{"id":326,"date":"2016-11-06T20:40:42","date_gmt":"2016-11-06T18:40:42","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=326"},"modified":"2016-11-06T20:53:00","modified_gmt":"2016-11-06T18:53:00","slug":"lasi-punaviinia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=326","title":{"rendered":"Lasi punaviini\u00e4"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_327\" aria-describedby=\"caption-attachment-327\" style=\"width: 1831px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-327 size-full\" src=\"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2016\/11\/15.jpg\" width=\"1831\" height=\"505\" srcset=\"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2016\/11\/15.jpg 1831w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2016\/11\/15-300x83.jpg 300w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2016\/11\/15-768x212.jpg 768w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2016\/11\/15-1024x282.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 1831px) 100vw, 1831px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-327\" class=\"wp-caption-text\">jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa <a href=\"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=326\">t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n<p>Sain kerran haastattelupyynn\u00f6n dokumenttiohjelmasarjaan, jossa aiheena olisivat eksegeetit, toisin sanoen me tieteellisen raamatuntutkimuksen ammattilaiset. Kymmenosaiseksi suunniteltu ohjelmasarja oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 toteuttaa kansainv\u00e4lisen\u00e4 tuotantona. Sarjalla oli jo tuotantoyhti\u00f6, ohjaaja, joka nyttemmin on palkittukin, ja my\u00f6s Yleen oli saatu yhteys. Synopsiksen mukaan \u201ddokumenttiohjelmasarja k\u00e4sittelee maailman johtavia eksegeettej\u00e4, jotka ovat tutkimuksillaan haastaneet kirkkoa ja yhteiskuntia keskustelemaan arkoina pidetyist\u00e4 ongelmista ja kysymyksist\u00e4. \u2026 Kukin jakso esittelee kolme kuhunkin teemaan erikoistunutta tutkijaa Euroopasta tai Amerikasta. N\u00e4emme heid\u00e4t tinkim\u00e4tt\u00f6min\u00e4 tutkijoina kovassa tiedemaailmassa tutkijankammioissaan, kansainv\u00e4lisiss\u00e4 konferensseissa ja yhteiskunnallisina keskustelijoina mediassa. Kohtaamme eksegeetit my\u00f6s yksityisin\u00e4 ihmisin\u00e4, arjessa jossa uskon ja ajattelun j\u00e4nnite konkretisoituu. Jaksot ovat my\u00f6s henkil\u00f6kuvia \u2026\u201d<\/p>\n<p>Mit\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista huomiota, n\u00e4in kovin suoraa ja perinpohjaista, en ollut ikin\u00e4 kuvitellut eksegeettien voivan saada osakseen, vaikka tosin olihan meit\u00e4 jo tullut teeveest\u00e4kin tutuksi. Per\u00e4ti kaksi sarjan jaksoa omistettaisiin historian Jeesukselle. Haastattelupyynn\u00f6n esitt\u00e4j\u00e4n mukaan kollegani Helsingiss\u00e4 olivat kehottaneet olemaan t\u00e4st\u00e4 minuun yhteyksiss\u00e4. Vastasin olevani mielell\u00e4ni k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, jos minusta on jotakin apua. \u00c4itini kuolemasta oli tuolloin kulunut noin puoli vuotta enk\u00e4 ollut viel\u00e4 aivan selviytynyt siit\u00e4. Pidin siksi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kaikki viikonloput auki mahdollisista velvollisuuksista. N\u00e4in onnistuimme sopimaan ajankohdaksi er\u00e4\u00e4n lauantain kello 14 ja paikaksi Oscarin Olohuoneen kauppatorin kulmalla.<\/p>\n<p>Oscarin Olohuone (sill\u00e4 taitaa nyky\u00e4\u00e4n olla hiukan eri nimi) oli ruoka- ja juomaravintola ja se aukeni juuri klo 14. Paikka oli siit\u00e4 sopiva nyt kyseess\u00e4 olevaan aktiviteettiin, ett\u00e4 siell\u00e4 oli monia erikokoisia soppia, joihin erikokoiset seurueet saattoivat majoittautua mukavasti ja sopivasti osaksi erilleen muista mutta kuitenkin my\u00f6s jonkinlaisessa (n\u00e4k\u00f6)yhteydess\u00e4 kaikkiin muihin. Istuimme pienen p\u00f6yd\u00e4n ymp\u00e4rille sijoitetuille mukaville nojatuoleille.<\/p>\n<p>Haastattelu nauhoitettiin ja siit\u00e4 tuli aika pitk\u00e4, ainakin minusta. Tosin olen huomannut, ett\u00e4 median haastattelut yleens\u00e4kin kest\u00e4v\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tunnin, vaikka jutusta ei olisi tarkoitus tulla laajaa. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin vei ainakin kaksi tuntia. Tykk\u00e4sin puhua aiheesta, niin on usein, ja h\u00e4n tykk\u00e4si kuunnella, mik\u00e4s sen hauskempaa. Keskustelu, kysymykset ja kommenttini, k\u00e4sitteli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokonaan tutkimuksen Jeesus-kuvaa. Vain v\u00e4h\u00e4n oli puhetta muista tutkijoista. Muistan suositelleeni mm. Gerd Theisseniin tutustumista, ja haastattelija totesi kuulleensa saman suosituksen Helsingist\u00e4kin.<\/p>\n<p>Jossakin vaiheessa, kun Jeesuksen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja opetuksista ei en\u00e4\u00e4 l\u00f6ytynyt isoja aiheita keskusteltavaksi, haastattelija siirtyi pohtimaan nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Mit\u00e4 Jeesus sanoisi\/tekisi, jos h\u00e4n el\u00e4isi t\u00e4n\u00e4\u00e4n? Kysymyst\u00e4 ei muistaakseni ollut koskaan aiemmin kysytty minulta, mutta olin toki huomannut, ett\u00e4 sen pohtimisesta oli tullut l\u00e4hes muoti-ilmi\u00f6. No, ei sit\u00e4 itse asiassa kovastikaan <em>pohdittu<\/em>, vaan se yleens\u00e4 liittyi helppona retorisena voimakeinona lyhyisiin dictumeihin siit\u00e4 sun t\u00e4st\u00e4 asiasta. Jos Jeesus el\u00e4isi t\u00e4n\u00e4\u00e4n, niin kyll\u00e4 h\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 kohden tekisi niin ett\u00e4 \u2026 Jos Jeesus el\u00e4isi t\u00e4n\u00e4\u00e4n, niin kyll\u00e4 h\u00e4n opettaisi niin ett\u00e4 \u2026 jne. Minulla oli ja on t\u00e4llaisesta retoriikasta aika vankka mielipide, jota olen sittemminkin p\u00e4\u00e4ssyt jakamaan. Tosin olen my\u00f6hemmin ehk\u00e4 hiukan tasoittanut ilmaisujani, koska koin tuolloin Olohuoneessa haastattelijani pikkuisen h\u00e4tk\u00e4ht\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n<p>Sanoin nimitt\u00e4in, ett\u00e4 tuollaisella kysymyksell\u00e4 johdateltuna vastaamisesta tulee t\u00e4ysin vastuutonta. Ajatellaanpa asiaa ensin v\u00e4h\u00e4n naivisti. Jos Jeesuksen kanssa identtinen ihminen syntyisi Suomessa, kasvaisi vaikkapa Lapissa 1960-luvulla, k\u00e4visi koulut ja ryhtyisi l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi, niin mit\u00e4k\u00f6h\u00e4n h\u00e4n sanoisi tai tekisi siihen sun t\u00e4h\u00e4n asiaan liittyen? Onpa p\u00f6l\u00f6\u00e4. Tai jos aikakone olisi ilmestynyt Jerusalemiin v. 30 ja tuonut Jeesuksen sielt\u00e4 YKssa parhaillaan meneill\u00e4\u00e4n olevaan yleiskokoukseen, niin mit\u00e4 h\u00e4n silloin sanoisi, mit\u00e4? Min\u00e4p\u00e4 kerron. H\u00e4n sanoisi: \u201dMiten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 voi olla noin kirkkaita valoja!\u201d (tosin arameaksi tai korkeintaan hepreaksi, kreikaksi tai latinaksi).<\/p>\n<p>Noh, eiv\u00e4th\u00e4n \u201djos Jeesus el\u00e4isi t\u00e4n\u00e4\u00e4n\u201d -argumenttia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t koskaan oikeasti tarkoita, ett\u00e4 Jeesus konkreettisesti el\u00e4isi t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Jo siit\u00e4kin syyst\u00e4, ettei sellainen Jeesus mitenk\u00e4\u00e4n \u2013 kuten edell\u00e4 n\u00e4htiin \u2013 voisi sanoa tai tehd\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 ihmiset t\u00e4ll\u00e4 argumentilla halutaan saada ajattelemaan tai uskomaan, ett\u00e4 h\u00e4n sanoisi tai tekisi. Kyseess\u00e4 on retorinen voimakeino, jolla sen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n tulkinnalle Jeesuksen opetuksista luodaan autenttisuuden aura. Ik\u00e4\u00e4n kuin ei olisikaan kysymys puhujan omasta tulkinnasta tai mielipiteist\u00e4, vaan itsens\u00e4 Jeesuksen. Retoriikan takana piileksii se suuri kysymys, miten 2000 vuotta sitten el\u00e4neen Jeesuksen opetuksia sovelletaan 2000-luvun maailmassa.<\/p>\n<p>Ennen kuin mit\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kokoluokan kysymyst\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n \u2013 ja t\u00e4m\u00e4n taisin sanoa silloiselle haastattelijallenikin \u2013 kannattaisi ottaa kunnolla selv\u00e4\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 Jeesus sanoi ja teki omana elinaikanaan. Vaikka haluaisi nimenomaan tutustua historian Jeesukseen, esim. erotukseksi kirkon Jeesuksesta, oivallinen ja helppo tapa aloittaa on kahlata UTn evankeliumit tarkkaan, jae jakeelta mietiskellen l\u00e4pi. Evankeliumit kirjoitettiin korkeintaankin vain muutama vuosikymmen Jeesuksen kuoleman j\u00e4lkeen