{"id":410,"date":"2017-12-10T14:38:46","date_gmt":"2017-12-10T12:38:46","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=410"},"modified":"2017-12-10T14:48:08","modified_gmt":"2017-12-10T12:48:08","slug":"roloff-ja-hengel","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=410","title":{"rendered":"Roloff ja Hengel"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_411\" aria-describedby=\"caption-attachment-411\" style=\"width: 846px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-411 size-full\" src=\"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2017\/12\/024.jpg\" alt=\"\" width=\"846\" height=\"261\" srcset=\"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2017\/12\/024.jpg 846w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2017\/12\/024-300x93.jpg 300w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2017\/12\/024-768x237.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 846px) 100vw, 846px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-411\" class=\"wp-caption-text\">jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa <a href=\"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=410\">t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n<p>Kaksi saksalaista tutkijaa olisin halunnut mukaan <a href=\"https:\/\/tomholmen.com\/hshj\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Jeesus-tutkimuksen k\u00e4sikirjaamme<\/a>: J\u00fcrgen Rorloffin ja Martin Hengelin. Mutta en siis saanut.<\/p>\n<p>Tapasin Roloffin kauan sitten Erlangenissa ja onnistuin p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n h\u00e4nen vastaanotolleen. Olen k\u00e4sitt\u00e4nyt, ett\u00e4 h\u00e4n koki sellaiset tilanteet ongelmallisiksi, joten uskon olevani harvojen joukossa. L\u00f6ysin juuri hiljattain muistiinpanotkin, jotka olin tehnyt itselleni h\u00e4nen tapaamistaan varten. Sen muistamiseen, miten aloitin keskustelun, en kuitenkaan tarvitse muistiinpanoja: \u201dMit aller Achtung, Herr Professor, Sie haben Ihnen geirrt wenn Sie meinen, dass \u2026\u201d. Olin viikko aikaisemmin ostanut Roloffin Apostolien tekojen kommentaarin ja lukenut sit\u00e4 ahkerasti yritt\u00e4en l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jotakin, jossa voisin v\u00e4itt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen olleen v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Olin nimitt\u00e4in saanut p\u00e4\u00e4h\u00e4ni, ett\u00e4 sellainen olisi tarkoituksenmukainen keskustelunaloitus, koska niin j\u00e4isin h\u00e4nen mieleens\u00e4. Kirjakauppa oli ollut v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4\u00e4n yliopiston opiskelijoiden tarvitsemia kurssikirjoja. Ne haluttiin pit\u00e4\u00e4 halpoina ja siksi niiden ulkoasuun ei juurikaan panostettu. Mieleeni on iskostunut, ett\u00e4 juuri <a href=\"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2017\/12\/Roloff.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">tuollaiselta<\/a> tutkimuskirjallisuuden pit\u00e4\u00e4kin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Roloff kuunteli kysymyksi\u00e4ni ja vastaili niihin. Itse asiassa h\u00e4n otti ne kovastikin tosissaan ja k\u00e4ytti vastauksiinsa pitki\u00e4 rupeamia. V\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n kuitenkin tuntui pakenevan p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4\u00e4n lojuneiden postikorttien maailmaan. Ysk\u00e4isin ja korotin hetkeksi \u00e4\u00e4nt\u00e4ni saadakseni keskustelun taas k\u00e4yntiin. Kymmenen vuotta my\u00f6hemmin yritin saada Roloffia kirjoittajaksi Jeesus-k\u00e4sikirjaan. Ei vastausta. L\u00e4hetin useampia emaileja ja yritin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vaihtoehtoisia osoitteita. Mit\u00e4\u00e4n ei kuulunut. Eip\u00e4 tainnut toimia se silloinen taktiikka, tuumin. Tai sitten toimi liian hyvin. Seuraavan kes\u00e4n j\u00e4lkeen n\u00e4in <em>New Testament Studies<\/em> -journalissa seuran ilmoituksen, jossa kerrottiin Roloffin kuolleen. Roloff oli toimittanut Leonhard Goppeltin teologian ja julkaissut paljon mm. historian Jeesusta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta. H\u00e4n halusi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 termi\u00e4 \u201dder irdische Jesus\u201d.