{"id":368,"date":"2017-03-26T20:12:10","date_gmt":"2017-03-26T17:12:10","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=368"},"modified":"2017-03-26T20:21:02","modified_gmt":"2017-03-26T17:21:02","slug":"uppiniskainen-ja-ilkea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=368","title":{"rendered":"Uppiniskainen ja ilke\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

SNTS-j\u00e4rjest\u00f6n<\/a> kokouksesta Prahassa vuonna 1995 on mieleeni j\u00e4\u00e4nyt monia asioita. I. Howard Marshallin tapaaminen ja h\u00e4nen esitelm\u00e4ns\u00e4; vaimoni ja minun yhteinen retki Prahan kukkuloille (ainakin m\u00e4ki\u00e4 oli paljon) Ringa ja Karl-Gustav Sandelinin kanssa; jne.<\/p>\n

Ehk\u00e4 mieleenpainuvin oli kuitenkin Howard C. Keen plenum-esitelm\u00e4. Otsikosta muistan sen verran, ett\u00e4 siin\u00e4 olivat sanat glutton<\/em> ja drunkard<\/em>, sy\u00f6m\u00e4ri ja juomari. Esitelm\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen Kee ehti vaihtaa muutaman ajatuksen kanssani. Esitelm\u00e4ss\u00e4 (julkaistiin NTS 1996) oli monta pointtia, mutta mieleeni j\u00e4i erityisesti se, miten h\u00e4n liitti Q-l\u00e4hteen jakeen 7:34 Viidennen Mooseksen kirjan 21. luvun kuvaukseen uppiniskaisesta ja kovakorvaisesta pojasta, joka el\u00e4\u00e4 kevytmielisesti ja juopottelee. Jeesus lainaa ko. Q-l\u00e4hteen jakeessa vastustajiensa h\u00e4nest\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 syyt\u00f6st\u00e4: \u201dIhmisen Poika on tullut, sy\u00f6 ja juo, ja te sanotte: \u2019Katso sy\u00f6m\u00e4ri\u00e4 ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten yst\u00e4v\u00e4\u00e4\u2019.\u201d 5. Moos. 21. luvun pojalle k\u00e4y huonosti, ja Keen mielest\u00e4 jakeen Q 7:34 sanat osoittivat, ett\u00e4 Jeesus arveli itselleenkin k\u00e4yv\u00e4n huonosti, ehk\u00e4 per\u00e4ti juuri samalla tavalla kuin uppiniskaiselle pojalle.<\/p>\n

Kesken keskustelumme John Kloppenborg tupsahti kiihtyneen oloisena esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Keelle kysymyksi\u00e4. Kee oli luennossaan my\u00f6s raskaasti kritisoinut Kloppenborgin Q-l\u00e4hteen redaktion teoriaa. Toin konferenssista tiedekuntaan ehdotuksen, ett\u00e4 tilaisimme jatkossa Documenta Q<\/em> -julkaisua. Jaan ennemmin Keen n\u00e4kemykset kuin Kloppenborgin teorian Q-l\u00e4hteest\u00e4, mutta DQ<\/em> ja sen pohjalta my\u00f6hemmin syntynyt The Critical Edition of Q<\/em> ovat hyv\u00e4\u00e4 tutkimusv\u00e4lineist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Kymmeni\u00e4 (sic<\/em> itselleni) vuosia my\u00f6hemmin Keen esitelm\u00e4 muistui mieleeni, kun paneuduin samaan 5. Mooseksen kirjan lukuun, tosin en kertomukseen uppiniskaisesta pojasta, vaan heti sen per\u00e4ss\u00e4 seuraaviin jakeisiin. Niiss\u00e4 Toora eli Jumalan laki sanelee: \u201dJos joku rikoksesta kuolemaan tuomittu surmataan ja h\u00e4nen ruumiinsa ripustetaan puuhun, ruumista ei saa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 siihen y\u00f6ksi, vaan se on haudattava viel\u00e4 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 puuhun ripustettu on Jumalan kiroama\u201d (5. Moos. 21:22-23). Paavali liittyy Galatalaiskirjeen jakeessa 3:13 juuri t\u00e4h\u00e4n kohtaan ja toteaa Kristuksen n\u00e4in tulleen kiroukseksi meid\u00e4n edest\u00e4mme.<\/p>\n

T\u00f6rm\u00e4sin nimitt\u00e4in hiljan varhaisjuutalaisiin teksteihin, joiden on mahdollista n\u00e4hd\u00e4 viittaavan siihen, ett\u00e4 Jeesuksen aikana kertomukseen uppiniskaisesta pojasta yhdistettiin tuo 5. Moos. 21. luvun lopun ohje puuhun ripustamisesta ja hautaamisesta. Jos n\u00e4in on, voitaisiin Q 7:34 ehk\u00e4 lukea peitetyksi lausumaksi ristiinnaulituksi ja Jumalan kiroamaksi tulemisesta. T\u00e4llaiset peitetyt viittaukset ovat tutkimukselle aina merkitykselt\u00e4\u00e4n painavampia kuin suorat. Siksi t\u00e4st\u00e4 innostuin.<\/p>\n

