{"id":177,"date":"2016-05-08T14:04:07","date_gmt":"2016-05-08T11:04:07","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=177"},"modified":"2016-05-08T22:20:06","modified_gmt":"2016-05-08T19:20:06","slug":"success","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/?p=177","title":{"rendered":"Success!"},"content":{"rendered":"
\"\"
jos kuva ei n\u00e4y, klikkaa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Kun l\u00e4hdin Upsalaan kirjoittamaan v\u00e4it\u00f6skirjaa, minulla oli edelt\u00e4j\u00e4. Sven-Olav Back tiedekunnastamme oli hiljattain tehnyt samaa reissua. Minun aloittaessani v\u00e4it\u00f6stutkimusta h\u00e4n oli jo kallistumassa loppusuoralle, mutta meni silti melkein kaksi vuotta ennen kuin h\u00e4n v\u00e4itteli, aiheenaan historian Jeesus ja sapattik\u00e4sky.<\/p>\n

Olin Sven-Olavin seuraaja syv\u00e4llisemm\u00e4ss\u00e4kin merkityksess\u00e4. Upsalan yliopiston kirjastossa, Carolina Redivivassa, sain h\u00e4nelt\u00e4 vapaaksi j\u00e4\u00e4neen lukupaikan. K\u00e4vimme varmistamassa t\u00e4m\u00e4n jo hyviss\u00e4 ajoin syksyll\u00e4 1993, kun h\u00e4n viel\u00e4 k\u00e4ytti lukupaikkaa. Tapasin silloin yhden C. Redivivan kirjastonhoitajista, jolta sitten vuoden alussa lunastin paikan itselleni. Ei nimitt\u00e4in ollut itsest\u00e4\u00e4nselvyys, ett\u00e4 kirjastosta olisi heti haluttaessa irronnut tilaa. Korvaukseksi toimin kuriirina ja toin doktor in spe<\/em> Backille Suomesta h\u00e4nen kotoaan housut, jotka h\u00e4n tarvitsi, koska oli saanut kutsun piireihin. Siis paremmat housut.<\/p>\n

Lukupaikka sijaitsi lukusalissa, joka oli avarampi, kuin olin miss\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ennen n\u00e4hnyt. Siin\u00e4 ei kuitenkaan ollut pelkk\u00e4\u00e4 kehumista. Paikalle p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen piti kulkea melkoinen matka kirjaston uumeniin, mutta ei t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Tuolini ja lukup\u00f6yt\u00e4ni sijainti oli tuon suuren salin toisessa kulmassa, ja suoraan sen takana, siis selk\u00e4ni takana, oli lukusaliin johtava oviaukko. En ole viluilevaa sorttia, mutta kun kev\u00e4ttalvi -94 oli Upsalassa railakkaan kylm\u00e4, ei tuossa spotissa voinut vedon t\u00e4hden istua pidempi\u00e4 aikoja ilman ulkovaatetusta.<\/p>\n

Mutta olin Sven-Olavin seuraaja viel\u00e4kin syv\u00e4llisemm\u00e4ss\u00e4 merkityksess\u00e4. Upsalassa h\u00e4n oli asunut Biblicum-nimisen instituutin fasiliteetissa. Sain nyt samasta paikasta samaan hintaan vuokralle saman huoneen, jossa h\u00e4n oli majaillut. Huone oli hyv\u00e4, mutta siin\u00e4 oli pikku ehto. Biblicumissa j\u00e4rjestettiin ajoittain tapahtumia, ja jos silloin ilmeni tarvetta majoittaa joku y\u00f6ksi, minun piti v\u00e4isty\u00e4 huoneestani, joka oli isohko, toiseen huoneeseen, joka oli pienehk\u00f6. Ehtoa ei onneksi pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n minun vuokralla ollessani. Du hadde l\u00e4mnat din form i madrassen, totesin vain Sven-Olaville tavattuani h\u00e4net Biblicum-kauteni j\u00e4lkeen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa.<\/p>\n

Olin siis Sven-Olav Backin seuraaja monessa ja monella tapaa. Pidin lippua korkealla ja paikkaa asuttuna. Kun h\u00e4n oli tehnyt niin ennen. T\u00e4ss\u00e4 pieness\u00e4 kuvauksessa on itse asiassa kyse valtavasta ja keskeisest\u00e4 raamatullis-juutalaisesta ja kristillis-teologisesta asiasta, suksessiosta!<\/em> \u201dSuksessio: Seuraanto, siirtyminen toisen tilalle h\u00e4nen oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Vrt. apostolinen suksessio.\u201d \u2013 K. Turtia, Sivistyssanat. Otava: 2001, s. 942.<\/p>\n

