{"id":344,"date":"2017-01-08T15:32:11","date_gmt":"2017-01-08T13:32:11","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=344"},"modified":"2017-01-08T15:44:43","modified_gmt":"2017-01-08T13:44:43","slug":"evoluutio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=344","title":{"rendered":"Evoluutio"},"content":{"rendered":"
jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Saanko hiukan synkistell\u00e4.<\/p>\n

Upsalan \u00c5hl\u00e9ns ei ollut mik\u00e4\u00e4n mielt\u00e4 ylent\u00e4v\u00e4 paikka. K\u00e4vin siell\u00e4 joskus iltap\u00e4iv\u00e4kahvilla, jonka yhteydess\u00e4 s\u00f6in juustos\u00e4mpyl\u00e4n. Juustos\u00e4mpyl\u00e4t olivat surkeita, kahvio itsess\u00e4\u00e4n ja arkisuudessaan oli masentava ja ulkona satoi aina. N\u00e4in sen ainakin muistan. Noina hetkin\u00e4 en jaksanut muuta kuin kirjoitella yl\u00f6s reflektioita tilanteestani ja tulevaisuudestani. Aika hyvin on kaikki osunut kohdalleen.<\/p>\n

Erlangenissa kaikki opiskelijat, joihin min\u00e4kin lukeuduin, s\u00f6iv\u00e4t mensassa. S\u00f6in harvoin teologisen tiedekunnan vieress\u00e4 olleessa mensa-ruokalassa. Muistan kuitenkin yhden kerran tulleeni sinne melkein ruuanjakelun loppumisen aikoihin ja j\u00e4\u00e4neeni pihalle yp\u00f6yksin lopettelemaan lounastani, joka syyst\u00e4 tai toisesta koostui kuivasta kalasta ja kuivasta leiv\u00e4st\u00e4. Saksassa paikat olivat yleens\u00e4 hyvin siistej\u00e4 ja kauniita, mutta t\u00e4m\u00e4 piha teki jyrk\u00e4n poikkeuksen.<\/p>\n

Cambridgessa ei ollut mit\u00e4\u00e4n ruokalaa mailla halmeilla. Tapasin ostaa kolmiovoileiv\u00e4n mukaani, cucumber sandwich, ja kun tuli lounasaika, menin v\u00e4h\u00e4n matkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n paikkaan, josta alkoi pitk\u00e4hk\u00f6 hiljainen yksityistie. K\u00e4velin sen p\u00e4\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja sin\u00e4 aikana ehdin sy\u00f6d\u00e4 leiv\u00e4n ja juoda, mit\u00e4 olin juotavaksi onnistunut saamaan.<\/p>\n

Jerusalemissa Ecole j\u00e4rjesti lounaan turkasen aikaisin ja p\u00e4iv\u00e4llisen aivan liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n. V\u00e4li\u00e4 taisi olla jopa kymmenen tuntia. Vasta pitk\u00e4n ajan j\u00e4lkeen keksin, ett\u00e4 keitti\u00f6st\u00e4 saattoi v\u00e4liaikana menn\u00e4 varastamaan jotakin purtavaa. Mutta se oli aina r\u00e4\u00e4ppeit\u00e4: leiv\u00e4nkannikoita, ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 juustonpaloja, haaleaa teet\u00e4. Huoneeni hanasta tuli ruskeaa m\u00f6nj\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Onneksi kaikkien muiden kaupunkien suhteen ruokailuuni liittyy hauskempia muistoja. Niin ainakin muistan. Noissa muissa paikoissa olisin voinut vaikka paastota, ja olisi ollut hauskempaa. Tai sitten ei. Synkistelless\u00e4 muistaa vain synk\u00e4t puolet.<\/p>\n

Mit\u00e4 sit\u00e4 muistaakaan? Muistaminen on ollut keskeinen k\u00e4site, jolla on pyritty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n varhaiskristillisen tradition historiaa. Vanha bultmannilainen<\/a> n\u00e4kemys ymm\u00e4rsi k\u00e4sitteen evoluutionomaisesti: me muistamme ne sopivimmat asiat. Tradition vastaanottajat eliv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, ja jos traditio sopi heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 \u2013 jos sill\u00e4 oli bultmannilaisesti kutsuen Sitz im Leben<\/em> \u2013 he veiv\u00e4t sen eteenp\u00e4in, ts. traditio s\u00e4ilyi muistissa. Sen sijaan jos traditio ei<\/em> sopinut palvelemaan mit\u00e4\u00e4n selke\u00e4\u00e4 tarkoitusta heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntilanteessaan, se oli tuomittu karsiutumaan. Siis unohtumaan. Selke\u00e4 survival of the fittest<\/em> -periaate.<\/p>\n

