{"id":427,"date":"2017-12-31T15:56:11","date_gmt":"2017-12-31T13:56:11","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=427"},"modified":"2017-12-31T16:01:26","modified_gmt":"2017-12-31T14:01:26","slug":"222","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=427","title":{"rendered":"222"},"content":{"rendered":"
\"\"
jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

\u201dFariseus ja publikaani rukoilemassa\u201d (Luuk. 18:9-14) on yksi tunnetuimmista Jeesuksen vertauksista. Vertauksen kuva fariseuksesta ja h\u00e4nen rukouksestaan nousee keskeisesti juutalaisesta traditiosta.<\/p>\n

Jumala, min\u00e4 kiit\u00e4n sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekij\u00e4t tai vaikkapa tuo publikaani. Min\u00e4 paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siit\u00e4kin mit\u00e4 ostan. (Luuk. 18:11-12.)<\/p>\n

Samantapainen rukous sek\u00e4 rakenteeltaan ett\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n on l\u00f6ytynyt er\u00e4\u00e4st\u00e4 Qumran-hymnist\u00e4:<\/p>\n

Herra, min\u00e4 kiit\u00e4n sinua, ettei kohtalonani ollut kuulua valheen seurakuntaan ja etten toimi tekopyhien lailla, vaan olet sulkenut minut suosioosi ja anteeksiantamukseesi ja runsaassa armossasi \u2026\u00a0\u00a0 kaikkiin s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiin \u2026 (1QH 15(7): 34-35.)<\/p>\n

Molemmissa teksteiss\u00e4 rukoilijat antavat ensin kunnian Jumalalle. Sitten seuraavat j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n \u201dnegatiiviset\u201d kiitokset ja \u201dpositiiviset\u201d. Ensinn\u00e4 rukoilija kiitt\u00e4\u00e4 Jumalaa siit\u00e4, ettei h\u00e4nelle ole k\u00e4ynyt huonosti kuten langenneille ihmisille. Toiseksi h\u00e4n mainitsee oman onnistuneen tiens\u00e4. Fariseuksen yksityiskohtainen lista, jota hymniss\u00e4 vastaa vain lyhyt ilmaus \u201dvalheen seurakunta\u201d, perustunee kerronnallisiin tekij\u00f6ihin: n\u00e4in listaan on helppo sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 maininta vertaukseen olennaisesti kuuluvasta publikaanista.<\/p>\n

Fariseus listaa my\u00f6s tarkkaa lainnoudattamistaan, mik\u00e4 tekee h\u00e4net rukouksessaan kovin itsevarmaksi \u2013 ja aivan oikein niin. H\u00e4nh\u00e4n on t\u00e4ytt\u00e4nyt lain enemm\u00e4n kuin hyvin. Paasto, josta h\u00e4n puhuu, on kokonaan vapaaehtoista. Silti h\u00e4n harjoittaa sit\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kahdesti viikossa. Ostetuista tavaroista taas ei Tooran mukaan tarvinnut maksaa kymmenyksi\u00e4, vaan t\u00e4m\u00e4n vastuun Toora langetti myyj\u00e4lle. Tosin sanoen myyj\u00e4n olisi jo pit\u00e4nyt maksaa kymmenykset, ja jos ostajakin teki niin, tavarasta maksettiin kymmenykset tarpeettomasti kahdesti. Fariseukset kuitenkin pyrkiv\u00e4t t\u00e4ydellisyyteen. Siksi he varmuuden vuoksi, esimerkiksi jos he eiv\u00e4t henkil\u00f6kohtaisesti tunteneet myyj\u00e4\u00e4, maksoivat ostostensa kymmenykset uudestaan omasta pussistaan.<\/p>\n

Niinp\u00e4 fariseus on syyst\u00e4kin itsevarma ja ylpe\u00e4noloinen. H\u00e4nh\u00e4n on tehnyt jopa enemm\u00e4n kuin pit\u00e4isi. Mist\u00e4 arvomaailmasta k\u00e4sin pit\u00e4isimme t\u00e4t\u00e4 pahana asiana? \u201dItsevarman mahdoton turvata Herran armoon on\u201d, lauletaan kirkkomme luterilaisessa ehtoollisvirress\u00e4. Mutta se onkin kristinuskoa \u2013 ja perustuu muuten keskeisesti t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sittelyss\u00e4 olevan vertauksen opetukseen. Silti juutalaisuudesta k\u00e4sin katsottuna asia oli aivan kohdallaan, ja fariseus rukoili niin kuin kuuluikin, mist\u00e4 n\u00e4emme kohta lis\u00e4esimerkin. Todettakoon sit\u00e4 ennen kuitenkin, ettei ko. rukous toki edusta juutalaisuuden koko arvomaailmaa, vaikka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin yhden todellisen puolen siit\u00e4. Esimerkiksi Hillel opettaa Mishnassa: \u201d\u00c4l\u00e4 turvaa itseesi\u201d \u2026 \u201d\u00e4l\u00e4 tuomitse toveriasi\u201d (m.Aboth 2:5). Lis\u00e4ksi vertauksessa fariseuksen rukouksen s\u00e4vy on pienin kerronnallisin keinoin saatu sellaiseksi, ett\u00e4 kuulijan tai lukijan on helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Jeesuksen publikaania armahtava lausuma vertauksen lopussa. Onhan siin\u00e4 my\u00f6s logiikkaa: jos min\u00e4 itse riit\u00e4n, mihin tarvitsisinkaan Jumalan armoa. Fariseus ei varmaankaan olisi tullut ehtoolliselle.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4lle on viel\u00e4 huomioitava Tooran ohjeistama kymmenysliturgia jakeissa 5. Moos. 26:8-14. Sen mukaan hurskaan juutalaisen on tultava temppeliin ja osoitettava suusanallisella todistuksella, ett\u00e4 h\u00e4n on maksanut kaikki lain s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4t kymmenykset. H\u00e4nen on my\u00f6s vakuutettava, ettei h\u00e4n ole j\u00e4tt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n huomiotta. H\u00e4nen on lausuttava mm. n\u00e4in:<\/p>\n

