{"id":222,"date":"2016-05-22T00:16:34","date_gmt":"2016-05-21T21:16:34","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=222"},"modified":"2016-05-22T00:32:51","modified_gmt":"2016-05-21T21:32:51","slug":"malatesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=222","title":{"rendered":"Malatesta"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_230\" aria-describedby=\"caption-attachment-230\" style=\"width: 1778px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-230 size-full\" src=\"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2016\/05\/04-1.jpg\" width=\"1778\" height=\"729\" srcset=\"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2016\/05\/04-1.jpg 1778w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2016\/05\/04-1-300x123.jpg 300w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2016\/05\/04-1-768x315.jpg 768w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/wp-content\/uploads\/sites\/44\/2016\/05\/04-1-1024x420.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 1778px) 100vw, 1778px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-230\" class=\"wp-caption-text\">jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa <a href=\"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=222\">t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n<p>Upsalan Carolina Redivivaan sis\u00e4\u00e4n tullessa saapui muistaakseni ensin jonkinlaiseen suljettuun eteiseen, kuin tuulikaappiin (mutta tietysti isoon; sein\u00e4t olivat korkeista kivist\u00e4). Sen j\u00e4lkeen oli aula, jossa jollakin tavalla sijoitettuina sijaitsi naulakoita, vessoja ja istumatiloja. Aulasta vasemmalla k\u00e4dell\u00e4 oli kulku kirjaston kahvilaan. Aulasta eteenp\u00e4in, suoraan ovien l\u00e4pi, alkoi varsinainen kirjastoalue, hiljaisuus, lukupaikat, hakup\u00e4\u00e4tteet, kirjastonhoitajat jne jne. Huomaan muistavani n\u00e4m\u00e4 hatarasti, mutta sisuksissani aula, k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 kahvilaan sek\u00e4 ovet varsinaiselle kirjastoalueelle tuntuvat kuitenkin selke\u00e4sti liittyv\u00e4n yhteen.<\/p>\n<p>C. Rediviva oli uskomattoman hyv\u00e4 kirjasto. Silt\u00e4 ainakin vaikutti, kun jo ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00f6ysin kirjoja, joita olin tavoitellut kovasti ja kauan. Ensimm\u00e4isi\u00e4 kirjoja, joita hankin k\u00e4siini, oli Edward Malatestan <em>Interiority and the Covenant<\/em>. \u201dSis\u00e4llisyys ja liitto\u201d oli tarttunut haaviini, koska etsin mahdollisuutta tulkita Jeesuksen lausumaa jakeissa Luuk. 17:20-21 liittoteologian avulla. Jakeissa esiintyy kreikan pre\/postpositio \u1f10\u03bd\u03c4\u03cc\u03c2. \u201dJumalan valtakunta on \u1f10\u03bd\u03c4\u1f78\u03c2 \u1f51\u03bc\u1ff6\u03bd.\u201d Vanha kirkkoraamattu k\u00e4\u00e4nsi prepositiosanonnan \u201dsis\u00e4llisesti teiss\u00e4\u201d, mutta uuteen kirkkoraamattuun oli tulossa monissa moderneissa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 yleistynyt \u201dteid\u00e4n keskell\u00e4nne\u201d. Pro graduani ohjannut professori Jukka Thur\u00e9n toimi Suomen raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6skomitean asiantuntijana ja oli selvill\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 esim. Ruotsin kirkon uudessa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 oli kuitenkin pit\u00e4ydytty \u201dsis\u00e4isesti\u201d -ilmaisussa. Harald Riesenfeldt, joka siell\u00e4 puolella vaikutti paljon asioihin, oli hiljattain tutkinut \u1f10\u03bd\u03c4\u03cc\u03c2-sanaa, ja tullut tulokseen, ettei \u1f10\u03bd\u03c4\u03cc\u03c2 voi merkit\u00e4 \u201dkeskell\u00e4\u201d vaan ainoastaan (jonkin asian) \u201dsis\u00e4ll\u00e4\u201d. Syvensin gradussani Riesenfeldtin tutkimusta ja p\u00e4\u00e4dyin vahvistamaan h\u00e4nen ratkaisunsa: kohta on k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 \u201dJumalan valtakunta on sis\u00e4isesti teiss\u00e4\u201d. Uudessa kirkkoraamatussamme se lopulta k\u00e4\u00e4nnettiin \u201dteid\u00e4n keskell\u00e4nne\u201d, mutta nootissa lis\u00e4t\u00e4\u00e4n: \u201dToinen tulkinta: sis\u00e4isesti teiss\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Malatestan kirja ei tuossa vaiheessa osoittautunutkaan hy\u00f6dylliseksi. Minulla oli ollut esiymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan valtakunnan \u201dsis\u00e4isyytt\u00e4\u201d voisi perustella uuden liiton sis\u00e4isyydell\u00e4. Kuuluisa Jeremian kirjan profetia uudesta liitosta totesi mm. seuraavaa: \u201dMin\u00e4 panen lakini heid\u00e4n sisimp\u00e4\u00e4ns\u00e4, kirjoitan sen heid\u00e4n syd\u00e4meens\u00e4\u201d (Jer. 31:33). \u201dSisimp\u00e4\u00e4n\u201d on hepreassa ilmaistu prepositiolla \u05d1, \u201d-ssa\/\u00e4\u201d, ja substantiivilla \u05e7\u05e8\u05d1, \u201dsisus\u201d. \u05d1\u05e7\u05e8\u05d1\u05db\u05dd ja \u1f10\u03bd\u03c4\u1f78\u03c2 \u1f51\u03bc\u1ff6\u03bd molemmat tarkoittivat \u201dteid\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4nne\u201d. Jos Jumalan valtakunnan voisi n\u00e4hd\u00e4 korreloivan Jumalan liiton kanssa, olisi mahdollisuus ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi Jeesus sanoisi valtakunnan olevan sis\u00e4inen asia \u2013 siis ainakin t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4. Muuten voisi olla vaikea selitt\u00e4\u00e4 jae Luuk. 17:21 osaksi Jeesuksen opetusta. Malatestan kirja kuitenkin k\u00e4sitteli sis\u00e4isyytt\u00e4 ja liittoa 1. Johanneksen kirjeess\u00e4. My\u00f6hemmin hy\u00f6dynsin kirjaa kirjoittaessani artikkelia Paavalin teologiasta ja kun l\u00f6ysin er\u00e4\u00e4lle paavalilaiselle aspektille vastaavuuden juuri tuossa, miten uuden liiton tiet\u00e4minen ja kykeneminen ilmeniv\u00e4t 1. Johanneksen kirjeess\u00e4. Mutta Jeesuksen opetuksen tai jakeen Luuk. 17:21 tutkimiseen Malatestasta ei ollutkaan apua. Opin C. Redivivan jo silloin varsin kehittynytt\u00e4 hakup\u00e4\u00e4tett\u00e4 ahkerasti k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4ni, ettei nimi eik\u00e4 aina sis\u00e4llysluettelokaan tuoneet varmuutta siit\u00e4, ett\u00e4 jokin tutkimus olisi relevantti, tai ei olisi. Oli siksi parasta tilata kaikki hiukankin lupausta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 materiaali n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Liiton sis\u00e4isyys ei sitten loppujen lopuksi noussut esiin v\u00e4it\u00f6skirjassani. Asia olisi kuitenkin tutkimisen arvoinen. Mielenkiintoinen on esimerkiksi t\u00e4rke\u00e4 jae Mark. 1:15: \u201dAika (<em>kairos<\/em>) on t\u00e4yttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut l\u00e4helle.\u201d Siin\u00e4 oleva paljon tutkittu ilmaisu \u201dtulla l\u00e4helle\u201d, kreikaksi \u1f10\u03b3\u03b3\u03af\u03b6\u03c9, ilmaistaan hepreaksi samalla sanalla kuin \u201dsisimp\u00e4\u00e4n\u201d tuossa Jeremian kirjan jakeessa 31:33, siis sanalla \u05e7\u05e8\u05d1 \u2013 aram. \u05e7\u05e8\u05d1\ufb21 \u2013 joka kuitenkin nyt toimii verbin\u00e4. Ja silloin, verbin\u00e4, \u05e7\u05e8\u05d1 merkitsee \u201dtulla l\u00e4helle\u201d. Ehk\u00e4 tuo aika, jonka Jeesus sanoi t\u00e4yttyneen, olikin uuden liiton aika, jolloin Jumalan valtakunta tulisi sis\u00e4isesti meihin. Se ei toki sulkisi pois muunlaistakin Jumalan valtakunnan (l\u00e4helle) tulemista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Upsalan Carolina Redivivaan sis\u00e4\u00e4n tullessa saapui muistaakseni ensin jonkinlaiseen suljettuun eteiseen, kuin tuulikaappiin (mutta tietysti isoon; sein\u00e4t olivat korkeista kivist\u00e4). Sen j\u00e4lkeen oli aula, jossa jollakin tavalla sijoitettuina sijaitsi naulakoita, vessoja ja istumatiloja. Aulasta vasemmalla k\u00e4dell\u00e4 oli kulku kirjaston kahvilaan. Aulasta eteenp\u00e4in, suoraan ovien l\u00e4pi, alkoi varsinainen kirjastoalue, hiljaisuus, lukupaikat, hakup\u00e4\u00e4tteet, kirjastonhoitajat jne jne. Huomaan &hellip; <a href=\"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=222\" class=\"more-link\">Forts\u00e4tt l\u00e4sa <span class=\"screen-reader-text\">Malatesta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-222","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/222","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=222"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/222\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":232,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/222\/revisions\/232"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=222"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=222"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=222"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}