{"id":312,"date":"2016-10-02T13:59:09","date_gmt":"2016-10-02T10:59:09","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=312"},"modified":"2016-10-02T14:14:42","modified_gmt":"2016-10-02T11:14:42","slug":"kuinka-pitkalle-raamattua-voi-tulkita-1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=312","title":{"rendered":"Kuinka pitk\u00e4lle Raamattua voi tulkita 1"},"content":{"rendered":"
jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Jacob Neusner soitti meille aamuy\u00f6ll\u00e4 klo 04. Minulla oli ven\u00e4ht\u00e4nyt v\u00e4h\u00e4n pitk\u00e4ksi er\u00e4\u00e4n tekstin valmistaminen, kunnes viimein p\u00e4\u00e4sin faksaamaan sen Neusnerille. Lukuisista yrityksist\u00e4ni huolimatta t\u00e4m\u00e4 ei onnistunut ja lopulta Neusner soitti minulle. En en\u00e4\u00e4 osaa sanoa, miksi ihmeess\u00e4 touhusimme faksiin ja \u00e4\u00e4niviestiin turvautuen, kun s\u00e4hk\u00f6posti ja sen mukana kulkevat liitteet olivat tuolloin jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Puhelin soi onneksi vain alakerrassa eik\u00e4 her\u00e4tt\u00e4nyt yl\u00e4kerran v\u00e4ke\u00e4.<\/p>\n

Kuten kaikki tiet\u00e4v\u00e4t, Neusner on amerikanjuutalainen. Tutkailin kerran er\u00e4st\u00e4 Paavalin teksti\u00e4, joka tuntui rajoittuvan vain juutalaisiin. Jottei syntyisi erottavaa juopaa rapakon eri puolille, yritin laajentaa teksti\u00e4 koskemaan my\u00f6s muita. Ratkaisu oli yksinkertainen.<\/p>\n

Heid\u00e4n loppunsa on kadotus, vatsa (\u03ba\u03bf\u03b9\u03bb\u03af\u03b1) on heid\u00e4n jumalansa, heid\u00e4n kunnianaan on heid\u00e4n h\u00e4pe\u00e4ns\u00e4 (\u03b1\u1f30\u03c3\u03c7\u03cd\u03bd\u03b7). (Fil. 3:19)<\/p>\n

Sana\u00a0\u03ba\u03bf\u03b9\u03bb\u03af\u03b1\u00a0merkitsee my\u00f6s \u201druokahalu\u201d ja \u201druumiilliset tarpeet\u201d, mutta se on t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4\u00e4nnetty aivan oikein vatsaksi. Sana ei kuitenkaan Paavalilla tarkoita vatsaa yleisesti, vaan viittaa juutalaisiin ohjeisiin siit\u00e4, mit\u00e4 voi sy\u00f6d\u00e4 hurskaasti Jumalan lakia noudattaen. My\u00f6hemmin kosherina tunnetussa juutalaisessa uskonnonharjoittamisen muodossa yhdistyiv\u00e4t jo sin\u00e4ns\u00e4 monimutkaiset puhtauss\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja sitten viel\u00e4 sy\u00f6t\u00e4viin ruokiin ja ruoka-aineisiin liittyv\u00e4t erityiss\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6t. Kun niihin oikein paneutui, ihminen ajatteli vain vatsaansa. Vatsasta tuli jumala. Erityisen ik\u00e4v\u00e4\u00e4 oli, kun kristityille k\u00e4vi niin, koska heh\u00e4n olivat kokonaan vapautuneet t\u00e4llaisista laeista.<\/p>\n

