{"id":453,"date":"2018-03-18T14:22:28","date_gmt":"2018-03-18T12:22:28","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=453"},"modified":"2018-03-18T14:55:18","modified_gmt":"2018-03-18T12:55:18","slug":"unde-bonum","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=453","title":{"rendered":"Unde bonum"},"content":{"rendered":"
\"\"
jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Olen kirjoittanut kirjan teodikeasta eli k\u00e4rsimyksen ongelmasta, mutta asia on senlaatuinen, ett\u00e4 voin v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevani sen tuntija vain omien k\u00e4rsimysteni osalta. Yleisesti en katso kelpaavani vastaajaksi t\u00e4ss\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n syv\u00e4llek\u00e4yv\u00e4ss\u00e4 kysymyksess\u00e4. Lis\u00e4ksi siin\u00e4, miss\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4rsimyksen ongelmaa pohditaan akateemisesti erityisesti filosofiassa ja teologiassa, olen itse keskittynyt l\u00e4hinn\u00e4 antiikin aikaiseen ajatteluun ja tulkintaopin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tied\u00e4n kuitenkin, ett\u00e4 monessa suhteessa moderni teodikea-ajattelu ei aivan kauheasti poikkea vanhemmasta, ei edes arkaaisesta k\u00e4rsimyksen ongelman pohdinnasta. Toki tietysti on my\u00f6s selvi\u00e4 eroja. Aikomukseni on nyt hyvin lyhyesti pohtia n\u00e4it\u00e4 molempia ja katsoa, voisiko vanhasta maailmasta jopa l\u00f6yty\u00e4 jotain, josta nykymaailma voisi ottaa oppia. Hienovaraisuudesta kirjoitan jumala-sanan pienell\u00e4 etukirjaimella tai puhun \u201djumaluudesta\u201d tai \u201djumalista\u201d.<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n teodikeassa vallalla on monia l\u00e4hestymistapoja teoreettisesta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliseen. Viime vuosisadalla ihmiskuntaa kohdanneiden j\u00e4rkytt\u00e4vien kokemusten j\u00e4lkeen erityisesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliset l\u00e4hestymistavat ovat saaneet enenev\u00e4sti painoarvoa. Ne pyrkiv\u00e4t j\u00e4rkiper\u00e4isyyden ohella, tai jopa kokonaan sen sijasta, l\u00e4hestym\u00e4\u00e4n kysymyst\u00e4 niin, ett\u00e4 voisivat tosiasiallisesti lohduttaa ja auttaa niit\u00e4, jotka ovat k\u00e4rsineet. Ajatellaan enemm\u00e4n k\u00e4rsivien k\u00e4rsimyst\u00e4 kuin ulkoap\u00e4in huomioivien \u00e4lyllist\u00e4 ongelmaa.<\/p>\n

Ehk\u00e4 kaikkein k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisin ja eniten nykyp\u00e4iv\u00e4n ihmisten todelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja maailmankuvaan vaikuttava k\u00e4rsimyksen ongelmaa koskeva ajatus on kuitenkin t\u00e4ss\u00e4: Maailmassa on niin paljon pahuutta ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4, ettei mit\u00e4\u00e4n jumalaa tai jumaluutta kerta kaikkiaan voi olla olemassa. Ajatus saatetaan my\u00f6s esitt\u00e4\u00e4 kysymyksen muodossa, mutta silloinkin se ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n l\u00e4hes aina retoriseksi. \u201dMiten, kun maailma on niin paha, jumala muka voisi olla olemassa?\u201d Toisin sanoen nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4rsimyksen ongelma aktualisoi etenkin kysymyksen jumalan olemassaolosta, joka usein my\u00f6s p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ennen, siis antiikissa, ei n\u00e4in ollut, ei liioin pitk\u00e4\u00e4n sen j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n historiassa. En tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 ennen olisi harvemmin tultu jumalan olemassaolon kielt\u00e4v\u00e4\u00e4n tulokseen, vaan sit\u00e4, ettei olemassaolon asettamista kyseenalaiseksi oikein n\u00e4hty mahdollisuutenakaan. Ennen k\u00e4rsimyksen ongelma nimitt\u00e4in sai ihmiset pohtimaan etenkin sit\u00e4, mink\u00e4lainen<\/em> jumala on. Juuri t\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa osuvasti valaiseva esimerkki on Epikuros, joka tradition mukaan kysyi:<\/p>\n

Onko niin, ett\u00e4 jumaluus kyll\u00e4 haluaa ehk\u00e4ist\u00e4 pahan, mutta ei kykene siihen? Silloin h\u00e4n on kyvyt\u00f6n. Onko niin, ett\u00e4 jumaluus kykenee kyll\u00e4 ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n pahan, mutta ei halua sit\u00e4? Silloin h\u00e4n on pahansuopa. Mutta jos h\u00e4n on sek\u00e4 kykenev\u00e4 ett\u00e4 halukas ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n pahan, miksi sitten on pahuutta?<\/p>\n

