Kategoriarkiv: biografi

Lars Sund: En morgontrött fågelskådares år – från tallbit till talltita

Publicerat av
Svara

Lars Sund: En morgontrött fågelskådares år – från tallbit till talltita. 2022
Ljudbok (BookBeat, 5 h 22 min)
Uppläsare: Christian Sandström

Ett drygt decennium efter de första bekännelserna återkommer han med berättelser om nya faågelmöten under ett märkligt år dominerat av global pandemi. Det första han ser i januari är en tallbit och en duvhök – det sista han skådar i december är en bergand och en talltita. Fågelskådaren ser ovanliga och vanliga arter och låter sig på nytt överraskas av hur märkliga och komplexa varelser fåglarna är. Den morgontrötta fågelskådaren kämpar vidare med sitt fågelberoende. Läget har inte blivit bättre: han har nu även gått ner sig i fototräsket, trots tidigare löften om att aldrig skaffa kamera.

Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa

Publicerat av
Svara

Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa. 2023
Ljudbok (7 h 46 min)
Uppläsare: Krista Putkonen-Örn

Kirjailija Sirpa Kähkösen äiti Riitta (s. 1941) kuoli maaliskuussa 2022 pitkään sairastettuaan. Eläessään hänen oli vaikea ottaa rakkautta vastaan. ”En sure kuolemaasi, suren elämääsi”, Sirpa Kähkönen kirjoittaa. Riitta oli atleettinen, kaunis ja lahjakas. Kuusitoistavuotiaana koettu liikenneonnettomuus muutti hänen elämänkulkunsa. Kirjassaan Kähkönen kuvaa 1950-luvun tytön elämää ja onnettomuuden jälkeistä dramaattista murrosta Riitta-äitinsä päiväkirjojen kautta. 36 uurnaa kertoo tanssilavoista, murtuneesta mielestä, liehuvista helmoista, 60-luvun äidistä, amfetamiinia sisältäneistä Mirapront-laihdutuspillereistä, ahdistuksesta, vihasta ja psykoosin hetkistä.
36 uurnaa on vuoden 2023 Finlandia-voittaja sekä Runeberg-palkintoehdokas 2024

Hanna-Reetta Schreck: Minä maalaan kuin jumala

Publicerat av
Svara

Hanna-Reetta Schreck: Minä maalaan kuin jumala. 2023
Ljudbok (16 h 51 min, BookBeat)
Uppläsare: Sanna Majuri

Elämäkerta Ellen Thesleffistä, jota pidetään nykyään yhtenä merkittävimmistä pohjoismaalaisista maalareista. Thesleff oli monin tavoin edelläkävijä aikana, jolloin naistaiteilijoiden oli liki mahdotonta saada tunnustusta osana taidemaailmaa. Thesleff oli kosmopoliitti, joka oli kuin kotonaan niin Suomessa, Pariisissa kuin Firenzessäkin. Tärkeässä osassa ovat myös ajan mittapuun mukaan varsin boheemi lapsuudenperhe ja kulttuurimaailman sosiaalisen elämän pyörteet kuin myös Thesleffin hyvin yksityiset ja intiimit elämäntunnot – syvästi tuntevan taiteilijan ilot, murheet ja kaipaus.

Nina van den Brink: ”Jag har torkat nog många golv”

Publicerat av
Svara

Nina van den Brink: ”Jag har torkat nog många golv” – En biografi om Maja Ekelöf. 2023
Ljudbok (BookBeat 16 min 49 min)

1970 vinner en okänd 52-årig städerska Rabén & Sjögrens stora romantävling med Rapport från en skurhink, en dagbok från en hård låglönevardag. Maja Ekelöf får komma till Stockholm och ta emot priset från den tidens stora: Astrid Lindgren, Lars Gyllensten och Alva Myrdal. Över en natt har städerskan och fembarnsmamman från Karlskoga blivit en rikskändis. Plötsligt är hon en del av Sveriges politiskt engagerade kulturetablissemang. Alla vill ha med henne: Grupp 8, FNL, KFML(r), hon valkampanjar med Sven Wollter och Fred Åkerström och åker på kurser i DDR. Men berättelsen om Maja Ekelöf är inte bara en framgångssaga. Hon ser igenom omgivningens välvilliga men nedlåtande attityder, hur hon blir ett slags maskot för de vänsterintellektuella, och mot slutet av sitt liv blir hon alltmer desillusionerad.

Augustvinnare 2023, jag lyssnade på henne på Bokkalaset 2023.

Elisabeth Åsbrink: Och i Wienerwald står träden kvar

Publicerat av
Svara

Elisabeth Åsbrink: Och i Wienerwald står träden kvar. 2011
Ljudbok (ÅAB, 10 h 58 min)

Femhundra brev från Wien, prydligt sorterade efter årtal, ombundna med snöre och förvarade i en IKEA-kartong. Adressaten var Otto, en judisk pojke som tretton år gammal ensam kommit till Sverige från ett Österrike som alltmer präglades av nazisternas maktövertagande 1938. Ottos föräldrar blev kvar i Wien och bevittnade den tilltagande terrorn mot den judiska befolkningen. Breven till Otto visar hur deras vardagsliv hela tiden kringskärs. De försöker hålla modet uppe, både på sig själva och på sonen, de gläds åt att han har nått friheten, men samtidigt lyser sorgen och saknaden igenom. De sista brev Otto får har avsändaradressen Theresienstadt – hans föräldrar skulle aldrig återvända. I Sverige hamnade storstadspojken Otto på landet. Med tiden fick han arbete som dräng hos familjen Kamprad på gården Elmtaryd i Agunnaryd. Mellan sonen i huset, Ingvar, och Otto uppstod en stark vänskap. Samtidigt var Ingvar Kamprad aktivt engagerad i nazistiska organisationer och en stor anhängare av fascisten Per Engdahl.