ja ne ovat kaikissa tapauksissa huiman paljon l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 itse ilmi\u00f6t\u00e4 kuin me nykyajan olennot. Lis\u00e4ksi tutkimuksen valtavirta suhtautuu niihin varsin luottavasti historian Jeesuksen l\u00e4htein\u00e4: ne antavat suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 suurin piirtein luotettavan kuvan ko. historian henkil\u00f6st\u00e4. Kristillinen kirkkohan erottuu kaikesta muusta verrattavasta tai vertaamattomastakin nimenomaan <em>uskomalla<\/em> UTn kirjoittajien <em>todistuksen<\/em> Jeesuksesta. (Jos nimenomaan kirkko ei erottuisi t\u00e4ll\u00e4 tavoin, miten sitten pit\u00e4isi kutsua niit\u00e4, jotka niin erottuvat, ja toisaalta mik\u00e4 tuo muusta t\u00e4ll\u00e4 tavalla erottumaton kirkoksi kutsuttu sitten aidosti olisi?) Tutkimuksen kannalta pointti on se, ett\u00e4 jos evankeliumit olisivatkin huonoja l\u00e4hteit\u00e4, jos niihin ei tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta olisikaan luottamista, seurauksena ei olisi k\u00e4\u00e4nteinen tieto vaan yksinkertaisesti tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Toisin sanoen asia ei v\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nny asentoon, jossa <em>tiet\u00e4isimme<\/em> Jeesuksen olleen selv\u00e4sti erilainen kuin mink\u00e4laiseksi l\u00e4hteet eli evankeliumit kuvaavat h\u00e4net.<\/p>\n<p>Minulla on sellainen olo, ett\u00e4 t\u00e4llaisen opiskeluprojektin j\u00e4lkeen monet \u201djos Jeesus el\u00e4isi t\u00e4n\u00e4\u00e4n\u201d -argumentit karsiutuisivat. Ne kun usein tuntuvat perustuvan siihen, ett\u00e4 Jeesuksen opetuksista muistetaan yksi sielt\u00e4, toinen t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Monesti my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 koko argumenttiin turvaudutaan siksi, ett\u00e4 se, mit\u00e4 Jeesus sanoi tai teki omana aikanaan, ei riit\u00e4 tai ei kelpaa. H\u00e4net siirret\u00e4\u00e4n nykyaikaan, jotta voitaisiin v\u00e4itt\u00e4\u00e4 jotain muuta, ts. mit\u00e4 halutaan. Mutta jos evankeliumien opiskeluprojektin j\u00e4lkeen argumentti yh\u00e4 kiinnostaa, on seuraavaksi vuorossa hermeneutiikan eli tulkintaopin perus- ja jatkokurssi, aika j\u00e4ttip\u00e4hkin\u00e4 purtavaksi. Paitsi tietysti jos kirkon usko riitt\u00e4\u00e4, koska kirkkohan uskoo my\u00f6s UTn kirjoittajien <em>tulkinnan <\/em>Jeesuksesta.<\/p>\n<p>Haastattelu oli varsin tasa- ja t\u00e4ysipainoinen, hyvin vietetty runsas kaksituntinen mielest\u00e4ni. En kyll\u00e4 tied\u00e4 tuliko dokumenttisarjasta lopulta mit\u00e4\u00e4n. Min\u00e4 l\u00e4hdin siit\u00e4 kotiin, mutta helsinkil\u00e4inen haastattelijani suunnisti viel\u00e4 eteenp\u00e4in Turun kristilliselle opistolle. L\u00e4hetin h\u00e4nen mukanaan terveisi\u00e4 siell\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4lle vanhalle tutulleni.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sain kerran haastattelupyynn\u00f6n dokumenttiohjelmasarjaan, jossa aiheena olisivat eksegeetit, toisin sanoen me tieteellisen raamatuntutkimuksen ammattilaiset. Kymmenosaiseksi suunniteltu ohjelmasarja oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 toteuttaa kansainv\u00e4lisen\u00e4 tuotantona. Sarjalla oli jo tuotantoyhti\u00f6, ohjaaja, joka nyttemmin on palkittukin, ja my\u00f6s Yleen oli saatu yhteys. Synopsiksen mukaan \u201ddokumenttiohjelmasarja k\u00e4sittelee maailman johtavia eksegeettej\u00e4, jotka ovat tutkimuksillaan haastaneet kirkkoa ja yhteiskuntia keskustelemaan arkoina pidetyist\u00e4 ongelmista &hellip; <a href=\"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=326\" class=\"more-link\">Forts\u00e4tt l\u00e4sa <span class=\"screen-reader-text\">Lasi punaviini\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-326","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/326","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=326"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/326\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":333,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/326\/revisions\/333"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=326"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=326"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=326"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}