S\u00e4ilyneiden traditioiden on siis t\u00e4ytynyt palvella jotakin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarkoitusta niiden v\u00e4litt\u00e4jien eli tradenttien el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli vanha teoria. Todellisuus onkin sitten v\u00e4h\u00e4n toinen. Er\u00e4skin merkitt\u00e4v\u00e4 traditio Jeesuksen elinajalta kertoo, etteiv\u00e4t Jeesuksen opetuslapset lainkaan paastonneet. \u201dMiksi sinun opetuslapsesi eiv\u00e4t paastoa\u201d, Jeesukselta kysyttiin (tietysti Jeesus ei itsek\u00e4\u00e4n paastonnut), ja Jeesus vastasi, ett\u00e4 h\u00e4nen seurassaan sellainen ei kuulunut asiaan. Kaikkialla tekstit kuitenkin osoittavat, ett\u00e4 Jeesuksen kuoleman j\u00e4lkeen paasto oli my\u00f6s opetuslasten kohdalla taas palautunut siksi normaaliksi osaksi viikkorytmi\u00e4, mit\u00e4 se ajan juutalaisuudessa oli. Mihin n\u00e4m\u00e4 paastoavat kristityt olisivat tarvinneet traditiota, jossa opetetaan, etteiv\u00e4t Jeesuksen opetuslapset paastoa? Eiv\u00e4t mihink\u00e4\u00e4n. Siltik\u00e4\u00e4n ko. traditio ei painunut unohduksiin.<\/p>\n

Eip\u00e4 luovuteta turhan v\u00e4h\u00e4ll\u00e4. Olisiko nyt sitten ajateltava \u2013 v\u00e4h\u00e4n kuin heikon antrooppisen periaatteen mukaisesti \u2013 ett\u00e4 koskapa traditio on viety eteenp\u00e4in, niin ett\u00e4 mekin olemme siit\u00e4 tietoisia, jossakin on t\u00e4ytynyt olla sellainenkin varhaiskristittyjen ryhm\u00e4, joka Jeesuksen kuoleman j\u00e4lkeen jatkoi opetuslasten paastoamattomuutta? Traditio olisi s\u00e4ilynyt ja muistettu heid\u00e4n avullaan, koska se sopi heid\u00e4n tarpeisiinsa. Ongelmaksi t\u00e4llaiselle hypoteettiselle vaihtoehdolle kuitenkin muodostuu nimenomaan se, ett\u00e4 Jeesuksen kuoleman j\u00e4lkeen opetus Jeesuksen seurassa oleilevien paastoamattomuudesta ei en\u00e4\u00e4 kohdennu. Summa summarum: On todellakin vaikea keksi\u00e4 edes kuvitteellinen varhaisten kristittyjen kokema k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarve, joka olisi vaatinut s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja muistamaan t\u00e4m\u00e4n tradition.<\/p>\n

Paastottomuustraditio ei j\u00e4\u00e4 yksin. Yksinkertaistaen voidaan todeta, ett\u00e4 tuskinpa on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 kuvitella sellaisiakaan varhaiskristillisi\u00e4 ryhmi\u00e4, joiden tarpeet vaativat, ett\u00e4 is\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n hautaamatta, ett\u00e4 Jeesusta luonnehditaan sy\u00f6m\u00e4riksi ja juomariksi tai ett\u00e4 Jeesuksen perheen kerrotaan pit\u00e4neen t\u00e4t\u00e4 suunniltaan menneen\u00e4 jne. T\u00e4st\u00e4 ja muista syist\u00e4 traditiohistorian evoluutioteoria, er\u00e4\u00e4nlainen \u201dretention of the fittest\u201d, on pikkuhiljaa rapautunut ja on korvautumassa realistisemmalla tavalla ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 muistia.<\/p>\n