Olen vienyt talostani pois kaiken Herralle pyhitetyn [= kymmenykset] ja antanut sen leevil\u00e4isille, muukalaisille, orvoille ja leskille, niin kuin olet k\u00e4skenyt minun tehd\u00e4. En ole rikkonut enk\u00e4 unohtanut k\u00e4skyj\u00e4si. En ole suruaikana sy\u00f6nyt kymmenyksist\u00e4, en ole koskenut niihin ep\u00e4puhtaana enk\u00e4 antanut niist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vainajille. Olen totellut Herraa, Jumalaani, olen tehnyt kaiken niin kuin olet k\u00e4skenyt minun tehd\u00e4. (5. Moos. 26:13-14.)<\/p>\n

Vertauksessa fariseus toteaa saman (tietysti vertausta varten lyhennettyn\u00e4) ja, niin kuin huomattiin, viel\u00e4 enemm\u00e4nkin, koska h\u00e4n \u201dkymmenysti\u201d my\u00f6s ostamansa.<\/p>\n

Josefuksen kertoma versio Tooran kymmenysliturgiasta tulee joissakin suhteissa viel\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s Luukkaan evankeliumin vertausta (ks. Ant. 4:242-243). Siit\u00e4 k\u00e4y ilmi mm. se, ett\u00e4 kymmenysvakuutus tuli antaa juuri ennen temppelist\u00e4 poistumista kotiin l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4. Siksi vertauksessakin Jeesus toteaa \u201dh\u00e4n<\/em> l\u00e4hti kotiinsa<\/em> vanhurskaana, tuo toinen ei\u201d (Luuk. 18:14): tiedettiin, ett\u00e4 kymmenysliturgiaa lausuttaessa oltiin jo l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 kotiin. Temppeliss\u00e4 oli rukoiltu ja kenties uhrattukin. Sitten lopuksi ennen poisl\u00e4ht\u00f6\u00e4 annettiin viel\u00e4 kymmenysvakuutus. N\u00e4in p\u00e4\u00e4stiin palaamaan kotiin kaikki asiat hoidettuina ja vanhurskaana. Mutta Jeesus sanoo, ett\u00e4 nyt niin tapahtuikin publikaanille, joka ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa ollut voinut t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Tooran m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 kymmenyksist\u00e4.<\/p>\n

Modernit stereotypiat siit\u00e4, mik\u00e4 on vanhurskasta, ovat sotkeneet t\u00e4m\u00e4n vertauksen eksegeettist\u00e4 analyysia pahemman kerran. Vertauksen fariseus (v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s publikaani) on n\u00e4hty ep\u00e4totena karikatyyrina tekopyh\u00e4st\u00e4 hurskastelijasta. Tai sitten juuri p\u00e4invastoin h\u00e4nen rukouksestaan on l\u00f6ydetty niin rutkasti n\u00f6yryytt\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on alkanut n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luterilaiselta itsens\u00e4ruoskijalta. T\u00e4ll\u00e4 tavalla jotkut tulkitsijat ovat halunneet ik\u00e4\u00e4n kuin kohentaa vertauksesta johtuvaa juutalaisuuskuvaa, yritt\u00e4neet saada sen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n raadolliselta. Raadollisuus on yleisinhimillist\u00e4, mutta ehostamisen tarve nousee lopultakin alentuvasta suhtautumisesta toiseen ja toisenlaiseen kulttuuriin. Itse tiedet\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on oikein, hyv\u00e4\u00e4 ja kaunista, ja kun jokin toinen kulttuuri n\u00e4ytt\u00e4ytyy siin\u00e4 valossa huonolta, pahalta tai typer\u00e4lt\u00e4, sit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n jalomielisin\u00e4 peitell\u00e4 ja korjailla, joskus melkein nolouteen saakka.<\/p>\n

Schalom!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dFariseus ja publikaani rukoilemassa\u201d (Luuk. 18:9-14) on yksi tunnetuimmista Jeesuksen vertauksista. Vertauksen kuva fariseuksesta ja h\u00e4nen rukouksestaan nousee keskeisesti juutalaisesta traditiosta. Jumala, min\u00e4 kiit\u00e4n sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekij\u00e4t tai vaikkapa tuo publikaani. Min\u00e4 paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siit\u00e4kin mit\u00e4 ostan. (Luuk. 18:11-12.) Samantapainen rukous sek\u00e4 rakenteeltaan … Forts\u00e4tt l\u00e4sa 222<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-427","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/427","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=427"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/427\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":431,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/427\/revisions\/431"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=427"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=427"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=427"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}