{"id":294,"date":"2016-09-04T13:40:18","date_gmt":"2016-09-04T10:40:18","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=294"},"modified":"2016-09-04T13:56:42","modified_gmt":"2016-09-04T10:56:42","slug":"kristus-herodes","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=294","title":{"rendered":"Kristus Herodes"},"content":{"rendered":"
jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Herodes Suuri oli kuuluisa rakennusprojekteistaan. H\u00e4n rakennutti temppeleit\u00e4, hippodromeja ja amfiteattereita ymp\u00e4ri roomalaista maailmaa. Siin\u00e4 miss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ja monet muut hankkeet n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t juutalaisessa uskonnollisessa katsannossa turhina tai jopa jumalattomina, Herodeksen projekteihin my\u00f6s kuuluneeseen Jerusalemin temppelin uudistamiseen suhtauduttiin toisin. Oikeastaan sanat uudistaminen tai renovointi antavat asiasta hieman v\u00e4\u00e4r\u00e4n kuvan. Kyseess\u00e4 oli my\u00f6s hyvin mittava temppelialueen laajennusty\u00f6. Varsinaisen pyh\u00e4k\u00f6n mitat olivat mit\u00e4 olivat, s\u00e4\u00e4detyt juutalaisten pyh\u00e4ss\u00e4 laissa Toorassa, mutta pyh\u00e4kk\u00f6\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n alueen ja sen rakennukset Herodes loi aivan uudestaan, ei s\u00e4\u00e4stellyt visiossa eik\u00e4 kuluissa. Kun rakennusty\u00f6 aikanaan valmistui, sit\u00e4 tuntuivat ihailevan l\u00e4hes kaikki. Juutalaisetkin ottivat sen laajasti kiitollisina vastaan.<\/p>\n

My\u00f6s Herodes itse suhtautui temppeliprojektiin eri tavalla kuin muihin t\u00f6ihins\u00e4 kuten vaikkapa Caesarea Maritiman rakentamiseen. Herodes pyrki jo valmisteluissa varmistamaan, ett\u00e4 uskonnollinen rakennus teht\u00e4isiin uskonnon vaatimalla tavalla. H\u00e4n mm. koulutti ison osan papistoa rakennusmiehiksi. N\u00e4in eiv\u00e4t v\u00e4\u00e4r\u00e4t ts. ep\u00e4sakraalit k\u00e4det p\u00e4\u00e4sisi koskemaan temppeliin, ja uskonnolliset tekij\u00e4t tulisivat muutenkin paremmin huomioiduiksi. Ellei muuta, t\u00e4m\u00e4 ja monet muut valmistavat toimenpiteet rauhoittivat kansaa.<\/p>\n

Temppelin uudisty\u00f6n eri vaiheissa, suunnittelussa, rakentamisen valmisteluissa, itse toteutuksessa sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vihkimisess\u00e4, Herodes antoi kannanottoja, joissa viittasi Babylonin vankeudesta palanneiden isien aiempaan ty\u00f6h\u00f6n. \u201dIsiin\u201d lukeutuivat mm. k\u00e4skynhaltija Serubbabel (\u201dBabylonin vesa\u201d), ylipappi Joosua (arameaksi Jeshua) sek\u00e4 profeetta Haggai, jotka aikoinaan rakensivat temppelin uudelleen Salomonin rakennuksen tuhouduttua. Herodeksen lausunnoissa ja puheissa vilahtaa useampaankin kertaan se tosiasia, etteiv\u00e4t ko. is\u00e4t pystyneet toteuttamaan temppeli\u00e4 aivan sellaisena, miksi se Toorassa kuvataan ja mink\u00e4laiset mitat sill\u00e4 olisi pit\u00e4nyt olla. Se esimerkiksi j\u00e4i liian matalaksi. Nyt Herodes paikkaisi t\u00e4m\u00e4n puutteen, josta isi\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n voi sin\u00e4ns\u00e4 syytt\u00e4\u00e4, vaan syy oli silloisissa olosuhteissa, kuten asia diplomaattisesti ilmaistiin.<\/p>\n

Haggai ja muut profeetat kertovatkin, ett\u00e4 silloin rakennetun uuden temppelin vaatimattomuus her\u00e4tti pettymyst\u00e4. Haggailta tunnetaan merkityksellinen profetia tulevasta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, jolloin uuden temppelin kunnia olisi ensimm\u00e4isen kunniaa suurempi (tai t\u00e4m\u00e4n uuden temppelin my\u00f6hemmin tulevasta kunniasta, joka olisi suurempi kuin silloisessa nykyhetkess\u00e4).<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n temppelin loisto on oleva suurempi kuin entisen. (Hag. 2:9; KR 1992)
\nT\u00e4m\u00e4n temppelin my\u00f6hempi kunnia on oleva suurempi kuin aikaisempi. (Hag. 2:9; KR 1933)<\/p>\n