Toistaiseksi viimeisin efforttini liittoteologian ja Jeesuksen julistuksen liittym\u00e4kohtien tutkailemisessa liittyi suksessioon. Se oli tosin vain yksi juonne asiassa mutta minusta mielenkiintoinen. Heprealaiskirje tunnetusti julistaa Jeesuksen liiton v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ksi eli v\u00e4h\u00e4n kuin suksessaattoriksi. Erityisesti h\u00e4n on paremman liiton v\u00e4litt\u00e4j\u00e4, mill\u00e4 viitataan uuteen liittoon (Hepr. 8:6 [tosin lat. \u201dmediator\u201d]; 7:22; 12:24). Jeesus-traditio \u2013 viel\u00e4 tunnetummin \u2013 kertookin tilanteesta, joka voitaisiin jopa nimet\u00e4 hetkeksi, jolloin Jeesus v\u00e4litti liiton: \u201dT\u00e4m\u00e4 on minun liittovereni\u201d (Mark 14:24). Tai kuten teksti Luukkaan evankeliumissa kuuluu: \u201dT\u00e4m\u00e4 malja on uusi liitto minun veress\u00e4ni\u201d (Luuk. 22:20).<\/p>\n

Heprealaiskirjeen esitt\u00e4m\u00e4 v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ajatus ei sin\u00e4ns\u00e4, pohjimmiltaan ole kristillinen keksint\u00f6 eik\u00e4 anakronismi, josta Jeesus ei olisi voinut tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Jumala teki liiton Abrahamin kanssa. Siit\u00e4 kerrotaan useammassakin kohtaa Ensimm\u00e4ist\u00e4 Mooseksen kirjaa. Seuraavaksi Jumala teki liiton Abrahamin pojan, Iisakin kanssa, mik\u00e4 my\u00f6s mainitaan erikseen (1. Moos. 17:19, 21). Ent\u00e4 Jaakob, Iisakin poika? Varsinaisesta liitonsolmimistapahtumasta Jumalan ja Jaakobin v\u00e4lill\u00e4 ei ole mainintaa, vaikka Jaakobilla tosin oli muita l\u00e4heisi\u00e4 kohtaamisia Jumalan kanssa (1. Moos. 28:12-22; 32:24-30), ja Iisakilta h\u00e4n sai siunauksen, jota Iisak ei voinut en\u00e4\u00e4 toistaa ja antaa toiselle pojalleen (1. Moos. 27:1-40). Monissa Vanhan testamentin kirjoissa kuitenkin esiintyy t\u00e4ysin totunnaisena tapa puhua Jumalan liitosta Abrahamin, Iisakin ja<\/em> Jaakobin kanssa (esim. 3. Moos. 26:42).<\/p>\n

N\u00e4ihin tapauksiin liittyy luonnollisesti monia mielenkiintoisia kysymyksi\u00e4, mutta kiinnit\u00e4n nyt huomiota siihen, ett\u00e4 liiton solmimisen osapuolena on aina tietty yksi henkil\u00f6. Toisin on my\u00f6hemmin Siinailla vuoren juurella. Heprealaiset ovat vapautuneet Egyptin orjuudesta ja kulkeneet er\u00e4maavaellusta. Koko ajan on yksi tietty yksil\u00f6, Mooses, n\u00e4ytellyt ratkaisevaa roolia siin\u00e4, mit\u00e4 on tapahtunut. Kuitenkin Jumalan liitto Siinailla tehd\u00e4\u00e4n nimenomaan kansan<\/em> kanssa<\/em>, ei Mooseksen. Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti liitossa Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa ei kansa voinut olla osapuolena, koska siit\u00e4 oli silloin olemassa vain lupaus. On j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 havaita, ett\u00e4 kun kansa lankeaa kultaisen sonnin palvontaan, Jumala lausuu siit\u00e4 tuomion, mutta Mooses saa kuulla varsin tutulta kuulostavat sanat:<\/p>\n

Min\u00e4 n\u00e4en, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kansa on uppiniskainen. J\u00e4t\u00e4 minut nyt rauhaan, ett\u00e4 vihani saa leimahtaa heit\u00e4 vastaan ja tuhota heid\u00e4t. Mutta sinusta min\u00e4 teen suuren kansan<\/em>. (2. Moos. 32:9-10.)<\/p>\n

Jumala itse asiassa tarjoutuu tekem\u00e4\u00e4n Mooseksesta uuden Abrahamin (vrt. esim. 1. Moos. 12:2), jonka kanssa h\u00e4n arvattavasti olisi my\u00f6s solminut liiton, mutta tilanne ei etene siihen suuntaan.<\/p>\n

