{"id":242,"date":"2016-06-05T12:40:39","date_gmt":"2016-06-05T09:40:39","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=242"},"modified":"2016-06-05T12:59:45","modified_gmt":"2016-06-05T09:59:45","slug":"veden-eri-olomuodot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=242","title":{"rendered":"Veden eri olomuodot"},"content":{"rendered":"
jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Kello tulee kolme aamuy\u00f6st\u00e4, kun k\u00e4ynnist\u00e4n autoni ja hurautan parin kolmen korttelin matkalle \u00c5bo Akademiin. On talvi. Lunta on tullut ensin kamalasti ja sen j\u00e4lkeen vett\u00e4 p\u00e4\u00e4lle. Jalkani uppoavat syv\u00e4lle loskaan, kun astun ulos autosta ja harpon puolikengiss\u00e4 kohti tiedekunnan p\u00e4\u00e4rakennusta. Minulla on viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 seminaari. Toisin sanoen Akademin tutkijaseminaarissa on tarkoitus k\u00e4sitell\u00e4 meik\u00e4l\u00e4isen teksti\u00e4. Nyt olen viimeistelem\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n kuuluvat velvollisuuteni. Olen punnertanut ja punnertanut ja saanutkin jotakin v\u00e4it\u00f6skirjaani liittyv\u00e4\u00e4 valmiiksi. My\u00f6h\u00e4iseen se meni, viikonloppua my\u00f6ten. On varhainen maanantai, ja minun t\u00e4ytyy viel\u00e4 a) tulostaa tekstini, b) kopioida se niin ja niin moneksi kappaleeksi ja c) \u2013 mit\u00e4k\u00f6h\u00e4n minun sitten piti viel\u00e4 tehd\u00e4; en en\u00e4\u00e4 muista, miten paperit tuohon maailman aikaan jaettiin osanottajille. Se joka tapauksessa pohjautui valokopioituihin nivaskoihin.<\/p>\n

Saavun takaisin kotiin joskus klo 4 aikaan aamulla. Lumisohjo on muodostanut valtavan upottavan kasan parkkipaikan sis\u00e4\u00e4ntulon eteen. P\u00e4\u00e4t\u00e4n ajaa sen l\u00e4pi vauhdilla, vaikka riskeeraan auton ohjattavuuden. Hyvin se kuitenkin menee. Pohja tuli putsattua. Sis\u00e4ll\u00e4 keit\u00e4n kahvia, sill\u00e4 uusi teht\u00e4v\u00e4 odottaa. Minun pit\u00e4isi t\u00e4n\u00e4\u00e4n viel\u00e4 opponoida vastaavassa seminaarissa er\u00e4st\u00e4 toista v\u00e4it\u00f6stutkijaa. Olen kyll\u00e4 jo perehtynyt h\u00e4nen tekstiins\u00e4, mutta oman tekstin vaatiman ty\u00f6n johdosta opponoinnin viimeistely on j\u00e4\u00e4nyt kesken. Siksi ty\u00f6skentelemiselleni ei viel\u00e4 koita loppua. Minun on jatkettava viel\u00e4 ainakin 12 tuntia, ensin seminaaria valmistellen ja sitten itse seminaarissa, ennen kuin voin kaatua s\u00e4ngylle (tai ehk\u00e4 sittenkin sohvalle).<\/p>\n

Opponointi menee hyvin. Tutkija on saapunut Ruotsista ja k\u00e4sittelee paperissaan juutalaisia Paavali-tutkijoita. \u201dJag har inte l\u00e4st Buber men jag har l\u00e4st om Buber\u201d, totean respondentille Buberin kuuluisaa lausetta mukaillen. L\u00e4sn\u00e4 olevia judaistikkoja naurattaa. Vaikka jo hiukan v\u00e4sytt\u00e4\u00e4, vaihdan seminaarin j\u00e4lkeen lyhyesti muutaman sanan Nils Martolan kanssa. Tuon h\u00e4nelle n\u00e4ytille er\u00e4\u00e4n varhaisjuutalaisuutta k\u00e4sittelev\u00e4n tutkimuksen ja osoitan siin\u00e4 otsikkoa \u201dKuka johti mit\u00e4?\u201d (\u201dWho Ran What?\u201d) Tutkimuksen tekij\u00e4, joka j\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6n nime\u00e4m\u00e4tt\u00e4, oli tarkoituksella pyrkinyt muotoilemaan otsikon hyvin avoimeksi, jopa ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi. Martola kuitenkin panee paremmaksi: \u201dMinusta \u2019johti\u2019 on ongelmallisen spesifi ilmaisu.\u201d<\/p>\n

