{"id":383,"date":"2017-07-02T20:57:36","date_gmt":"2017-07-02T17:57:36","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=383"},"modified":"2017-07-02T21:11:44","modified_gmt":"2017-07-02T18:11:44","slug":"en-mesoo-mutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=383","title":{"rendered":"En mesoo, mutta&#8230;"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_390\" aria-describedby=\"caption-attachment-390\" style=\"width: 1556px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-390 size-full\" src=\"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2017\/07\/022-3.jpg\" alt=\"\" width=\"1556\" height=\"297\" srcset=\"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2017\/07\/022-3.jpg 1556w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2017\/07\/022-3-300x57.jpg 300w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2017\/07\/022-3-768x147.jpg 768w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2017\/07\/022-3-1024x195.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 1556px) 100vw, 1556px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-390\" class=\"wp-caption-text\">jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa <a href=\"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=383\">t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n<p>Tulin kerran siihen tulokseen, ett\u00e4 Aquila pyrki tekem\u00e4\u00e4n Jumalan l\u00e4sn\u00e4olosta ja toiminnasta ihmisen sis\u00e4isen tapahtuman. Big deal?<\/p>\n<p>Minulla oli kerran valtavan raskas ja iso kirja lainassa kansalliskirjastosta. Itse asiassa kirja koostui kahdesta yht\u00e4 isosta ja raskaasta osasta. Palautin sen t\u00e4ss\u00e4 hiljan, se oli minulla pitk\u00e4\u00e4n lainassa, sanotaanko 20 vuotta. Vastaava kirja l\u00f6ytyy nyky\u00e4\u00e4n <a href=\"https:\/\/archive.org\/stream\/origenhexapla02unknuoft#page\/n7\/mode\/2up\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">netist\u00e4<\/a>. Kyseess\u00e4 on teos, johon Field-niminen tutkija on aikanaan koonnut Origeneen Hexaplafragmentit. Fragmentit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t mm. osan Aquilan Vanhan testamentin k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>Aquila k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4\u00e4n nk. konkordanssisysteemi\u00e4. Siin\u00e4 jokaista heprean sanojen yksityiskohtaa vastaa kreikankielinen elementti, ainakin periaatteessa. Esimerkiksi sellainen hepreankielinen kombinaatio kuin \u05d1\u05e7\u05e8\u05d1 on usein k\u00e4\u00e4nnetty k\u00e4ytt\u00e4en analogisia kreikkalaisia komponentteja. \u05e7\u05e8\u05d1 ilmenee Aquilalla kolmella eri sanalla, \u03c4\u03cc \u1f14\u03b3\u03ba\u03b1\u03c4\u03bf\u03bd (Ps. 63(64):7), \u03c4\u03cc \u1f14\u03bd\u03c4\u03b5\u03c1\u03bf\u03bd (Ps. 5:10) ja \u03c4\u03cc\/\u03c4\u03ac \u1f10\u03bd\u03c4\u03cc\u03c2 (Ps. 48(49):12 ja 102(103):1), jotka kaikki merkitsev\u00e4t \u201dsisin\u201d. Kun heprean sanaan liittyy jokin prepositioista \u05d1, \u05de\u05df tai \u05d0\u05dc, variointi kasvaa, mutta monesti tavataan juuri odotetut loogiset kombinaatiot kuten \u1f10\u03bd \u1f10\u03b3\u03ba\u03ac\u03c4\u1ff3 (esim. Ps. 54(55):5), \u1f10\u03be \u1f10\u03b3\u03ba\u03ac\u03c4\u03bf\u03c5 (5. Moos. 4:34)\/\u03ac\u03c0\u03bf \u1f10\u03b3\u03ba\u03ac\u03c4\u03c9\u03bd (5. Moos. 4:3) ja \u03c0\u03c1\u1f78\u03c2 \u1f14\u03b3\u03ba\u03b1\u03c4\u03bf\u03bd (3. Kun. (l. Kun.) 17:22). Toisaalta \u1f10\u03bd\u03c4\u03cc\u03c2 voi yksin\u00e4\u00e4n kelvata korvaamaan sek\u00e4 sanan \u05e7\u05e8\u05d1 ett\u00e4 yhdistelm\u00e4n \u05d1\u05e7\u05e8\u05d1. Ja viel\u00e4 toisaalta \u05d1\u05e7\u05e8\u05d1 voi my\u00f6s ilmet\u00e4 ilmaisuna \u1f10\u03bd \u03bc\u03ad\u03c3\u1ff3, \u201dkeskell\u00e4\u201d.<\/p>\n<p>Nyt sitten on mahdollista tehd\u00e4 sellainen huomio, ett\u00e4 silloin kun Aquila on k\u00e4ytt\u00e4nyt kreikankielist\u00e4 ilmaisua \u1f10\u03bd \u03bc\u03ad\u03c3\u1ff3, \u201dkeskell\u00e4\u201d, alkuper\u00e4inen hepreankielinen ilmaus \u05d1\u05e7\u05e8\u05d1 voidaan parhaiten tulkita juuri t\u00e4ss\u00e4 merkityksess\u00e4. Sen sijaan kun Aquila k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmaisua \u1f10\u03bd \u1f10\u03b3\u03ba\u03ac\u03c4\u1ff3, \u201dsisuksissa\u201d, paras merkitys heprean yhdistelm\u00e4lle \u05d1\u05e7\u05e8\u05d1 ei aina olekaan yhtenev\u00e4. Aquila esimerkiksi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 tekstin 4. Moos. 14:14 \u201dsin\u00e4, Herra, olet kansasi keskell\u00e4 (\u05d1\u05e7\u05e8\u05d1)\u201d \u1f10\u03bd \u1f10\u03b3\u03ba\u03ac\u03c4\u1ff3 -ilmaisun avulla, siis \u201dsin\u00e4, Herra, olet kansasi <em>sisuksissa<\/em> [kirj. \u201dsis\u00e4elimiss\u00e4\u201d]\u201d. N\u00e4in h\u00e4n tekee joissakin muissakin kohdin, joissa \u201dkeskell\u00e4\u201d olisi ilmeinen, esim. Ps. 45(46):6: \u201dJumala on sen <em>sis\u00e4ll\u00e4<\/em>\u201d ja Ps. 81(82):1: \u201dJumala seisoo v\u00e4kevien kokouksessa, h\u00e4n tuomitsee [heid\u00e4n] <em>sisuksissa<\/em>[an].