L\u00e4hes samalla tavalla j\u00e4rkeilee moderni trilemma<\/em> ja samalla tavalla saatetaan modernisti j\u00e4rkeill\u00e4, ettei jumalaa voi olla olemassa. Epikuros, niin skeptikko kuin omana aikanaan olikin, ei kuitenkaan tullut kysymyksest\u00e4\u00e4n moderniin lopputulokseen. Sen sijaan h\u00e4n p\u00e4\u00e4tteli, ett\u00e4 jumalat eleliv\u00e4t sf\u00e4\u00e4reiss\u00e4 v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 ihmisen suhteen ja paljoakaan piittaamatta siit\u00e4, mit\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tapahtui. Toisin sanoen Epikuroksellekin jumalan, jumaluuden tai jumalien olemassaolo oli luovuttamatonta, mutta h\u00e4n yritti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millaisesta jumaluudesta oikein on kysymys maailman ollessa sellainen kuin se on.<\/p>\n

Modernilla kysymyksell\u00e4, \u201dMiten, kun maailma on niin paha, jumala muka voisi olla olemassa?\u201d, on sama l\u00e4ht\u00f6kohta antiikin kysymyksen kanssa: Siit\u00e4, millainen maailma on, tulee voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4 jotakin jumalasta! \u201dKun maailma on t\u00e4llainen, meid\u00e4n on ajateltava jumalasta n\u00e4in tai noin.\u201d Toisin sanoen molemmissa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle siit\u00e4, ett\u00e4 maailman ja sen takana mahdollisesti vaikuttavan jumalan v\u00e4lill\u00e4 on oltava ja n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 korrelaatio<\/em>. Miksi sitten lopputulos on usein t\u00e4ysin erilainen? Syit\u00e4 on oikeastaan kaksi:<\/p>\n

(a) Toisin kuin antiikin aikalainen, moderni ihminen n\u00e4kee varteenotettavana mahdollisuutena sen, ettei jumalaa ole.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 jo edell\u00e4 todettiin. Asia on my\u00f6s helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja k\u00e4sitell\u00e4. Toinen syy on kolikon k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli, joka kuitenkin saattaa olla vaikeampi hahmottaa ja omaksua:<\/p>\n

(b) Toisin kuin moderni ihminen, antiikin aikalainen n\u00e4ki varteenotettavana mahdollisuutena sen, ettei jumala ole sellainen, kuin h\u00e4nen haluttaisiin olevan.<\/p>\n

Antiikin teodikea vie yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana toimivan korrelaatioajattelun \u2013 maailman menosta voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 jotakin jumalasta \u2013 ik\u00e4\u00e4n kuin loppuunsa ja ryhtyy pohtimaan, mink\u00e4lainen jumala siis olisi, kun maailma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Moderni ajattelu sen sijaan j\u00e4\u00e4 puolitiehen, mit\u00e4 ilmeisimmin siksi, ett\u00e4 sill\u00e4 jo on selv\u00e4 ajatus siit\u00e4, mink\u00e4lainen jumalan pit\u00e4isi olla. Kun maailma sitten ei korreloi eli ei vastaa tuota nimenomaista jumalak\u00e4sityst\u00e4, saa koko korrelaatio-oletus menn\u00e4 ja siirryt\u00e4\u00e4n ateistiseen maailmankuvaan. Toisin sanoen halutaan mieluummin ajatella, ettei jumalaa ole, kuin ottaa pohdittavaksi se mahdollisuus, ett\u00e4 h\u00e4n olisi toisenlainen, kuin on haluttu ja ennalta ajateltu. Edes skeptikko Epikuroksen visio jumaluudesta ei kiinnosta, vaikka esimerkiksi sen voisi hyvin v\u00e4itt\u00e4\u00e4 vastaavan sit\u00e4, milt\u00e4 maailma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

On oma mielenkiintoinen kysymyksens\u00e4, mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 haluttu jumalakuva on, jolle maailmasta ei tunnu l\u00f6ytyv\u00e4n mit\u00e4\u00e4n<\/em> (!) vastaavuutta. Siihen emme kuitenkaan voi puuttua t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4. Nyt ajatukseni on pohtia, mit\u00e4 tapahtuisi, jos tuota modernia kysymyst\u00e4 jatkaisikin antiikin maailman tapaan aivan loppuun asti. K\u00e4sitykseni nimitt\u00e4in on, ett\u00e4 kun modernin kysymyksen arvio maailmasta j\u00e4\u00e4 kesken, se j\u00e4\u00e4 my\u00f6s yksipuoliseksi ja vajaaksi. Se luopuu korrelaation ajatuksesta liian nopeasti ja siirtyy ateismiin, jonka katveissa silt\u00e4 j\u00e4\u00e4 n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 jotakin mahdollisesti oleellista. Sill\u00e4 kun kuvio kuljetaan loppuun, ainoa esitett\u00e4v\u00e4 kysymys ei olekaan<\/p>\n