H\u00e4n olikin t\u00e4ysin oikeassa. Kirja pyrki tekem\u00e4\u00e4n selkoa siit\u00e4, mink\u00e4lainen asema fariseuksilla<\/em> oli ajanlaskunvaihteen juutalaisuudessa. Fariseukset eiv\u00e4t tuolloin varsinaisesti johtaneet mit\u00e4\u00e4n. Heill\u00e4 ei juurikaan ollut virallista valtaa. Ylipapitkin valittiin useimmiten toisen liikkeen j\u00e4senist\u00e4. Mutta oliko fariseuksilla sittenkin jonkinlaista valtaa, vaikutusvaltaa? Rabbiinisen Mishnan mukaan fariseukset m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t l\u00e4hes kaikesta arkisesta uskonnonharjoittamisesta. Uudesta testamentista paljastuu Mishnan kanssa yhtenev\u00e4 kuva. Ja viel\u00e4 juutalainen historioitsija Josefus antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suurin piirtein kaikki tanssivat fariseusten pillin mukaan. Siit\u00e4 huolimatta tutkimuksessa monet v\u00e4en v\u00e4nk\u00e4\u00e4n v\u00e4ittiv\u00e4t, ett\u00e4 todellisuus oli toisenlainen. Sanottiin, ett\u00e4 rabbit ylikorostivat fariseusten merkityst\u00e4, koska olivat n\u00e4iden perillisi\u00e4 ja halusivat siten p\u00f6nkitt\u00e4\u00e4 omaa arvovaltaansa. Uusi testamentti taas kuvasi fariseukset vaikutusvaltaisina miellytt\u00e4\u00e4kseen kirjoittajien aikana vallankahvassa olleita rabbeja eli siis fariseusten perillisi\u00e4. Ja sitten Josefus. Josefuksen v\u00e4ite fariseusten merkitt\u00e4vyydest\u00e4 johtui selityksen mukaan siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli itse fariseus ja luonnollisesti suosi heit\u00e4 ja halusi esitt\u00e4\u00e4 heid\u00e4t vahvana ja hyv\u00e4ss\u00e4 valossa.<\/p>\n

Sitten kanadalainen tutkija nimelt\u00e4\u00e4n Steve Mason k\u00e4sitteli yht\u00e4 lausetta Josefuksen teoksessa \u201dJosefuksen el\u00e4m\u00e4\u201d, joka (yll\u00e4tyksellisesti) on omael\u00e4m\u00e4kerrallinen. \u201dSilloin minusta tuli vakaumuksellinen fariseus\u201d, niin tuo ratkaiseva lause oli t\u00e4h\u00e4n asti tutkimuksessa ymm\u00e4rretty. T\u00e4st\u00e4 vakaumuksestaan k\u00e4sin Josefuksen sitten ajateltiin kuvailleen aikansa fariseuksia. Mason kuitenkin osoitti, ett\u00e4 asia pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 aivan toisin. Josefus oli liittynyt farisealaiseen liikkeeseen, ei niink\u00e4\u00e4n vakaumuksen vuoksi, vaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 osana p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4 aktiiviseksi toimijaksi julkisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Toisin sanoen voidakseen vaikuttaa asioihin yhteiskunnassa oli kuuluttava fariseuksiin! Niin suuri merkitys heill\u00e4 oli.<\/p>\n

Oli oikeastaan hienoa havaita, kuinka tutkija toisensa j\u00e4lkeen k\u00e4\u00e4nsi kelkkansa ja my\u00f6nsi Masonin olevan oikeassa. Niin teki Jacob Neusnerkin, vaikka vanha linja oli osaksi kulkenut Neusnerin nimiss\u00e4. Siin\u00e4 k\u00e4vi sitten niin, ett\u00e4 sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 tutkijat alkoivat uskoa fariseusten merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n asemaan, luottamusta alkoi l\u00f6yty\u00e4 my\u00f6s moneen muuhun, mit\u00e4 Josefus sanoi fariseuksista. Tai mit\u00e4 Uusi testamentti sanoi. (Mishna valitettavasti on niin my\u00f6h\u00e4inen, ettei sen kertomuksia ajanlaskunvaihteen fariseuksista tai juutalaisuudesta yleens\u00e4k\u00e4\u00e4n voi juuri k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajan tutkimuksessa.)<\/p>\n

Ajatellaanpa sitten sovellusta. Yksi pieni esimerkki: Markuksen evankeliumin 7. luvun alussa kerrotaan, kuinka fariseukset panivat merkille, ett\u00e4 Jeesuksen opetuslapset s\u00f6iv\u00e4t ruokia pesem\u00e4tt\u00f6min k\u00e4sin. Kyseess\u00e4 ei ole hygienia, vaan uskonnolliseen rituaaliseen puhtauteen liittyv\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6s, jota fariseukset halusivat toteuttaa omalla tietyll\u00e4 tavallaan nk. isien perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan. \u201dNiinp\u00e4 fariseukset ja lainopettajat kysyiv\u00e4t Jeesukselta: \u2019Miksi sinun opetuslapsesi eiv\u00e4t el\u00e4 isien perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan, vaan aterioivat ep\u00e4puhtain k\u00e4sin?\u2019\u201d (Mark. 7:5.)<\/p>\n

