{"id":278,"date":"2016-08-21T16:33:42","date_gmt":"2016-08-21T13:33:42","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=278"},"modified":"2016-08-21T20:26:49","modified_gmt":"2016-08-21T17:26:49","slug":"luostarissa-elettiin-kuin-qumranissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=278","title":{"rendered":"Luostarissa elettiin kuin Qumranissa"},"content":{"rendered":"
jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Olin kerran vierailevana tutkijana paikassa nimelt\u00e4 \u00c9cole biblique & archeologique fran\u00e7aise de Jerusalem<\/a>. Sill\u00e4 on nyt jo kauan ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n uudet tilat uudessa rakennuksessa, mutta tuolloin, kun olin pidemm\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynnill\u00e4ni Jerusalemissa, muuttoa vasta suunniteltiin. P\u00e4\u00e4sin siten n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja kokemaan vanhat, vaikuttavat ja kuuluisatkin kirjastotilat \u201driippuvine\u201d hyllyk\u00e4yt\u00e4vineen. Lukupaikkani sijaitsi kirjaston yhteydess\u00e4, mik\u00e4 oli tavallista. Se oli tietysti my\u00f6s hyvin k\u00e4tev\u00e4\u00e4: valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 oman alan kirjallisuutta koko ajan k\u00e4denulottuvilla. Viereisimm\u00e4n huoneen hyllyiss\u00e4 kuitenkin taisi olla julkaisuja meriarkeologian alalta. Siis ei aivan minun alaltani. Joka tapauksessa oli hienoa oleskella p\u00e4iv\u00e4t pitk\u00e4t tuossa kirjastossa.<\/p>\n

Omaa paikkaani vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 huoneen toisella puolella ty\u00f6skenteli tummatukkainen silm\u00e4lasip\u00e4inen parrakas mies. Kiinnitin h\u00e4neen huomiota aluksi siksi, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n kaksi lukupulpettia, kun kaikilla muilla oli vain yksi. Sitten huomasin, ett\u00e4 h\u00e4n ty\u00f6skenteli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen intensiivisesti ja ahkerasti. Usein k\u00e4vi niin, ett\u00e4 vain me kaksi istuimme kirjojemme \u00e4\u00e4ress\u00e4, kun muut olivat jo l\u00e4hteneet tai eiv\u00e4t olleet viel\u00e4 tulleet. Jostain kuulin, ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi nabatealaisia kirjoituksia ranskaksi. Siis niiden ikivanhoja tekstej\u00e4, jotka tekiv\u00e4t Petran<\/a> rakennukset. Kerran pulpetissani studeeratessani h\u00e4n kulki ohitse ja rupesi yll\u00e4tt\u00e4en puhumaan minulle vihaisesti. \u201dPit\u00e4k\u00e4\u00e4 hyv\u00e4 herra keng\u00e4t jalassanne. Ei t\u00e4m\u00e4 ole mik\u00e4\u00e4n moskeija!\u201d Olin tosiaan potkaissut varvassandaalit hetkeksi pois jaloistani. Ajatella, ett\u00e4 Ranskan puolella oli n\u00e4in tarkkaa. Moskeija olikin ihan naapurissa. My\u00f6hemmin, kun tutustuin mieheen paremmin \u2013 h\u00e4nen nimens\u00e4 on \u00c9mile Puech \u2013 ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 vitsi\u00e4 siin\u00e4 v\u00e4\u00e4nnettiin.<\/p>\n

\u00c9mile Puech oli Revue de Qumran<\/em>in eli Qumranin luolista l\u00f6ytyneiden tekstien p\u00e4\u00e4julkaisun p\u00e4\u00e4toimittaja. Lounaalla ja p\u00e4iv\u00e4llisell\u00e4 juttelimme v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n, ja ilmaisin h\u00e4nelle iloni siit\u00e4, ett\u00e4 olin paria vuotta aiemmin saanut er\u00e4\u00e4n artikkelini julkaistua h\u00e4nen lehdess\u00e4\u00e4n. \u201dEverybody at home looks up to me now\u201d, totesin. \u00c9mile vaikutti tyytyv\u00e4iselt\u00e4. Seuraavana vuonna oli toinen samaa aihetta k\u00e4sitellyt artikkeli julkaistu ko. aikakauskirjassa. T\u00e4t\u00e4 foorumia olikin seurattava tarkasti. Qumranin kirjallisuus nimitt\u00e4in on varsin keskeisell\u00e4 sijalla, kun pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Uuden testamentin tekstej\u00e4 ja Jeesuksen opetusta.<\/p>\n