<\/p>\n<p>Hengelin olin tavannut parissa konferenssissa, mutta hyvin lyhyesti. Pyysin h\u00e4nt\u00e4 kirjoittajaksi kahdesti. Vastauksessaan ensimm\u00e4iseen viestiini h\u00e4n vetoaa korkeaan ik\u00e4\u00e4ns\u00e4 (76 v.) sek\u00e4 viel\u00e4 ty\u00f6n alla oleviin projekteihinsa, jotka h\u00e4n haluaa vied\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. En kuitenkaan antanut heti periksi, vaan kirjoitin toisen viestin, jossa perustelin pitk\u00e4\u00e4n ja hartaasti k\u00e4sikirjamme t\u00e4rkeytt\u00e4 ja erityisesti sit\u00e4, miksi olisi kerta kaikkiaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 saamme h\u00e4netkin kontributoriksi. Please suggest a deadline that would be suitable for you.<\/p>\n<p>\u201dHyv\u00e4 tohtori Holm\u00e9n. Per\u00e4\u00e4nantamattomuutenne on teille kunniaksi. J\u00e4tt\u00e4k\u00e4\u00e4mme kysymys toistaiseksi avoimeksi.\u201d Hengel kertoo \u2013 t\u00e4m\u00e4 kirje oli saksaksi \u2013 ty\u00f6skentelev\u00e4ns\u00e4 juuri Varhaiskristillisyyden historian ensimm\u00e4isen osan parissa ja kokevansa teoksen kuin suureksi vuoreksi, jonka ylitse h\u00e4n ei viel\u00e4 kykene n\u00e4kem\u00e4\u00e4n. Toisaalta Jeesus-kuva on teoksessa keskeisen\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4, miksi h\u00e4n haluaakin viel\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kysymyst\u00e4 auki. Muutaman rivin p\u00e4\u00e4st\u00e4 h\u00e4n ryhtyy pohtimaan nykyisen Jeesus-tutkimuksen laatua. Sin\u00e4ns\u00e4 mahdollisten muttei kuitenkaan t\u00e4ysin vakuuttavien n\u00e4kemysten sallima pelivara on yh\u00e4 edelleen varsin suuri. Siksi meill\u00e4 on niin monta yksil\u00f6llisesti v\u00e4rittynytt\u00e4 Jeesus-kuvaa. Ollaan aina Skyllan ja Charybdiksen v\u00e4lill\u00e4, toteaa Hengel. Sitten h\u00e4n tuntee tarvetta lainata Faustin kommenttia Famulus Wagnerille:<\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px\">Was ihr den Geist der Zeiten hei\u00dft,<br \/>\ndas ist zumeist der Herren eigner Geist,<br \/>\nin dem die Zeiten sich bespiegeln.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee Hengelin mukaan my\u00f6s Jeesuksen \u201dhenkeen\u201d, ja miten voisimmekaan olla eri mielt\u00e4. Albert Schweitzerhan aikoinaan totesi saman ilmi\u00f6n 1800-luvun tutkimuksessa. Likiarvo, Hengel jatkaa, joka sallii meid\u00e4n hahmottaa tietyss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin selke\u00e4t \u00e4\u00e4riviivat, on periaatteessa parasta, mihin voimme konkreettisesti p\u00e4\u00e4st\u00e4. Todella yksityiskohtaisen Jeesus-kuvan saavuttaminen on tutkimukselle mahdotonta. Seuraavan Hengelin arvion uskallan lainata suoraan:<\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px\">\u201dEntscheidend ist f\u00fcr den christlichen Glauben im Grunde das ganze apostolische Zeugnis, das auch das weithin ahistorische vierte Evangelium einbezieht.\u201d<\/p>\n<p>Kirkon n\u00e4k\u00f6kulmasta evankeliumit ovat <em>todistus<\/em>, jonka se uskoo, johon se tunnustautuu ja jonka avulla se p\u00e4\u00e4see tarkasti perille uskonsa kohteesta. Tutkimukselle ne ovat kuin mik\u00e4 tahansa l\u00e4hde, jota analysoimalla \u201dein wirklich detailliertes Jesusbild\u201d j\u00e4\u00e4 aina haaveeksi.<\/p>\n<p>Viimeiseksi Hengel lupaa viel\u00e4 katsoa, l\u00f6yt\u00e4isik\u00f6 h\u00e4n kuitenkin aikaa punnittuun, kriittis-positiiviseen kannanottoon. Valitettavasti n\u00e4in ei k\u00e4ynyt.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kaksi saksalaista tutkijaa olisin halunnut mukaan Jeesus-tutkimuksen k\u00e4sikirjaamme: J\u00fcrgen Rorloffin ja Martin Hengelin. Mutta en siis saanut. Tapasin Roloffin kauan sitten Erlangenissa ja onnistuin p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n h\u00e4nen vastaanotolleen. Olen k\u00e4sitt\u00e4nyt, ett\u00e4 h\u00e4n koki sellaiset tilanteet ongelmallisiksi, joten uskon olevani harvojen joukossa. L\u00f6ysin juuri hiljattain muistiinpanotkin, jotka olin tehnyt itselleni h\u00e4nen tapaamistaan varten. Sen muistamiseen, miten aloitin &hellip; <a href=\"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=410\" class=\"more-link\">Forts\u00e4tt l\u00e4sa <span class=\"screen-reader-text\">Roloff ja Hengel<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-410","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/410","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=410"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/410\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":419,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/410\/revisions\/419"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=410"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=410"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=410"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}