Tekstin mukaan fariseukset siis pitiv\u00e4t kuin itsest\u00e4\u00e4n selvyyten\u00e4, ett\u00e4 Jeesuksen opetuslasten olisi pit\u00e4nyt noudattaa heid\u00e4n tulkintatraditioitaan. Mihin t\u00e4llainen k\u00e4sitys ja itsevarmuus olisi voinut perustua? Eiv\u00e4th\u00e4n fariseukset olleet \u201djohtavassa\u201d asemassa. Vanha k\u00e4sitys fariseusten asemasta ajanlaskun vaihteen juutalaisuudessa ohjaisi pohtimaan Jeesuksen julistuksen luonnetta. Olisiko siin\u00e4 ollut jotain sellaista, joka olisi johtanut fariseukset pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Jeesusta v\u00e4h\u00e4n kuin omaan porukkaansa kuuluvana? Ajatus ei ole aivan mahdoton, koska esim. Luukkaan evankeliumissa on kohtia, joissa Jeesuksen ja fariseusten v\u00e4lit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan aivan kohtuullisen hyv\u00e4ll\u00e4 tolalla. Nyt he sitten kuitenkin olisivat ihmeekseen huomanneet, ettei Jeesus noudattanutkaan isien perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, ainakaan mit\u00e4 tulee k\u00e4sien puhtauteen aterioitaessa. Ja niin he halusivat selvitt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 on kysymys. Onko Jeesus l\u00e4hell\u00e4 heit\u00e4 vaiko ei?<\/p>\n

Uusi k\u00e4sitys fariseusten asemasta kuitenkin tarjoaa toisenlaisen taustan Markuksen 7. luvun alkujakeiden ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Siin\u00e4h\u00e4n on kyse juuri tuosta fariseusten \u201dep\u00e4virallisesta\u201d vallasta eli vaikutusvallasta. He olivat tottuneet siihen, ett\u00e4 ihmiset laajastikin kuuntelivat heid\u00e4n tulkintojaan. Eiv\u00e4tk\u00e4 he suinkaan ajatelleet pit\u00e4\u00e4 Jeesusta opetuslapsineen poikkeuksena.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen vaihtoehto vie meid\u00e4t liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jeesuksen julistuksen l\u00e4heisemmin farisealaisuuteen. Toisessa vaihtoehdossa Jeesuksen julistus voidaan vapaammin n\u00e4hd\u00e4 farisealaisuudesta selke\u00e4sti eroavana. Asia ei luonnollisestikaan ratkea t\u00e4m\u00e4n ajatuskuvion avulla, mutta muiden pohdintaan vaikuttavien argumenttien joukkoon se on laskettava.<\/p>\n

Kun vuosia my\u00f6hemmin pyysin Masonia kirjoittajaksi Jeesus-tutkimuksen k\u00e4sikirjaan<\/a>, mainitsin t\u00e4st\u00e4 h\u00e4nen l\u00e4pimurrostaan ja sen kohtuullisen keskeisest\u00e4 roolista omassa tutkimuksessani. H\u00e4n kiitti yst\u00e4v\u00e4llisest\u00e4 kommentistani ja lupautui mukaan.<\/p>\n

En lopuksi rojahtanut s\u00e4nkyyn enk\u00e4 sohvallekaan, vaan p\u00e4\u00e4tin, v\u00e4h\u00e4n vaarallisesti, ottaa l\u00e4mpim\u00e4n kylvyn.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kello tulee kolme aamuy\u00f6st\u00e4, kun k\u00e4ynnist\u00e4n autoni ja hurautan parin kolmen korttelin matkalle \u00c5bo Akademiin. On talvi. Lunta on tullut ensin kamalasti ja sen j\u00e4lkeen vett\u00e4 p\u00e4\u00e4lle. Jalkani uppoavat syv\u00e4lle loskaan, kun astun ulos autosta ja harpon puolikengiss\u00e4 kohti tiedekunnan p\u00e4\u00e4rakennusta. Minulla on viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 seminaari. Toisin sanoen Akademin tutkijaseminaarissa on tarkoitus k\u00e4sitell\u00e4 meik\u00e4l\u00e4isen teksti\u00e4. … Forts\u00e4tt l\u00e4sa Veden eri olomuodot<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-242","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/242","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=242"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/242\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":250,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/242\/revisions\/250"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=242"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=242"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=242"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}