Tekstit, jotka t\u00e4llaista yhdist\u00e4mist\u00e4 suoraan tukevat, ovat kuitenkin harvat. Kohta niist\u00e4 enemm\u00e4n. Sit\u00e4 ennen huomautan, ettei toisaalta ole sin\u00e4ns\u00e4 lainkaan mahdotonta ajatella, ett\u00e4 esim. farisealainen tulkinta, joka aina etsi varmuutta siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki k\u00e4skyt tulisivat viimeisen p\u00e4\u00e4lle t\u00e4ytetyiksi, olisi yhdist\u00e4nyt puuhun ripustamisen ja maininnan kirouksesta uppiniskaisen pojan kohtelusta annettuihin ohjeisiin. Tekstith\u00e4n seuraavat toisiaan tuossa 5. Moos. luvussa 21 ilman mit\u00e4\u00e4n kovin suurta merkki\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 jakeesta 22 alkaa uusi tapaus. Ellei muuten, tapaukset olisi voitu erillisiksi koettuinakin liitt\u00e4\u00e4 toisiinsa vain aivan silt\u00e4 varalta, ett\u00e4 Toora kuitenkin olisikin tarkoittanut viel\u00e4 my\u00f6s nuo jakeet 22-23 koskemaan poikaa, josta puhuttiin juuri ennen, ja siis ohjeistaisi siin\u00e4 sit\u00e4, miten h\u00e4nt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 rangaista.<\/p>\n

Mishnan traktaatti Sanhedrinin luku 8 keskustelee kaikenlaisista yksityiskohdista, joiden on tarkoitus auttaa ratkaisemaan, milloin k\u00e4sill\u00e4 on t\u00e4llainen uppiniskaisen ja ilke\u00e4n pojan tapaus. Teksti keskittyy l\u00e4hinn\u00e4 siihen, mit\u00e4 h\u00e4n on sy\u00f6nyt ja juonut ja miten. P\u00e4\u00e4ttely on vaikeaa ja monipolvista. Viel\u00e4 my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4ss\u00e4 rabbiinisessa kirjallisuudessa taas pohditaan, millaisia pojan vanhempien tulee olla, jotta t\u00e4yttyy se tilanne, josta Toorassa puhutaan. Aivan kaikki kuvat vanhemmista eiv\u00e4t istu t\u00e4h\u00e4n kategoriaan. Tapansa mukaan rabbit pohtivat monenlaisia asioita kyltym\u00e4tt\u00f6miin, mutta t\u00e4ss\u00e4 tarkkuuteen tuntuisi olleen aivan syyt\u00e4kin. Olihan kyseess\u00e4 varsin rankka kasvatustapa: tuollainen poika piti kivitt\u00e4\u00e4 kuoliaaksi.<\/p>\n

My\u00f6s kivitt\u00e4mist\u00e4 pohtiva m.Sanhedrin 6 puhuu uppiniskaisen pojan tapauksesta. Tekstiss\u00e4 ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla vaikuttanut Rabbi Eliezer toteaa, ett\u00e4 kaikki kuoliaaksi kivitetyt ihmiset t\u00e4ytyi<\/em> my\u00f6s ripustaa puuhun<\/em>. Eliezer tuntuu kuitenkin j\u00e4\u00e4v\u00e4n yksin mielipiteess\u00e4\u00e4n; kaikki my\u00f6hemm\u00e4t viisaat olivat eri mielt\u00e4 h\u00e4nen kanssaan. On my\u00f6s mahdotonta varmistaa, opettiko Eliezer aikanaan todella niin.<\/p>\n

Kuitenkin my\u00f6s Josefus liitt\u00e4\u00e4 kivitt\u00e4misen ja puuhun ripustamisen toisiinsa. Juutalaisten muinaishistoriassa<\/em> h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4 uppiniskaisen pojan tapausta, ja toteaa, ett\u00e4 kivitt\u00e4misen j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4n ruumis piti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaikkien n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, kunnes se y\u00f6n tullen haudattaisiin (4:264). Jo hautaamisen mainitseminen viittaa siihen, ett\u00e4 5. Moos. 21. luvun loppu oli yhdistetty aiemmin luvussa mainittuun uppiniskaiseen poikaan. Lis\u00e4ksi saman kirjoituksen latinankielisess\u00e4 versiossa k\u00e4y suoraan ilmi, ett\u00e4 n\u00e4kyville j\u00e4tt\u00e4minen tapahtui nimenomaan puuhun ripustamalla (lignoque suspensus<\/em>). Vastaavasti puhuessaan puuhun ripustamisesta Josefus mainitsee kivitt\u00e4misen: \u201dH\u00e4net, joka pilkkaa Jumalaa, kivitett\u00e4k\u00f6\u00f6n ja sen j\u00e4lkeen ripustettakoon (puuhun) p\u00e4iv\u00e4ksi. H\u00e4net haudattakoon h\u00e4pe\u00e4llisell\u00e4 tavalla\u201d (4:202).<\/p>\n

Kaikki t\u00e4m\u00e4 on liian ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 riitt\u00e4\u00e4kseen tutkimusartikkelin pohjaksi. Mutta ajatuksia her\u00e4\u00e4. Jos Howard C. Keen tapaaminen viel\u00e4 olisi mahdollista, t\u00e4st\u00e4 varmasti syntyisi keskustelu, jota kukaan ei p\u00e4\u00e4sisi keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

SNTS-j\u00e4rjest\u00f6n kokouksesta Prahassa vuonna 1995 on mieleeni j\u00e4\u00e4nyt monia asioita. I. Howard Marshallin tapaaminen ja h\u00e4nen esitelm\u00e4ns\u00e4; vaimoni ja minun yhteinen retki Prahan kukkuloille (ainakin m\u00e4ki\u00e4 oli paljon) Ringa ja Karl-Gustav Sandelinin kanssa; jne. Ehk\u00e4 mieleenpainuvin oli kuitenkin Howard C. Keen plenum-esitelm\u00e4. Otsikosta muistan sen verran, ett\u00e4 siin\u00e4 olivat sanat glutton ja drunkard, sy\u00f6m\u00e4ri ja … Forts\u00e4tt l\u00e4sa Uppiniskainen ja ilke\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-368","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/368","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=368"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/368\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":371,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/368\/revisions\/371"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=368"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=368"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=368"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}