Miksi maailmassa on niin paljon pahuutta ja k\u00e4rsimyst\u00e4?<\/p>\n

vaan sen ohelle tulee toinen v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yht\u00e4 pakottava kysymys:<\/p>\n

Miksi maailmassa on niin paljon hyvyytt\u00e4 ja onnellisuutta?<\/em><\/p>\n

Tietysti jos maailmassa olisi vain<\/em> pahaa ja k\u00e4rsimyst\u00e4, korrelaation logiikan seuraaminen loppuun asti johtaisi meid\u00e4t pahan jumalan p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n. Mutta maailmassa ei ole vain<\/em> pahaa ja k\u00e4rsimyst\u00e4. On my\u00f6s paljon hyv\u00e4\u00e4! Jos jumaluus olisi paha, mist\u00e4 sitten kaikki hyv\u00e4 olisi tullut maailmaan? Toisin sanoen pahan jumalan p\u00e4\u00e4telm\u00e4 ei ole oikea. T\u00e4m\u00e4 kysymys, \u201dMist\u00e4 kaikki hyv\u00e4?\u201d, j\u00e4\u00e4 kuitenkin modernilta ajattelulta piiloon, koska siin\u00e4 vaiheessa, kun se pit\u00e4isi esitt\u00e4\u00e4, moderni ajattelu on jo hyl\u00e4nnyt korrelaation (siis sen, ett\u00e4 maailman muodosta olisi voitava p\u00e4\u00e4tell\u00e4 jotain jumalasta) ja siirtynyt ateismiin (ei ole jumalaa), jossa maailman muodon ja jumaluuden korrelaatio on t\u00e4ysin ep\u00e4kysymys. Ja jotkut sanovat, ett\u00e4 pahan ja hyv\u00e4n erottaminenkin ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on silloin sellainen.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4p\u00e4 uusi n\u00e4k\u00f6ala ajattelulle, joka tosin on avannut kysymyksen jumaluuden olemassaolosta mutta sulkenut kysymyksen siit\u00e4, mink\u00e4lainen jumala voisi olla. Mielenkiintoisella tavalla moderni pohdinta on j\u00e4\u00e4nyt py\u00f6rim\u00e4\u00e4n l\u00e4hes kokonaan sen ymp\u00e4rille, miksi maailmassa on pahuutta, kun taas vanhastaan p\u00e4\u00e4dyttiin usein pohtimaan syyt\u00e4 my\u00f6s kaikkeen maailmassa vaikuttavaan hyv\u00e4\u00e4n. Eik\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 olisi edes hiukan monipuolisempi tapa tarkastella asiaa, kuin vain todeta \u201dmiten, kun maailma on niin paha, jumala voisi olla olemassa\u201d? Varsinkin kun tuntuu, etteiv\u00e4t monet kunnolla tiedosta, mink\u00e4laisen jumalan he t\u00e4ll\u00f6in sulkevat pois.<\/p>\n

Millainen jumala siis on? Maailmassa on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 pahuutta mutta on my\u00f6s paljon k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 hyvyytt\u00e4. Voimme kysy\u00e4: Jos jumala on paha, mist\u00e4 johtuu hyv\u00e4? Tai voimme kysy\u00e4 my\u00f6s perinteisemmin: Jos Jumala on hyv\u00e4, mist\u00e4 johtuu paha?<\/p>\n

Ja sitten voidaan kysy\u00e4 viel\u00e4: Lupasiko Jumala koskaan, ett\u00e4 taivas olisi maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4? \u201dLife, Liberty and the pursuit of Happiness\u201d ei luonnollisestikaan sis\u00e4ll\u00e4 i\u00e4isyysn\u00e4k\u00f6kulmaa. Mutta jos jumala siis onkin mukana kuvioissa, ko. n\u00e4k\u00f6kulma on tietenkin huomioitava. Se muuttaa kaiken.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen kirjoittanut kirjan teodikeasta eli k\u00e4rsimyksen ongelmasta, mutta asia on senlaatuinen, ett\u00e4 voin v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevani sen tuntija vain omien k\u00e4rsimysteni osalta. Yleisesti en katso kelpaavani vastaajaksi t\u00e4ss\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n syv\u00e4llek\u00e4yv\u00e4ss\u00e4 kysymyksess\u00e4. Lis\u00e4ksi siin\u00e4, miss\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4rsimyksen ongelmaa pohditaan akateemisesti erityisesti filosofiassa ja teologiassa, olen itse keskittynyt l\u00e4hinn\u00e4 antiikin aikaiseen ajatteluun ja tulkintaopin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tied\u00e4n kuitenkin, ett\u00e4 … Forts\u00e4tt l\u00e4sa Unde bonum<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-453","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/453","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=453"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/453\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":460,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/453\/revisions\/460"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=453"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=453"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=453"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}