{"id":481,"date":"2018-04-08T12:09:19","date_gmt":"2018-04-08T09:09:19","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=481"},"modified":"2018-04-08T12:12:12","modified_gmt":"2018-04-08T09:12:12","slug":"481","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=481","title":{"rendered":"Estonia"},"content":{"rendered":"
\"\"
jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Viimeistelin kotona ensimm\u00e4ist\u00e4 tieteellist\u00e4 julkaisuani, kun Estonia-laiva upposi. Muistan, miten helikopterit tekiv\u00e4t ilmasiltaa meren ja Turun yliopistollisen keskussairaalan v\u00e4lill\u00e4. Ne lensiv\u00e4t sairaalaa hyvin l\u00e4hell\u00e4 olevan talomme kohdalta jo varsin matalalta, eik\u00e4 niit\u00e4 voinut olla kuulematta eik\u00e4 n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4. Min\u00e4 istuin kammiossani ja mietin \u1f10\u03bd\u03c4\u03cc\u03c2-sanan merkityksi\u00e4 koinee-kreikassa. Itse asiassa mietin per\u00e4ti kahden sanan merkityst\u00e4, sill\u00e4 tekstiss\u00e4, joka oli tutkimuksen alla, \u1f10\u03bd\u03c4\u03cc\u03c2 edelsi prepositiona sanaa \u1f51\u03bc\u03b5\u1fd6\u03c2, \u201dte\u201d. \u1f10\u03bd\u03c4\u1f78\u03c2 \u1f51\u03bc\u1ff7\u03bd, mit\u00e4 se merkitsee? Vaihtoehtoja oli useita, muttei loputtomasti. Joku voi tietysti kysy\u00e4 my\u00f6s, mit\u00e4 merkityst\u00e4 sill\u00e4 on. Kuljin tuolloin taajaan autolautalla Turun ja Tukholman v\u00e4li\u00e4, koska vierailin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti Upsalan teologisessa tiedekunnassa ja heid\u00e4n Uuden testamentin seminaarissaan. Minun oli siksi helppoa ajatella, mit\u00e4 tuollaisella laivalla tapahtuu, kun se kaatuu ja alkaa painua pinnan alle. Oikeastaan oli mahdotonta olla el\u00e4ytym\u00e4tt\u00e4 siihen, ahtaita ja sokkeloisia kun ovat. Perinteinen tapa k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sanat \u1f10\u03bd\u03c4\u1f78\u03c2 \u1f51\u03bc\u1ff7\u03bd kuului \u201dsis\u00e4isesti teiss\u00e4\u201d. Viime vuosikymmenin\u00e4 oli raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 kuitenkin alkanut n\u00e4ky\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 \u201dteid\u00e4n keskell\u00e4nne\u201d, ja sit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kammiossani selvitin, ett\u00e4 voiko \u1f10\u03bd\u03c4\u03cc\u03c2 toimia tuolla tavoin. Raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6kset tietysti perustuivat tutkimukseen, ja tutkimuksen on tarvinnut jotenkin argumentoida tuollaisen toiminnon puolesta. Miten? Noin vuosi aiemmin, kun olin tehnyt ensimm\u00e4isen sukkulointini Upsalassa, kimppahytiss\u00e4 Amorellalla oli nukkunut vanha vanha hyvin hyvin laiha mies, joka s\u00e4nkyyn menness\u00e4\u00e4n puheli meille muille siit\u00e4, kuinka iso t\u00e4m\u00e4 laiva oli ja ett\u00e4 Titanic oli my\u00f6s kovin iso ja sinne se vain hukkui meren aaltoihin. Taisitko olla kuulemassa siit\u00e4 uutisia, ajattelin mutta en kysynyt. Nukkuessaan h\u00e4nell\u00e4 oli p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n myssy, ja aamulla l\u00f6ysin s\u00e4nkyni laidalta traktaatin \u201dJumalan valtakunta tulee\u201d. Siis miten? Itse asiassa \u201dteid\u00e4n keskell\u00e4nne\u201d k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ei tarvinnut edes perustella, niin yleiseksi se oli tullut. Koko kysymyksen avasi kuin uudestaan Harald Riesenfeldin artikkeli \u201dLe R\u00e8gne de Dieu, parmi vous ou en vous? (Luc 17, 20-21)\u201d (RB<\/em> 1991, 190-198), jossa h\u00e4n kivenkovaan argumentoi, ettei \u1f10\u03bd\u03c4\u1f78\u03c2 \u1f51\u03bc\u1ff7\u03bd voi tarkoittaa muuta kuin \u201dsis\u00e4isesti teiss\u00e4\u201d. Riesenfeld k\u00e4vi pikaisesti l\u00e4pi joitakin esimerkkitekstej\u00e4, joissa \u1f10\u03bd\u03c4\u03cc\u03c2-pre\/postposition merkitys \u201dkeskell\u00e4\u201d v\u00e4itetysti esiintyy. Oli h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ko. tekstit puhuvat jostakin muusta. Bussimatka Tukholman p\u00e4\u00e4rautatieasemalta laivasatamaan oli omalla tavallaan ryydytt\u00e4v\u00e4. Upsalasta tulin siis ensin junalla Tukholman keskustaan. Sielt\u00e4 normaali kaupunkivuorobussi laivalle ei vienyt puolta tuntiakaan, mutta kun kello oli tuossa vaiheessa jo verrattain paljon, istuminen pime\u00e4ss\u00e4, isossa kaupungissa tuntemattomia tienoita rymistelev\u00e4ss\u00e4 bussissa ei kohottanut mielt\u00e4. Kerran kuulin bussin radiosta piiritystilanteesta jossain kodissa. Mies oli ottanut perheens\u00e4 panttivangiksi. Tapahtuiko se Suomessa, vai oliko Suomen tapahtuma kuin seurausta Ruotsin vastaavalle, josta radiossa nyt kerrottiin? Silloista poliisiylijohtajaa kritisoitiin televisiossa liiasta humanismista. Olin jossakin v\u00e4liss\u00e4 onnistunut hakemaan apteekista ibuprofeenia iskiastyyppiseen vihlovaan kipuun jalassani. Eksegeetin ty\u00f6kaluihin kuuluu mm. filologia, ja siit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa oli kyse. Eksegeetin harjoittamana filologia kuitenkin saa monenlaisia lis\u00e4mausteita. Aina tietysti otetaan huomioon tekstiyhteys ja asiayhteys, mutta eksegeetti pohtii sit\u00e4kin, onko kirjoittaja ollenkaan voinut tarkoittaa sit\u00e4 tai t\u00e4t\u00e4 asiaa. Ja kun tutkittavassa tekstiss\u00e4 puhuu Jeesus, on mahdollista pohtia my\u00f6s mit\u00e4 kaikkea Jeesus olisi voinut sanoilla tarkoittaa tai mit\u00e4 h\u00e4n ainakaan ei olisi voinut tarkoittaa. T\u00e4t\u00e4 kaikkea ei voi selvitt\u00e4\u00e4 ilman teologista tuntemusta ja osaamista. Luukas kirjoittaa, ett\u00e4 Jeesus sanoi: \u201dJumalan valtakunta \u1f10\u03bd\u03c4\u1f78\u03c2 \u1f51\u03bc\u1ff7\u03bd.\u201d Sopiiko \u201dsis\u00e4isesti teiss\u00e4\u201d Luukkaan ja\/tai Jeesuksen teologiaan? Kysymys laajensi teht\u00e4v\u00e4\u00e4 huomattavasti. Lis\u00e4ksi Luukkaan teologiaa pohdittiin aivan eri l\u00e4ht\u00f6kohdista ja tavoin kuin Jeesuksen. Viking Rosella oli ahdas, tunkkainen paatti, jossa oli hurjasti hyttej\u00e4 mutta vain v\u00e4h\u00e4n yleisi\u00e4 tiloja. Se oli laivani aina Turusta l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4. Ilma oli aluksella niin huonoa, ett\u00e4 laivan irtauduttua laiturista oleilin mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n ennen hyttiin siirtymist\u00e4 hajuvesikaupan tiloissa, jotka, toisin kuin muut paikat, oli hyvin ilmastoitu. Kauppa oli varsin pieni eik\u00e4 minulla ollut siell\u00e4 mit\u00e4\u00e4n asiallista tekemist\u00e4, mutta luinpa aikani kuluksi erilaisten parfyymien nimi\u00e4. Halvat hytit sijaitsivat usein vesirajan alapuolella. Kerran hytti oli niin l\u00e4hell\u00e4 moottoria, etteiv\u00e4t edes korvatulpat sanottavasti auttaneet. En silti kauheasti valittanut, koska hytti ei ollut kelvannut kenellek\u00e4\u00e4n toiselle ja sain siksi nukkua y\u00f6n ihan yksin\u00e4ni. Pohjemmaksi sijoitan silti er\u00e4\u00e4ll\u00e4 matkalla minulle annetun d-hyttiluokan \u201dluolan\u201d, jossa ei edes ollut ovessa lukkoa. Ihan kuin siell\u00e4 ei olisi ollut valojakaan, kun muistelen. Sneed-niminen tutkija oli kirjoittanut 1960-luvulla artikkelin, jossa v\u00e4itti, ett\u00e4 jakeiden Luuk. 17:20-21 taustalla oli jokin Jeesuksen ja fariseusten v\u00e4linen keskustelu. Keskustelussa Jeesus olisi todennut, ettei Jumalan valtakunta tule tai sit\u00e4 ei saa tulemaan kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota Tooraan ja sen noudattamiseen (vrt. \u03c4\u03b7\u03c1\u03ad\u03c9 \u2192 \u03c0\u03b1\u03c1\u03b1\u03c4\u03ae\u03c1\u03b7\u03c3\u03b9\u03c2) vaan ottamalla vastaan Pyh\u00e4n Hengen. Sneed my\u00f6s n\u00e4ki jakeessa Room. 14:17 saman tradition ilmentym\u00e4n:<\/p>\n