Pitk\u00e4\u00e4n oltiin siin\u00e4 k\u00e4sityksess\u00e4, ett\u00e4 Qumranin teksteist\u00e4 l\u00f6ytyisi vastaavuus Jeesuksen poikkeuksellisen jyrk\u00e4lle kannalle, mit\u00e4 tulee avioliitosta eroamiseen. Muu juutalaisuus puristetaan yleens\u00e4 kahteen n\u00e4k\u00f6kulmaan kahden vaikutusvaltaisen opettajan koulukuntien tulkintoihin perustuen: perusteeksi avioeroon riitti melkein mik\u00e4 syy tahansa (Hillelin koulukunta) tai sitten p\u00e4invastoin vaadittiin, ett\u00e4 mies l\u00f6ysi vaimostaan jotain todella h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4 (Shammain koulukunta). Jeesus kuitenkin opetti, ett\u00e4 vain Jumala voi erottaa miehen ja vaimon (Mark. 10:2-12). Toisin sanoen kristillisen avioliiton, coram Deo<\/em>, p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vasta kuolema. Muutamaa Qumranin tekstikohtaa lukuun ottamatta t\u00e4llainen ehdoton kanta oli juutalaisuudessa aivan tuntematon. Nuo muutamat kohdat l\u00f6ytyv\u00e4t Damaskusdokumentista sek\u00e4 Temppelik\u00e4\u00e4r\u00f6st\u00e4 (CD 4:20-5:2; 11QT 57:17-18). Nyt toin artikkelissani esille paitsi metodologisia n\u00e4k\u00f6kohtia my\u00f6s hiljattain julkaistun fragmentin 4QDa<\/sup> (4Q266), ja pystyin mielest\u00e4ni niiden perusteella osoittamaan, etteiv\u00e4t kyseiset Qumranin tekstit lainkaan k\u00e4sittele avioeron problematiikkaa. Jeesus oli siis yksin huippujyrk\u00e4ss\u00e4 kannassaan. Mit\u00e4 siell\u00e4 Qumranissa siis ajateltiin? Lainaan sit\u00e4 ep\u00e4selvemp\u00e4\u00e4 teksti\u00e4.<\/p>\n

He syyllistyv\u00e4t kaksinkertaisesti haureuteen: ottamalla kaksi vaimoa el\u00e4ess\u00e4(\u00e4n), vaikka luomisen periaate on \u201dmieheksi ja naiseksi h\u00e4n loi heid\u00e4t\u201d. Ja ne, jotka meniv\u00e4t arkkiin, \u201dmeniv\u00e4t pareittain arkkiin\u201d. Ja ruhtinaasta on kirjoitettu: \u201dH\u00e4n ei saa ottaa monia vaimoja.\u201d (CD 4:20-5:2.)<\/p>\n

Kun teksti\u00e4 tarkastellaan Damaskusdokumentin kokonaisuudesta k\u00e4sin, on loppujen lopuksi selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 teksti puhuu vain uudelleenavioitumisesta ja polygamiasta eik\u00e4 kategorisesti kiell\u00e4 avioeroa. Ei t\u00e4st\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4. Varsin kiinnostavaa kuitenkin on se, miten kirjoittaja vetoaa Vanhan testamentin kohtiin. Kaksi niist\u00e4 on Raamatun alkukertomuksista. Onkin my\u00f6s yleisemmin huomattu, ett\u00e4 varhaisjuutalaiset teologit pyrkiv\u00e4t usein ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n avioliittoa noiden ihmisen varhaisimmasta historiasta kertovien tekstien valossa. N\u00e4in teki my\u00f6s Jeesus:<\/p>\n

Mutta maailman alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi [ks. 1. Moos. 1:27] Sen t\u00e4hden mies j\u00e4tt\u00e4\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 ja \u00e4itins\u00e4 ja liittyy vaimoonsa, niin ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi tulevat yhdeksi lihaksi [ks. 1. Moos. 2:24]. (Mark. 10:6-8.)<\/p>\n

Luomisteologia oli avain avioliiton olemukseen. Millaiseksi Jumala loi ihmisen ja mit\u00e4 tarkoitusta varten h\u00e4n antoi miehen ja naisen toisilleen paratiisissa, siihen perustuu avioliitto heid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4\u00e4n. Sen mukaisesti Qumranissa ja muuallakin oli ihanteena avioliiton elinik\u00e4isyys. Toisaalta samalla tunnustettiin se tosiasia, ettei karu, kaukana paratiisista oleva todellisuus aina anna niin tapahtua. Siksi Mooses oli s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt erokirjalain.<\/p>\n

