Kielen funktio sodankäynnin välineenä

Pekka Snellman, Tampereen yliopisto

Kieli on eräs taistelun peruselementti, sillä valtaosa sotilasjohtamisesta kaikilla sodankäynnin tasoilla tapahtuu puhutun kielen ja etenkin kirjoitettujen tekstien välityksellä. Sotilasalan ammattikielen tulisi tukea sotilasjohtamista vähentämällä sodan kitkan ja sumun vaikutuksia. Toisaalta keinot ja välineet kielen käyttöön aseena ovat lisääntyneet uuden teknologian kuten tekoälyn sekä sodankäyntitapojen kehittyessä, erityisesti osana kognitiivista sodankäyntiä.

Kiteytyneet tiedätkö-ilmaukset vuorovaikutuksen välineinä

Karita Suomalainen, Åbo Akademi

Esitykseni käsittelee suomen kielen kiteytyneitä tiedätkö-ilmauksia (esim. tietsä, tiiätkö, tiitsie). Tutkin ilmausten käyttöä suomenkielisissä arkikeskusteluissa: tarkastelen, millaisissa keskustelun toiminnoissa ilmauksia esiintyy, mitä paikallisia vuorovaikutustehtäviä niillä on ja millaisia responsseja niitä sisältäviin vuoroihin tuotetaan. Vertailen myös mahdollisesti suomen tiedätkö-ilmausten ja tanskan samankaltaisten du ved -ilmausten käyttöä toisiinsa.

Mihin jotain instruktiivia ihan oikeasti muka tarvitaan?

Jussi Ylikoski, Turun yliopisto

Suomen kielen instruktiivi on osoittautunut mainettaan produktiivisemmaksi ja syntaktisin kriteereinkin kelpo sijaksi (Ylikoski 2024), mutta sen merkitystehtäviä on yhä vaikea hahmottaa. Pyrin lisäämään instruktiivia koskevaa ymmärrystämme vertaamalla sen käyttöä etenkin sitä monin tavoin muistuttaviin adessiiviin ja komitatiiviin sekä pohtimalla näiden sijojen historiallisia suhteita.