Ei Jumalan valtakunta ole sy\u00f6mist\u00e4 ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4.<\/p>\n

Suoraan sanoen nyt tuo ajatus tuntuu minusta jopa mahdolliselta. Seh\u00e4n sent\u00e4\u00e4n selitt\u00e4\u00e4, miten Jeesus olisi voinut k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Jumalan valtakunnan my\u00f6s ihmisess\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 olevaksi entiteetiksi. Lis\u00e4ksi siin\u00e4 olisi yhteys uuteen liittoon (\u201dpanen lakini heid\u00e4n sisimp\u00e4\u00e4ns\u00e4\u201d) ja kasteeseen, jolloin se selitt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kryptist\u00e4 lausumaa \u201djoka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei p\u00e4\u00e4se sinne sis\u00e4lle\u201d. Viimeisell\u00e4 kerralla laivalla Turkuun palatessani 4-hengen kimppahytist\u00e4ni l\u00f6ytyi 6-8 hengen meksikolainen b\u00e4ndi. Heput toivottivat minut yst\u00e4v\u00e4llisesti viittoillen sekaan. Maailmanlopun meininki\u00e4. Toisella Upsalan periodillani siirryinkin matkustamaan lentokoneella. Varmaan Estonialla oli osuutensa asiaan, mutta toisaalta haveroivathan lentokoneetkin. Se vain alkoi tuntua aivan liian uuvuttavalta sellainen laivareissaaminen, ja lis\u00e4ksi Turun ja Tukholman v\u00e4lilt\u00e4 l\u00f6ytyi varsin halpa lentovuoro (\u201djackpot takes you there<\/a>\u201d). Matkoista taisi saada paljousalennuksenkin. En ihan muista, milloin lento l\u00e4hti Turusta, mutta kun kelloa siirrettiin tunti taaksep\u00e4in, se oli Ruotsin puolella v\u00e4hemm\u00e4n kuin Suomessa l\u00e4htiess\u00e4ni. Siit\u00e4 otin sukkulan Upsalaan ja ehdin Carolina Redivivalle juuri parahultaisesti v\u00e4h\u00e4n ennen klo 9 ja kirjaston avautumista. Takaisin Suomeen tullessa tosin meni aina pikkutunneille. Arlanda oli tuolloin tuohon vuorokaudenaikaan sulkeutunut ja pime\u00e4. K\u00e4yt\u00e4v\u00e4t kaikuivat ontosti ja tuoksuivat tomulta. Mieleni lis\u00e4\u00e4 kuvaan viel\u00e4 r\u00e4psiv\u00e4t loistevaloputket. Ei Jumalan valtakunta tule niin, ett\u00e4 sen tulemista voidaan tarkkailla. Eik\u00e4 voida sanoa: \u201dSe on t\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d, tai: \u201dSe on tuolla.\u201d Katsokaa: Jumalan valtakunta on sis\u00e4isesti teiss\u00e4. (Luuk. 17:20-12.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viimeistelin kotona ensimm\u00e4ist\u00e4 tieteellist\u00e4 julkaisuani, kun Estonia-laiva upposi. Muistan, miten helikopterit tekiv\u00e4t ilmasiltaa meren ja Turun yliopistollisen keskussairaalan v\u00e4lill\u00e4. Ne lensiv\u00e4t sairaalaa hyvin l\u00e4hell\u00e4 olevan talomme kohdalta jo varsin matalalta, eik\u00e4 niit\u00e4 voinut olla kuulematta eik\u00e4 n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4. Min\u00e4 istuin kammiossani ja mietin \u1f10\u03bd\u03c4\u03cc\u03c2-sanan merkityksi\u00e4 koinee-kreikassa. Itse asiassa mietin per\u00e4ti kahden sanan merkityst\u00e4, sill\u00e4 tekstiss\u00e4, joka … Forts\u00e4tt l\u00e4sa Estonia<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-481","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/481","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=481"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/481\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":486,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/481\/revisions\/486"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=481"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=481"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=481"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}