{"id":352,"date":"2017-02-05T15:31:33","date_gmt":"2017-02-05T13:31:33","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=352"},"modified":"2017-02-05T15:40:22","modified_gmt":"2017-02-05T13:40:22","slug":"felix-domesticus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=352","title":{"rendered":"Felix domesticus"},"content":{"rendered":"
jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Joel Marcus pit\u00e4\u00e4 esitelm\u00e4\u00e4 historian Jeesuksen konferenssissa, joka j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n SBLn vuotuisen konvention osana San Franciscossa. Hotel Nikkosta on tilaisuutta varten varattu todella iso sali, ja se tuleekin vain puoliksi t\u00e4yteen. \u201dEnnen kuin kissanne kuoli, se n\u00e4ytti t\u00e4lt\u00e4\u201d \u2013 Marcus v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 naamansa h\u00e4mm\u00e4styneeseen ilmeeseen. \u201dKuoltuaan se n\u00e4ytti t\u00e4lt\u00e4\u201d \u2013 toisenlainen ilme. En en\u00e4\u00e4 muista, mihin t\u00e4m\u00e4 tarkemmin ottaen liittyi, mutta jotain ennen-j\u00e4lkeen -aspektia h\u00e4n siin\u00e4 yritti havainnollistaa. Aina on joukossa luennoitsijoita, jotka haluavat mietti\u00e4 yleis\u00f6\u00e4kin ja v\u00e4lill\u00e4 kevent\u00e4\u00e4 esityst\u00e4\u00e4n. Tietysti jos tieteen t\u00e4ytyy olla haudanvakavaa, silloin asia on ymm\u00e4rretty v\u00e4\u00e4rin. Siis se ajatus, ett\u00e4 vasta haudanvakavuus tekee tieteen, on v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrys. Paitsi patologiassa<\/a> (\u00e4\u00e4ni p\u00e4\u00e4lle).<\/p>\n

Afrikasta tullut kokousedustaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskusteluosuudessa kiihtyneen puheenvuoron ja kysyy Marcukselta ihmetellen, mihin Jeesus-tutkimusta oikein tarvitaan. N\u00e4in h\u00e4n asian muotoili, mutta itse asiassa h\u00e4n tarkoitti kysy\u00e4, mihin akateemista<\/em> Jeesus-tutkimusta tarvitaan. Aiemmin sill\u00e4 viikolla nimitt\u00e4in oli ollut luento, joka ei h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n mill\u00e4\u00e4n tavalla yl\u00f6srakentanut. Itse ajattelisin, ett\u00e4 on hyv\u00e4, ett\u00e4 teologiaa tehd\u00e4\u00e4n eri tahoilla, eri instituutioissa. Juuri meid\u00e4n aikanamme kuitenkin on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s akateeminen asiantuntemus t\u00e4ll\u00e4kin tiet\u00e4misen saralla. Se asiantuntemus palvelee viime k\u00e4dess\u00e4 my\u00f6s uskonnollisia instituutioita, ellei muuten niin sparraajana. Mutta kyll\u00e4 muutenkin, kuten Marcus onnistui vastauksessaan osoittamaan, vaikkei h\u00e4nen esitelm\u00e4ns\u00e4 ollutkaan tunnekuohun aiheuttaja. Itse asiassa vain harvat aiheuttavat sellaista.<\/p>\n

Lawrence Schiffman puhuu plenumissa Parc 55 hotellissa Kuoleenmeren k\u00e4\u00e4r\u00f6jen l\u00f6ytymisen ja tutkimisen historiasta. Kello on reilusti yli 18 ja San Franciscossa on jo pimentynyt. Aurinko laskee siell\u00e4 ainakin marraskuussa jo varsin varhain, jo melkein nelj\u00e4lt\u00e4, jos nyt muistan oikein. Tuntuu hiukan kummalliselta, kun muuten ilmapiiri on suomalaisittain melkein kes\u00e4inen. Iso, h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n iso sali on aivan t\u00e4ynn\u00e4. Schiffmania on taaempaa vaikea n\u00e4hd\u00e4, mutta \u00e4\u00e4ni onneksi kuuluu hyvin, vaikka ihmiset ja kokolattiamatto toimivat tehokkaina vaimentimina. Jotenkin Schiffmanin ulkomuoto sopii siihen, mit\u00e4 olen mieless\u00e4ni kuvitellut nimen ja tekstin perusteella. \u00c4\u00e4ni ja \u00e4\u00e4nt\u00e4mys kuitenkin on niin amerikkalainen niin amerikkalainen. H\u00e4n kertoo, kuinka Qumranin luolissa oli niin fragmenttia niin fragmenttia, ja kaikki on pit\u00e4nyt ja pit\u00e4\u00e4 erikseen tutkia perinpohjaisesti. Joten ei ihme, ett\u00e4 viel\u00e4 1990-luvulla on yksi jos toinenkin fragmentti julkaisematta.<\/p>\n

Yksi sellainen oli 4QDa<\/sup> (4Q266), joka julkaistiin ensimm\u00e4isen kerran 1991: A Preliminary Edition of the Unpublished Dead Sea Scrolls: The Hebrew and Aramaic Texts from Cave Four<\/em> (Wacholder & Abegg). Siin\u00e4 oli palanen kirjoitusta Damaskusdokumentista ja juuri sopivasti sellaista teksti\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 palanen, joka puuttui aiemmin tunnetuista Damaskusdokumentin k\u00e4sikirjoituksista. CD 13:14-18 selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kukaan Jumalan liittoon kuuluva (kyseess\u00e4 yhden sortin juutalaiset, todenn\u00e4k\u00f6isesti qumranilaiset) ei saa k\u00e4yd\u00e4 kauppaa helvetin lapsien kanssa (muut juutalaiset) muuten kuin k\u00e4teisell\u00e4. Kauppakumppanuutta ei saa solmia leirin (= yhdyskunnan) valvojan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 eik\u00e4 ilman kirjallista sopimusta. Sitten sanotaan: \u201dSama koskee \u05de\u05d2\u05e8\ufb2a, ja h\u00e4n \u05d9 \u2026 he vastaavat h\u00e4nelle laupiaalla rakkaudella, eik\u00e4 h\u00e4n kanna heille kaunaa.\u201d<\/p>\n

