissa ollut myöskään aina lämmin.

Jenna Kostet: Sinisiipisten saari

Jenna Kostet: Sinisiipisten saari. 2025
Ljudbok (BookBeat 8 h 13 min)
Del 1 (av 3)

Kirja aloittaa 1930-luvun Turkuun sijoittuvan trilogian, jossa seurataan kolmen Ahlgrenin sukuun kuuluvan nuoren naisen elämää sotien välisessä Suomessa. 30-luvun Turussa tiedeyhteisö, modernismin lumo, esoteria ja yhteiskuntaluokkien erot värittävät kaupunkia, joka on rakennettu uudelleen sata vuotta aikaisemmin riehuneen suurpalon ja itsenäisyyden alkuvuosien jännitteiden muovaamassa ilmapiirissä. Kolmella serkuksella on jokaisella oma käsityksensä siitä, millaista elämän kuuluu olla. Vaikka varakas ja vanhanaikaisia arvoja vaaliva suku yrittää ohjata nuorten naisten elämää, joutuu jokainen lopulta päättämään itse millaisten valintojen, toiveiden ja unelmien he antavat määritellä sitä.

Romaanin päähenkilö Aina Ahlgren on elänyt koko lapsuutensa ja nuoruutensa suojattua elämää, mutta yllättävä kohtaaminen ja työtarjous saavat hänet pohtimaan uudelleen mitä hän tulevaisuudeltaan haluaa. Ainan matka kulkee Turun kaupungin kuudennesta korttelista Airistolle suolaisten tuulten saarelle, osaksi pientä yliopiston tutkijoiden yhteisöä. Löytääkö hän paikkansa eri lähtökohdista kotoisin olevien ihmisten yhteisössä? Onko rakkautta ja turvallisuutta tärkeämpää kuitenkin se, että saa olla vapaa?

Melissa Da Costa: Toivoa versovat päivät

Melissa Da Costa: Toivoa versovat päivät (Les Lendamains 2020)
Ljudbok (BookBeat 9 h 31 min)

Max Seeck: Merkitty

Max Seeck: Merkitty. 2024
Ljudbok (BookBeat 13 h 20 min)
Milo-serien del 1

Marraskuisena iltana Seurasaaren rannasta löytyy ruumis. Uhrin ihoa peittää paksu valkoinen maalikerros ja ruumiinavauksessa kurkusta kaivetaan šakkinappula. Miksi murhaaja on halunnut nähdä niin paljon vaivaa ruumiin naamioimiseksi? Entä miksi sitä ei ole edes yritetty piilottaa? Hätiin kutsutaan Milo Perho, taidegalleristi, joka on erikoistunut murhaajien profilointiin. Alkaa hermoja koetteleva peli, jonka jokainen siirto maksaa jonkun hengen ja jonka kukaan ei halua päättyvän šakkimattiin.

Sanna Marin – miljoonat seuraa

Sanna Marin – miljoonat seuraa. 2024
Ljuddrama (10 x ca 30 min), Yle

Audiodraama, jossa pureudutaan Marinin hallitukseen ja sen vahvojen naisten viisikkoon. Tarina kerrotaan päähenkilö Sanna Marinin näkökulmasta.Viisikko keräsi kansainvälistä huomiota ja heidän hallituksensa vei Suomen läpi koronan, Ukrainan sodan alun ja liitti Suomen Natoon. Varsinkin pääministeri Sanna Mariniin kohdistunut kansainvälinen mielenkiinto oli ainutkertaista.

Sarja perustuu tositapahtumiin. Tätä sarjaa varten on haastateltu Sanna Marinin lähipiiriin kuuluneita ihmisiä – poliitikkoja, avustajia, tutkijoita, toimittajia ja virkamiehiä. He ovat kertoneet tietojaan, muistojaan, mielipiteitään, juoruja ja huhuja.
Anna-Maija Tuokko esittää Sanna Marinia.
Käsikirjoitus: Miira Karhula, Risto Karhula, Johanna Hartikainen ja Simo Ritari

Satu Rämö: Rakel

Satu Rämö: Rakel. 2024
Ljudbok (BookBeat, 10 h 48 min)
Uppläsare: Sanna Majuri
Hildur del 4

Rikosetsivä Hildur Rúnarsdóttirin arki on pitkästä aikaa seesteistä, hän on käynyt surffauslomalla Havaijilla ja Länsivuonoilla on ollut rauhallista. Myös Jakob Johanson on tyytyväinen, vaikka Jakobin pojan kotiutuminen Islantiin ei ole sujunut ongelmitta. Hildur käy säännöllisesti vanhainkodissa tapaamassa perhetuttavaansa Helgaa. Vanhoja muistellessa alkaa paljastua uusia, yllättäviä asioita Rakel-äidistä.Hildurin lapsuuden kotitalon remontti etenee, kunnes pahin mahdollinen salaisuus paljastuu. Samaan aikaan kesäiseen Ísafjörðuriin saapuva, suuria turistimassoja kuljettava risteilyalus tuo mukanaan ongelmia, jotka koettelevat Hildurin oikeustajua.