Sitten on tuo sana \u03b1\u1f30\u03c3\u03c7\u03cd\u03bd\u03b7. T\u00e4ss\u00e4kin on kyse saman aihepiirin asiasta. \u201dH\u00e4pe\u00e4\u201d -ilmaisua k\u00e4ytettiin juutalaisuudessa usein eufemismin omaisesti ihmisen sukupuolielimist\u00e4. N\u00e4in esimerkiksi Ilm. 16:15: \u201dettei h\u00e4n kulkisi alastomana eik\u00e4 h\u00e4nen h\u00e4pe\u00e4\u00e4ns\u00e4 n\u00e4ht\u00e4isi\u201d, tai Ilm. 3:18: \u201deik\u00e4 alastomuutesi h\u00e4pe\u00e4 n\u00e4kyisi\u201d, jossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s juuri samaa sanaa \u03b1\u1f30\u03c3\u03c7\u03cd\u03bd\u03b7. Paavali sivuaa samaa ilmaisua jakeessa 1. Kor. 12:23: \u201dMe verhoamme arvokkaasti ne ruumiin j\u00e4senet, joita emme pid\u00e4 kovinkaan arvokkaina, ja erityisen arvokkaasti ne, joita h\u00e4pe\u00e4mme.\u201d Mit\u00e4 siis on pit\u00e4\u00e4 h\u00e4pe\u00e4\u00e4ns\u00e4 kunnianaan? Paavali ei t\u00e4ss\u00e4 puhu miehisyydell\u00e4 komeilusta, vaan viittaa pilkallisesti ymp\u00e4rileikkaukseen, tai siis niihin ihmisiin, jotka pitiv\u00e4t sit\u00e4 ylpeilyn aiheena, kerskasivat siit\u00e4. Heit\u00e4 Paavali kutsuu yht\u00e4 v\u00e4rikk\u00e4\u00e4sti \u201dpilalleleikatuiksi\u201d (Fil. 3:2), mist\u00e4 h\u00e4n Galatalaiskirjeess\u00e4 onkin esitt\u00e4nyt toivomuksen (ks. Gal. 5:12).<\/p>\n

Nyt siis ruokas\u00e4\u00e4nn\u00f6sten j\u00e4lkeen kadotustuomio lausutaan niist\u00e4, jotka kerskailevat ymp\u00e4rileikkauksellaan. Tai jos tuon lauseen lukee kreikasta aivan suoraan, se kuuluu: \u201dheid\u00e4n jumalansa on vatsa sek\u00e4 kunnia (\/ylpeys, jota he tuntevat) h\u00e4pe\u00e4st\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n

Jos n\u00e4iden parin yksityiskohdan pohjalta ajattelemme t\u00e4t\u00e4 jaetta, pit\u00e4\u00e4 kysy\u00e4, onko sen opetuksella en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kosketuskohtaa ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Mihin tai miten sit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n soveltaisi? Todellako siis vain uskonnollisiin juutalaisiin, jotka el\u00e4v\u00e4t tiukasti kosher-s\u00e4\u00e4d\u00f6sten mukaan? Kerran p\u00e4iv\u00e4llisell\u00e4 tarjoilija yritti v\u00e4kisin tyrkytt\u00e4\u00e4 Neusnerille katkarapuja. \u201dKuulkaa ne ovat oikeasti todella hyvi\u00e4!\u201d L\u00f6ytyisik\u00f6 jakeelle jokin lis\u00e4tulkinta, jokin tulkintasovellus laajaa nykymaailmaa varten?<\/p>\n