\u201d Lis\u00e4ksi voidaan huomata, ett\u00e4 kohdat, joissa Aquila on p\u00e4\u00e4tynyt k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n heprean kombinaation \u05d1\u05e7\u05e8\u05d1 kreikan ilmaisulla \u1f10\u03bd \u03bc\u03ad\u03c3\u1ff3, eroavat <em>sis\u00e4ll\u00f6llisesti<\/em> kohdista, joissa h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kombinaation vastineena ilmaisua \u1f10\u03bd \u1f10\u03b3\u03ba\u03ac\u03c4\u1ff3. Nimitt\u00e4in yksik\u00e4\u00e4n Jumalan l\u00e4sn\u00e4oloa tai toimintaa suhteessa ihmiseen kuvaava kohta ei saa \u1f10\u03bd \u03bc\u03ad\u03c3\u1ff3 -k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>Kun Aquila otti ty\u00f6kseen k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 Vanhan testamentin kreikaksi, siit\u00e4 oli jo olemassa muitakin kreikankielisi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, kuuluisin niist\u00e4 Septuaginta-niminen. Aquilan tarkoituksena kuitenkin oli tuottaa k\u00e4\u00e4nn\u00f6steksti, joka muita paremmin vastaisi rabbien raamatuntulkintaa. Se kun oli joutunut ahtaalle, kun kristityt olivat l\u00f6yt\u00e4neet Septuagintasta joukoittain mielest\u00e4\u00e4n Jeesukseen viittaavia kohtia. Rabbien mm. tiedet\u00e4\u00e4n pohtineen teologisesti keskeist\u00e4 jaetta 2. Moos. 17:7, \u201donko Herra meid\u00e4n keskell\u00e4mme\u201d, ja enemmist\u00f6n kerrotaan tulleen siihen tulokseen, ett\u00e4 sanat pit\u00e4isikin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 \u201donko Herra meid\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4mme\u201d. Tuosta ensimm\u00e4isest\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6svaihtoehdostahan tietysti tulevat helposti mieleen Jeesuksen sanat \u201dmiss\u00e4 kaksi tai kolme on koolla minun nimess\u00e4ni, siell\u00e4 min\u00e4 olen heid\u00e4n keskell\u00e4\u00e4n\u201d (Matt. 18:20; \u1f10\u03bd \u03bc\u03ad\u03c3\u1ff3). Muitakin Jeesuksen lausumia voi tulla mieleen. Aquila auttoi ja k\u00e4\u00e4nsi Mooseksen kirjan kohdan \u03b5\u1f30 \u1f14\u03c3\u03c4\u03b9\u03bd \u03ba\u03cd\u03c1\u03b9\u03bf\u03c2 \u1f10\u03bd\u03c4\u03bf\u03c2 \u1f21\u03bc\u1ff6\u03bd \u1f22 \u03bf\u1f54.<\/p>\n<p>Retuutin teosta isossa kassissa, johon se oli hyvin paketoituna. Vein ja tyrkytin sit\u00e4 ensin yliopiston p\u00e4\u00e4kirjaston puolelle. \u201dAi sin\u00e4 olet Holm\u00e9n\u201d, kirjaston informaatikko totesi palautustiskill\u00e4. Hetken jo ajattelin, ett\u00e4 minusta oli kirjastossa etsint\u00e4kuulutus, mutta h\u00e4n tunnistikin minut muista syist\u00e4. \u201dT\u00e4m\u00e4 t\u00e4ytyy nyt kyll\u00e4 vied\u00e4 toiseen kirjastoon.\u201d Ei muuta kuin paketti uudestaan kassiin ja takaisin toiseen suuntaan Fabianinkatua. Harmitti. Mutta ei paljoa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tulin kerran siihen tulokseen, ett\u00e4 Aquila pyrki tekem\u00e4\u00e4n Jumalan l\u00e4sn\u00e4olosta ja toiminnasta ihmisen sis\u00e4isen tapahtuman. Big deal? Minulla oli kerran valtavan raskas ja iso kirja lainassa kansalliskirjastosta. Itse asiassa kirja koostui kahdesta yht\u00e4 isosta ja raskaasta osasta. Palautin sen t\u00e4ss\u00e4 hiljan, se oli minulla pitk\u00e4\u00e4n lainassa, sanotaanko 20 vuotta. Vastaava kirja l\u00f6ytyy nyky\u00e4\u00e4n netist\u00e4. Kyseess\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=383\" class=\"more-link\">Forts\u00e4tt l\u00e4sa <span class=\"screen-reader-text\">En mesoo, mutta&#8230;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-383","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/383","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=383"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/383\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":395,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/383\/revisions\/395"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=383"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=383"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=383"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}