Mutta mik\u00e4 on realistista? Evoluutioidea on l\u00e4peens\u00e4 utilitaristinen ja egoistinen. Muistetaan, jos siit\u00e4 on meille hy\u00f6ty\u00e4, ja ei muisteta, jos muistamattomuudesta on hy\u00f6ty\u00e4. Kaikkien muisti toimii ainakin joskus niin ja ehk\u00e4 joidenkin aina, mutta tuskinpa voidaan olettaa, ettei kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n koskaan olisi mit\u00e4\u00e4n muuta syyt\u00e4 muistaa. Kuinka t\u00e4llaista siis on voitu ajatella kattavan teorian pohjaksi? Me varmastikin oletamme muiden muistavan jokseenkin samoista syist\u00e4 kuin me itse. Jos olemme kyynisi\u00e4, ymm\u00e4rr\u00e4mme maailman ehk\u00e4 muita herkemmin egoistisen utilitarismin pohjalta. Tai hedonismin. Tuleepa mieleeni, olisiko Rudolf Bultmann suhtautunut turhan kyynisesti varhaiskristillisiin uskonnollisiin piireihin? Tai ne, jotka nieliv\u00e4t tai yh\u00e4 nielev\u00e4t bultmannilaisen traditiohistorian selityksen sellaisenaan? Miten he itse k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kristillisi\u00e4 traditioita? T\u00e4m\u00e4 voi olla paljastavaa. Traditiokriittinen analyysi tuntuu joka tapauksessa voimakkaasti vaativan my\u00f6s toisenlaisiin motiiveihin perustuvaa muistamista.<\/p>\n

Mik\u00e4 siis on realistisempaa? En vastaa siihen. Sen sijaan lis\u00e4\u00e4n viel\u00e4 palasen edelt\u00e4v\u00e4n kappaleen pohdintoihin. Jeesuksen opetuksien ytimess\u00e4 jos miss\u00e4 on altruismi. Se on siell\u00e4 suurena, ja jos jotakin muuta on, se ei ole t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Olisiko t\u00e4m\u00e4 radikaalin altruismin sanoma siis v\u00e4littynyt eteenp\u00e4in kirkkaaseen egoistiseen utilitarismiin perustavin voimin? The great green idea, powered by fossil fuel. Aika koira, joka sen uskoo. Ja saapas, jos ajattelee, ettei sellainen sanoma olisi edes joskus tarttunut kantajiinsa. (Jotenkin ajattelen, ett\u00e4 totta kai tartunta oli tapahtunut. Siksih\u00e4n juuri sanomasta kerrottiin eteenp\u00e4in.)<\/p>\n

\u201dVapauttaa synnist\u00e4,
\nparantaa sairauksista,
\najaa ulos riivaajat.\u201d<\/p>\n

Niin, n\u00e4inh\u00e4n Jeesuksesta sanottiin. Tuo on lyhyk\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n oikein osuva Jeesuksen toiminnan kuvaus. Teksti on kuitenkin varhaisjuutalaisesta Elija-apokalyptista ja koskee paastoa. Apokalypsin mukaan juuri paasto<\/em> sai nuo kaikki hyv\u00e4t ja ihmeelliset asiat aikaan. Kun nyt evankeliumien mukaan Jeesus teki tuon kaiken eik\u00e4 lainkaan paastonnut, ei olekaan ihme, ett\u00e4 asiaa tultiin kysym\u00e4\u00e4n. Toisin sanoen Jeesuksen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4kin jutulla on Sitz im Leben<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saanko hiukan synkistell\u00e4. Upsalan \u00c5hl\u00e9ns ei ollut mik\u00e4\u00e4n mielt\u00e4 ylent\u00e4v\u00e4 paikka. K\u00e4vin siell\u00e4 joskus iltap\u00e4iv\u00e4kahvilla, jonka yhteydess\u00e4 s\u00f6in juustos\u00e4mpyl\u00e4n. Juustos\u00e4mpyl\u00e4t olivat surkeita, kahvio itsess\u00e4\u00e4n ja arkisuudessaan oli masentava ja ulkona satoi aina. N\u00e4in sen ainakin muistan. Noina hetkin\u00e4 en jaksanut muuta kuin kirjoitella yl\u00f6s reflektioita tilanteestani ja tulevaisuudestani. Aika hyvin on kaikki osunut kohdalleen. Erlangenissa … Forts\u00e4tt l\u00e4sa Evoluutio<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-344","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/344","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=344"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/344\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":346,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/344\/revisions\/346"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=344"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=344"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=344"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}