Mooseksen ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 asemasta huolimatta h\u00e4nest\u00e4 ei my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n ilmene samanlaista puheenpartta kuin Abrahamista, Iisakista ja Jaakobista; Jumalan ei kerrota viittaavan liittoonsa Mooseksen kanssa<\/em>. Mutta toisenlainen mielenkiintoinen puheenparsi Mooseksesta ja liitosta voidaan tavata. Jeesuksen aikanakin todenn\u00e4k\u00f6isesti ajankohtainen kirjoitus nimelt\u00e4 Mooseksen testamentti kutsuu Moosesta liiton v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ksi<\/em> (Moos.t. 1:14). Mooses v\u00e4litt\u00e4\u00e4, vie eteenp\u00e4in sen liiton, jonka Jumala oli solminut Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. Kirjoitus my\u00f6s kertoo, kuinka Mooses vuorostaan antoi liiton eteenp\u00e4in Joosuan v\u00e4litett\u00e4v\u00e4ksi: \u201dJumala on valinnut sinut minun seuraajakseni<\/em> t\u00e4ss\u00e4 samassa liitossa\u201d (Moos.t. 10:15). Osuu sopivasti, ett\u00e4 Mooseksen testamentti on olemassa latinankielisen\u00e4 k\u00e4sikirjoituksena. Tuon korostetun sanan kohdalla on latinassa k\u00e4ytetty ilmaisua successor<\/em>. Suksessiostahan t\u00e4ss\u00e4 on kyse.<\/p>\n

Materiaaleja on paljon, mutta ik\u00e4 ja terveys eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n niist\u00e4 artikkelia. Esimerkiksi ajattelen, ett\u00e4 \u201dprofeettojen suksessio\u201d, josta Josefus puhuu (Apion 1:41; kreik. \u03b4\u03b9\u03b1\u03b4\u03bf\u03c7\u03ae), pohjaa jollakin tavalla Moosekseen liittyv\u00e4\u00e4n ennustukseen jakeissa 5. Moos. 18:15-19. My\u00f6s Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin roolista suhteessa suksessioon olisi lis\u00e4\u00e4 sanottavaa. Ja tietysti Jeesuksesta.<\/p>\n

Pointti t\u00e4ss\u00e4 ja nyt on vain se, ett\u00e4 Jeesuksen aiemmin edell\u00e4 mainittujen liitosta lausumien sanojen takana voidaan n\u00e4hd\u00e4 varhaisjuutalainen suksession konsepti, jota h\u00e4n sovelsi omalla tavallaan omaan toimintaansa. Jeesuksen aikalaiskonteksti siis tarjosi pohjaa tulkinnalle, jossa h\u00e4n katsoi toimivansa liiton v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Ja, kuten Uuden testamentin pohjalta sen voisi lukea, niin tuli uuden liiton seuraanto apostoleille. Mutta Jeesus n\u00e4ytt\u00e4isi olleen muutakin kuin v\u00e4litt\u00e4j\u00e4, kun h\u00e4n kutsui liittoa uudeksi ja sitoi sen itseens\u00e4. Lis\u00e4ksi kyseess\u00e4 ei ollut liitto Jeesuksen ja Jumalan v\u00e4lill\u00e4, vaan Jeesuksen liitto seuraajiensa kanssa.<\/p>\n

Viel\u00e4 yhdess\u00e4 merkityksess\u00e4 olin Sven-Olavin seuraaja. Muutama vuosi h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 v\u00e4ittelin min\u00e4kin historian Jeesuksesta. Ja siit\u00e4 success(io) on itse asiassa vain lis\u00e4\u00e4ntynyt pieness\u00e4 oppiaineessamme. T\u00e4st\u00e4<\/em><\/a> osoitteesta voi vaikka k\u00e4yd\u00e4 katsomassa.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun l\u00e4hdin Upsalaan kirjoittamaan v\u00e4it\u00f6skirjaa, minulla oli edelt\u00e4j\u00e4. Sven-Olav Back tiedekunnastamme oli hiljattain tehnyt samaa reissua. Minun aloittaessani v\u00e4it\u00f6stutkimusta h\u00e4n oli jo kallistumassa loppusuoralle, mutta meni silti melkein kaksi vuotta ennen kuin h\u00e4n v\u00e4itteli, aiheenaan historian Jeesus ja sapattik\u00e4sky. Olin Sven-Olavin seuraaja syv\u00e4llisemm\u00e4ss\u00e4kin merkityksess\u00e4. Upsalan yliopiston kirjastossa, Carolina Redivivassa, sain h\u00e4nelt\u00e4 vapaaksi j\u00e4\u00e4neen lukupaikan. K\u00e4vimme … Forts\u00e4tt l\u00e4sa Success!<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"aside","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-177","post","type-post","status-publish","format-aside","hentry","category-uncategorized","post_format-post-format-aside"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/177","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=177"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/177\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":211,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/177\/revisions\/211"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=177"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=177"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/vitaakademica\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=177"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}