Jeesus ei kuitenkaan hyv\u00e4ksynyt erokirjaa eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muutakaan erok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, ja h\u00e4n tuntuu siis olleen yksin k\u00e4sityksiss\u00e4\u00e4n. John P. Meier luonnehtii: \u201dJesus\u2019 prohibition of divorce seems to come out of nowhere in Judaism and to go nowhere in Judaism.\u201d Meier ei ole ihan oikeassa. Eri tahoilla juutalaisuudessa nimitt\u00e4in odotettiin paratiisissa vallinneen tilanteen paluuta. Silloin kaikki olisi entisell\u00e4\u00e4n eik\u00e4 Mooseksen s\u00e4\u00e4t\u00e4mi\u00e4 my\u00f6hempi\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 tarvittaisi, ei edes lakia (jonka piiriin avioerokin kuului):<\/p>\n

Kaikki lait, jotka opitte t\u00e4ss\u00e4 maailmassa, ovat \u201dturhuus\u201d verrattuna lakiin (joka opitaan) Tulevassa Maailmassa. Koska t\u00e4ss\u00e4 maailmassa ihminen oppii lain (Tooran) ja unohtaa, mutta mit\u00e4 onkaan kirjoitettu Tulevasta Maailmasta: \u201dMin\u00e4 panen lakini heid\u00e4n sisimp\u00e4\u00e4ns\u00e4.\u201d (Ecclesia Rabbah 2:1.)<\/p>\n

Varhaisempiakin asiasta kertovia tekstej\u00e4 on olemassa. Niit\u00e4 on itse asiassa paljon, mutta en mene niihin t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4. Pointti on se, ett\u00e4 Jeesus ei suinkaan \u201dtullut ei mist\u00e4\u00e4n\u201d eik\u00e4 \u201dmennyt ei mihink\u00e4\u00e4n juutalaisuudessa\u201d. P\u00e4invastoin h\u00e4n selv\u00e4sti l\u00e4hti liikkeelle luomisesta ja p\u00e4\u00e4tyi lopunaikojen lupauksiin, jotka ajan juutalaisuudessa hyvin tunnettiin. Mutta toisin kuin miss\u00e4\u00e4n muualla \u2013 siis sen mukaan, mit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n \u2013 Jeesuksella nuo lopunajan lupaukset jo k\u00e4viv\u00e4t toteen. Ihmisen syd\u00e4men kovuuden vuoksi s\u00e4\u00e4detty Mooseksen erolaki, sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 sovelleta, sanoo Jeesus. Miksi? Ilmeisesti syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 Jumalan valtakunta\/hallintavalta on Jeesuksessa ja h\u00e4nen toiminnassaan tullut tyk\u00f6 (Luuk. 11:20). Tulevan maailman aika on jo k\u00e4sill\u00e4 (Mark. 1:15), ulkonainen laki vied\u00e4\u00e4n loppuunsa (Matt. 5:17) ja Jumala hallitsee sis\u00e4isesti (Luuk. 17:21). Vain v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin Paavali sanoi sen n\u00e4in:<\/p>\n

Kristus on lain loppu, ja niin tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo. (Room. 10:4. Ks. my\u00f6s 10:8.)<\/p>\n

Damaskusdokumentti muuten tunnettiin jo ennen Qumranin l\u00f6ytymist\u00e4. Se kuului Kairon kirjavaraston<\/a> aarteisiin, siit\u00e4 sen toinen nimitys Cairo Damascus<\/em> (CD). Ja t\u00e4m\u00e4n min\u00e4 tietysti tiesin jo kauan ennen \u00c9colen munkkeihin tutustumistani.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olin kerran vierailevana tutkijana paikassa nimelt\u00e4 \u00c9cole biblique & archeologique fran\u00e7aise de Jerusalem. Sill\u00e4 on nyt jo kauan ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n uudet tilat uudessa rakennuksessa, mutta tuolloin, kun olin pidemm\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynnill\u00e4ni Jerusalemissa, muuttoa vasta suunniteltiin. P\u00e4\u00e4sin siten n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja kokemaan vanhat, vaikuttavat ja kuuluisatkin kirjastotilat \u201driippuvine\u201d hyllyk\u00e4yt\u00e4vineen. Lukupaikkani sijaitsi kirjaston yhteydess\u00e4, mik\u00e4 oli tavallista. Se oli … Forts\u00e4tt l\u00e4sa Luostarissa elettiin kuin Qumranissa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-278","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/278","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=278"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/278\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":291,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/278\/revisions\/291"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=278"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=278"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=278"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}