Åsbrink använde breve men också intervjuer med Ingvar Kamprad gjorda 2010. Augustvinnare 2011! Årets fackbok.

 

Claudine Monteil: Marie Curie ja tyttäret

Publicerat av
Svara

Claudine Monteil: Marie Curie ja tyttäret. (Marie Curie et ses filles 2021)
Ljudbok (ellibs,10 h 46 min)

Kahdesti Nobel-palkittu Marie Curie taisteli tasa-arvoisesta kohtelusta hyvin miehisessä tiedemaailmassa. Vaikka Marie Curie tunnetaan ennen kaikkea radioaktiivisuuden tutkimuksen uranuurtajana ja hänen tyttärensäkin sai fysiikan Nobel-palkinnon, ei Marie Curien ja hänen tyttäriensä Irènen ja Èven tarina ole vain kertomus kemian ja fysiikan suurista edistysaskelista. Ennen kaikkea se on vangitsevasti kirjoitettu tietokirja aivan erityislaatuisesta perheestä ja myös olennainen pala feminismin ja tasa-arvon historiaa. 38-vuotiaana leskeksi jäänyt Marie työskenteli itseään säästämättä ja kannusti myös lahjakkaita tyttäriään etenemään urillaan. Naisten toiminta ulottui tiedelaboratorioista ja opetustyöstä aina sotaponnistuksiin ja kansainväliseen politiikkaan saakka.
Marien, Irènen ja Èven elämät risteävät useiden kuuluisien henkilöiden, mm. Albert Einsteinin, Simone de Beauvoirin ja Eleanor Rooseveltin, kanssa.

 

Hanna-Reetta Schreck: Säkenöivät ja oikukkaat

Publicerat av
Svara

Hanna-Reetta Schreck: Säkenöivät ja oikukkaat. Suomen kultakauden naisia. 2021
Ljudbok (BookBeat, 7 h 52 min)
Uppläsare: Krista Putkonen-Örn

Ellan Edelfelt ja Aino Sibelius muistetaan ensisijaisesti tunnettujen miestensä vaimoina, mutta millaisia ihmisiä he olivat pyrkimyksineen ja unelmineen? Kaunokirjallisella vetävyydellä kirjoitettu teos piirtää uudenlaisen kuvan vuosisadan vaihteen kiihkeästä ja ristiriitaisesta ajasta. Ellen Thesleffin ja Alma Söderhjelmin kaltaiset oman tiensä kulkijat kyseenalaistivat naisen perinteiset roolit ja näyttivät suuntaa muille dekadenssin aikakauden naisille.

Anna Kortelainen: Virginié

Publicerat av
Svara

Anna Kortelainen: Virginié. 2020
Ljudbok (BookBeat 8 h 46 min)

Ur-usel uppläsare – hade inte besvärat sig med att ta reda på hur ett enda finlandssvenskt namn uttalades!

Kortelainen on väitellyt Albert Edelfeltistä. Kortelainen kiinnostui Edelfeltin Virginieksi nimeämästä eroottisesti säkenöivästä nuoresta mallista, joka poseeraa lukuisissa Edelfeltin 1800-luvun teoksissa. Kuka oli tämä kiehtova nainen, jota Edelfelt niin aistikkaasti kuvaa? Tietoja Virginiestä on vähän, sillä Edelfeltin pikkusisko Berta hävitti kirjeet, jotka eivät tuntuneet sopivan kansallissankarin kuvaan. Virginien henkilöllisyyden peittelemiseen osallistuivat myös Edelfelt itse ja hänen ystävänsä. Suuri rakkaus ei kuitenkaan katoa jälkiä jättämättä. Edelfeltin ja hänen ystäviensä jälkeenjääneistä papereista löytyy johtolanganpätkiä, joista punoutuu tarina järisyttävästä intohimosta, taiteilijaa inspiroivasta rakkaudesta, köyhän tytön hylkäämisestä sekä tunnustamatta jääneiden lasten ja prostituutioon ajautuvan naisen traagisesta kohtalosta. Virginie! on matkakertomus, historiallinen essee ja arvoitusdekkari. Ympäri Eurooppaa tiedonsirpaleiden jäljillä matkusteleva Anna Kortelainen kirjoittaa itsensä rohkeasti mukaan tähän unohtumattomaan tarinaan.

Maria Vainio-Kurtakko: Sovelias liitto

Publicerat av
Svara

Maria Vainio-Kurtakko: Sovelias liitto. (Ett gott part. Scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv. 2022)
Ljudbok (ellibs, 15 h 56 min)

Det här är berättelsen om ett äktenskap, om friherrinnan Ellan de la Chapelle och konstnären Albert Edelfelt. Här vävs tvåsamhetens glädje och vänskap samt tvister och bekymmer samman med samtida skönlitteratur och det sena 1800-talets tidsanda, där det moderna genombrottet stod inför dörren. Ellan och Albert, som båda ställt sig tveksamma till giftermål, bildade ett till synes lyckat förbund. Men bakom kulisserna knakade det i fogarna när en framåtblickande kvinnas ambitioner och en konstnärs brokiga liv skulle anpassas efter omvärldens förväntningar. Parets självskrivna plats i Helsingforssocieteten och i de parisiska salongerna väckte gång på gång knepiga frågor om ekonomiska resurser, inflytande och social position.

Verket belönades med ett pris ur Ingrid, Margit och Henrik Höijers donationsfond I under SLS årshögtid. Boken nominerades till Årets vetenskapsbok 2022 (Vuoden tiedekirja).