Harmillisen fragmentaarista teksti\u00e4 siis, mutta my\u00f6s kirjainten \u05de\u05d2\u05e8\ufb2a tulkinta oli ongelmallinen. Jos kyseess\u00e4 on substantiivi, sana tarkoittaa yleist\u00e4, avointa maa-alaa. Jos kyseess\u00e4 on verbi, ilmaisu voidaan suomentaa, uskokaa tai \u00e4lk\u00e4\u00e4, \u201dh\u00e4n joka eroaa vaimostaan\u201d. Moni tutkija ajatteli, ett\u00e4 vain j\u00e4lkimm\u00e4inen ratkaisu sopii asiayhteyteen: my\u00f6s avioerosta piti tiedottaa valvojalle ja siit\u00e4 piti tehd\u00e4 kirjallinen dokumentti. Joidenkin tutkijoiden mielest\u00e4 kuitenkin kyse oli jostakin maapalasta \u2013 siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 \u201dsama koskee maapalstaa, ja h\u00e4n \u2026\u201d ei tunnu merkitsev\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 asiayhteydess\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Oli kaksi syyt\u00e4, miksi maapala-tulkinnasta ei haluttu heti luopua. Ensinn\u00e4kin teksti oli puutteellinen ja j\u00e4i siksikin jonkin verran ep\u00e4varmaksi. T\u00e4rkein oli kuitenkin toinen, sis\u00e4ll\u00f6llinen syy: qumranilaisten ajateltiin elelev\u00e4n yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n munkkiluostarityyliin. Oli monta seikkaa, jotka puhuivat sellaisen olettamuksen puolesta, vaikka on my\u00f6s todettava, ettei sit\u00e4 ihan vedenpit\u00e4v\u00e4sti luultu tiedett\u00e4v\u00e4n. Nyt t\u00e4ss\u00e4 sitten oli osoittautumassa, ett\u00e4 Damaskusdokumentti, jota oli k\u00e4ytetty Qumranin yhdyskunnassakin, ohjeistaa yhteis\u00f6n j\u00e4seni\u00e4 ja valvojaa aviollisessa kysymyksess\u00e4. Qumranin yhteis\u00f6n tiedet\u00e4\u00e4n tosiaankin k\u00e4yneen kauppaa ulkopuolisten (\u201dhelvetin lapsien\u201d) kanssa. Olisi siis vaikea tulkita avioliittoa koskevaa ohjettakaan vain hypoteettiseksi. Niinp\u00e4 noiden kirjainten \u05de\u05d2\u05e8\ufb2a vuoksi koko yhteis\u00f6n olemus olisi ehk\u00e4 ajateltava uudestaan! Asiassa ei parannut h\u00f6tkyill\u00e4.<\/p>\n

Fragmentti 4QDa<\/sup> (4Q266) kuitenkin muutti tilanteen. Siit\u00e4 saatiin muutama kirjain lis\u00e4\u00e4: \u05d9\u05d9\u05e1\u05e8 \u05d0\u05ea \u05d1\u05e0\u05d9\u05d4\u05dd. N\u00e4in voitiin n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 tuosta kiistanlaisesta sanasta jatkuva lause kuului \u201dja h\u00e4n kehottaa lapsiaan\u2026\u201d Oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 avioliitosta t\u00e4ss\u00e4 oli kyse.<\/p>\n

Pohditaanpa vitsailematta ja kiihtym\u00e4tt\u00e4. Esimerkiksi nyt t\u00e4llaista Qumran-l\u00f6yd\u00f6st\u00e4 ei voi tutkia kunnolla tutkimatta sit\u00e4 aivan yksityiskohtiaan my\u00f6ten. Kuka kertoisi, mitk\u00e4 pikkujutut saa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta ja mist\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4isi sen tutkimatta niit\u00e4 ensin? Tutkimatta j\u00e4tt\u00e4minen merkitsisi samaa kuin unohtaminen, ja jos tieto unohdetaan, merkitsee se samaa, kuin sit\u00e4 ei olisi olemassakaan, ts. sit\u00e4 ei tiedet\u00e4. Ent\u00e4 mist\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ei tarvitse tiet\u00e4\u00e4, ennen kuin tiet\u00e4\u00e4 sen?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joel Marcus pit\u00e4\u00e4 esitelm\u00e4\u00e4 historian Jeesuksen konferenssissa, joka j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n SBLn vuotuisen konvention osana San Franciscossa. Hotel Nikkosta on tilaisuutta varten varattu todella iso sali, ja se tuleekin vain puoliksi t\u00e4yteen. \u201dEnnen kuin kissanne kuoli, se n\u00e4ytti t\u00e4lt\u00e4\u201d \u2013 Marcus v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 naamansa h\u00e4mm\u00e4styneeseen ilmeeseen. \u201dKuoltuaan se n\u00e4ytti t\u00e4lt\u00e4\u201d \u2013 toisenlainen ilme. En en\u00e4\u00e4 muista, mihin t\u00e4m\u00e4 … Forts\u00e4tt l\u00e4sa Felix domesticus<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-352","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/352","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=352"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/352\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":355,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/352\/revisions\/355"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=352"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=352"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=352"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}