Paavali tuskin olisi eri mielt\u00e4, jos sanoisimme, ett\u00e4 jakeen alku koskee nykyaikaistakin vatsanpalvontaa. Eli niit\u00e4, joille ruoka, juoma ja herkuttelu ovat kaikki kaikessa ja jotka sill\u00e4 tavoin eiv\u00e4t muuta ajattele kuin vatsaansa. Varmaan Paavalille sopisi sekin, ett\u00e4 \u201dvatsa\u201d ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n metaforisesti, niin ett\u00e4 siihen voidaan sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 esim. ty\u00f6 ja toimeentulo, jotka takaavat, ett\u00e4 vatsan saa t\u00e4yteen. Mikseiv\u00e4t my\u00f6s mainen kunnia, ihmisten arvonanto jne. tulisi kysymykseen, niin ett\u00e4 ihminen on muuten t\u00e4ynn\u00e4, jos ei ruokaa niin itse\u00e4\u00e4n. Paavali ehk\u00e4 ajattelisi, ettei h\u00e4n juuri tuota n\u00e4k\u00f6kohtaa t\u00e4ss\u00e4 etsinyt. Varmasti h\u00e4n silti olisi n\u00e4k\u00f6kohdasta samaa mielt\u00e4: kyll\u00e4 asia niinkin on, ehdottomasti. Vatsanpalvonta on totta kai v\u00e4\u00e4rin. Vain Jumalaa tulee palvoa. Se, ett\u00e4 keksit\u00e4\u00e4n uusia tapoja palvoa \u201dvatsaa\u201d, ei tietenk\u00e4\u00e4n mill\u00e4\u00e4n olennaisella tavalla muuta asiaa.<\/p>\n

Jakeen loppuosan voi tulkita samaan tapaan laajentaen sen juutalaisspesifist\u00e4 merkityst\u00e4. Hypp\u00e4\u00e4n saman tien todella avaraan\u00a0\u03b1\u1f30\u03c3\u03c7\u03cd\u03bd\u03b7-sanan tulkintaan: kaikki, mik\u00e4 kristitylle on h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4 \u2013 mit\u00e4\u00e4n sellaista ei saisi pit\u00e4\u00e4 kunnia-asianaan tai ylpeydenaiheena. Totta kai Paavali allekirjoittaisi t\u00e4m\u00e4n, ja esim. Room. 1:26-32 (ks. erityisesti jae 26a ja jae 32b) h\u00e4n puhuu h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 laajemmassa mieless\u00e4.\u00a0Heitet\u00e4\u00e4np\u00e4 asia viel\u00e4 kaiken lis\u00e4ksi aivan ymp\u00e4ri. Paavali voisi varmasti allekirjoittaa senkin, ett\u00e4 kristityn h\u00e4pe\u00e4n\u00e4 ei saisi olla se, mik\u00e4 h\u00e4nelle on kunniaksi.<\/p>\n

N\u00e4in\u00a0vanha spesifinen opetus avautuu tulkinnan avulla laajaksi ja yleiseksi ja palvelee tarkoitustaan muuttuvassa maailmassa. Sitten on viel\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4 se ratkaiseva kysymys: Milloin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tulkinnan loppuun? Jokainen hermeneuttinen man\u00f6\u00f6veri, joka ei sis\u00e4ll\u00e4 rajaa, jonka j\u00e4lkeen voidaan puhua v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tulkinnasta, on ep\u00e4onnistunut.\u00a0Miss\u00e4 se raja t\u00e4m\u00e4n tekstin suhteen menee? Vastaus on hyvin yksinkertainen: Siin\u00e4, ett\u00e4 kristityt ylpeilev\u00e4t sellaisella, mit\u00e4 heid\u00e4n pit\u00e4isi h\u00e4vet\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jacob Neusner soitti meille aamuy\u00f6ll\u00e4 klo 04. Minulla oli ven\u00e4ht\u00e4nyt v\u00e4h\u00e4n pitk\u00e4ksi er\u00e4\u00e4n tekstin valmistaminen, kunnes viimein p\u00e4\u00e4sin faksaamaan sen Neusnerille. Lukuisista yrityksist\u00e4ni huolimatta t\u00e4m\u00e4 ei onnistunut ja lopulta Neusner soitti minulle. En en\u00e4\u00e4 osaa sanoa, miksi ihmeess\u00e4 touhusimme faksiin ja \u00e4\u00e4niviestiin turvautuen, kun s\u00e4hk\u00f6posti ja sen mukana kulkevat liitteet olivat tuolloin jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Puhelin … Forts\u00e4tt l\u00e4sa Kuinka pitk\u00e4lle Raamattua voi tulkita 1<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-312","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/312","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=312"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/312\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":318,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/312\/revisions\/318"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=312"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=312"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=312"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}