Kumpikin k\u00e4\u00e4nn\u00f6s puoltaa paikkaansa.<\/p>\n

Profetia ei unohtunut seuraavilta sukupolvilta. Tobitin kirjassa<\/em> ennustetaan, ett\u00e4 \u201dJerusalem rakennetaan t\u00e4yteen loistoonsa ja Jumalan temppeli pystytet\u00e4\u00e4n sinne sen mukaisesti kuin profeetat ovat ilmoittaneet\u201d (Tob. 14:5). Benjaminin testamentissa<\/em> todetaan: \u201dMy\u00f6hempi temppeli tulee olemaan aikaisempaa loistokkaampi\u201d (T. Ben. 9:2). Aadamin ja Eevan el\u00e4m\u00e4<\/em> -nimisess\u00e4 teoksessa taas luvataan: \u201dHe rakentavan j\u00e4lleen Jumalan huoneen, ja j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 Jumalan huoneesta tulee korkeampi kuin ennen (\/ j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 Jumalan huonetta ylistet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin ennen).\u201d Lis\u00e4ksi Sibyllan oraakkelien<\/em> kirjassa 3 (jonka mm. Collins ja Chester ajoittavat toiselle vuosisadalle eKr.) on seuraava ajatusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 teksti:<\/p>\n

Sen j\u00e4lkeen Taivaan Jumala l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kuninkaan, joka tuomitsee kaikki ihmiset verell\u00e4 ja tulella. Nousee kuninkaallinen suku, joka ei koskaan lankea. T\u00e4ss\u00e4 aikojen kierrossa sill\u00e4 on oleva herruus, ja he rakentavat uudelleen Jumalan temppelin. \u2026 Silloin temppeli on taas oleva sellainen kuin se oli ennen<\/em>. (Sib. or. 3:286-290, 294)<\/p>\n

Oraakkeli on mahdollisesti aikoinaan koskenut makkabilaisia (Nolland), joiden suku hallitsi Israelissa Juudas Makkabilaisesta alkaen. Monet asiat siin\u00e4 kuitenkin sopivat my\u00f6s Herodekseen ja Herodeksen sukuun. Mit\u00e4k\u00f6h\u00e4n Herodes ajatteli itsest\u00e4\u00e4n, jos luki sen? Tai mit\u00e4 h\u00e4n ajatteli Haggain ja muiden profeettojen sanoista, joihin h\u00e4n, kuten totesimme, ilmeisesti viittasi temppelin rakentamisprojektin eri yhteyksiss\u00e4? H\u00e4n korosti haluavansa nyt tehd\u00e4 temppelist\u00e4 \u201dsellaisen, kuin se oli ennen ollut\u201d, tarkoittaen ensimm\u00e4ist\u00e4 temppeli\u00e4, jonka korkuiseksi Serubbabelin ja muiden rakennus ei koskaan ylt\u00e4nyt. Serubbabelia olivat temppelin rakentajat silloin katsoneet odottavin silmin. Monet olivat n\u00e4hneet h\u00e4ness\u00e4 potentiaalia messiaaksi, ja esimerkiksi Haggai esitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 varsin suuria visioita.<\/p>\n

Luulen, ett\u00e4 Herodes halusi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tilaisuutta hyv\u00e4kseen ja antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nuo profetiat nyt, t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, k\u00e4viv\u00e4t toteen h\u00e4nen rakennusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n \u2013 ja my\u00f6s h\u00e4ness\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n! Herodeksen er\u00e4\u00e4n temppeli\u00e4 koskeneen puheen (Ant. 15:387) voidaan nimitt\u00e4in n\u00e4hd\u00e4 mukailevan l\u00e4heisesti Haggain kuvausta Serubbabelista:<\/p>\n

Taivas ja maa myllerryksiss\u00e4, sitten rauha \u201dt\u00e4ss\u00e4 paikassa\u201d = temppeliss\u00e4 (Hag. 2:6, 9)
\n\u2192 Ant.: Herodes on tuonut rauhan.<\/p>\n

Kansat myllerryksess\u00e4, maailman aarteita tuodaan temppeliin (Hag. 2:7-8)
\n\u2192 Ant.: Roomalaiset suostuvat Herodeksen hallintoon; vaurauden ajat koittavat h\u00e4nen hallitessaan.<\/p>\n

J\u00e4lkimm\u00e4isen rakennuksen my\u00f6hempi kunnia (Hag. 2:9a)
\n\u2192 Ant.: Herod paikkaa rakennuksen puutteet ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 isien ty\u00f6n.<\/p>\n

Messias nousee (Hag. 2:21-23; vrt. 2:21 b = 2:6)
\n\u2192 Ant.: Herod itse?<\/p>\n

Tekstej\u00e4 voidaan my\u00f6s verrata jakeisiin Mark. 13:1-2; Hag. 2:15.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Herodes Suuri oli kuuluisa rakennusprojekteistaan. H\u00e4n rakennutti temppeleit\u00e4, hippodromeja ja amfiteattereita ymp\u00e4ri roomalaista maailmaa. Siin\u00e4 miss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ja monet muut hankkeet n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t juutalaisessa uskonnollisessa katsannossa turhina tai jopa jumalattomina, Herodeksen projekteihin my\u00f6s kuuluneeseen Jerusalemin temppelin uudistamiseen suhtauduttiin toisin. Oikeastaan sanat uudistaminen tai renovointi antavat asiasta hieman v\u00e4\u00e4r\u00e4n kuvan. Kyseess\u00e4 oli my\u00f6s hyvin mittava temppelialueen laajennusty\u00f6. … Forts\u00e4tt l\u00e4sa Kristus Herodes<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-294","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/294","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=294"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/294\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":304,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/294\/revisions\/304"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=294"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=294"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=294"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}