Ihmisten poliittisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen, osallistumisen ja ajattelun ymm\u00e4rt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4 osa etenkin demokraattisten yhteiskuntien tutkimusta. Alan tutkimuksen t\u00e4rkeit\u00e4 teemoja ovat esimerkiksi \u00e4\u00e4nestysk\u00e4ytt\u00e4ytyminen, puoluesamastuminen, arvot ja ideologiat ja poliittisten asenteiden kehittyminen. Taustalla ovat usein psykologiset selitysmallit tai selitysmallit, jotka korostavat joko yksil\u00f6n rationaalisuutta tai yhteiskuntaluokkaa. Tavoitteena on ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mitk\u00e4 yksil\u00f6tason\u00a0vaikuttimet\u00a0tai\u00a0kontekstuaaliset\u00a0tekij\u00e4t vaikuttavat ihmisten\u00a0ja\/tai ryhmien poliittiseen toimintaan.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ensisijaisesti empiirisi\u00e4 tutkimuksia, jotka, laajasti ymm\u00e4rrettyn\u00e4, k\u00e4sittelev\u00e4t poliittista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Tutkimuskohteena voivat olla kansalaisten lis\u00e4ksi my\u00f6s poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t tai muut yhteiskunnan kannalta oleelliset ryhm\u00e4t.\u00a0Erityisen toivottavia ovat tutkimukset, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t demokratian tulevaisuuden edellytyksi\u00e4 kansalaisn\u00e4k\u00f6kulmasta.\u00a0Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 voi lis\u00e4ksi esitt\u00e4\u00e4 poliittisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkimuksen metodologiaa koskevia tutkimuksia, kuten\u00a0survey-metodiikkaan tai kokeelliseen tutkimukseen liittyvi\u00e4 papereita.<\/p>\n
Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4\u00a0esitett\u00e4v\u00e4t paperit voivat olla kirjoitettu\u00a0suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Esityksiss\u00e4 ja keskusteluissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kieli valitaan joustavasti, ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n osallistuvien toiveiden ja tilanteen mukaan.\u00a0Ehdotukset esitett\u00e4viksi papereiksi l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n ty\u00f6ryhm\u00e4n\u00a0molemmille vet\u00e4jille.<\/p>\n
Lauri Rapeli (lauri.rapeli@abo.fi) & Albert Weckman (albert.weckman@abo.fi)
\nInstitutet f\u00f6r samh\u00e4llsforskning,\u00a0\u00c5bo Akademi<\/p>\n
Paperit<\/strong><\/p>\n The Importance of Being Represented: Age and Gender as Determinants of Candidate Choice. <\/strong><\/p>\n Theodora J\u00e4rvi, University of Helsinki, theodora.jarvi@helsinki.fi Josefina Sipinen, University of Tampere Peter S\u00f6derlund, \u00c5bo Akademi University \u00c5sa von Schoultz, University of Helsinki<\/p>\n A central argument in the study of representation and voting is that descriptive representation is important for democracy by enhancing political responsiveness (Banducci et al. 2004), participation (Broockman 2014) and the willingness to accept political decisions (Arnesen & Peters 2018). The mechanism behind these effects is theorized to be substantive representation, i.e. that voters\u2019 personal and\/or group-level interests are best promoted in the decision-making when they are represented by someone who resembles as themselves. Building on theories that assume a link between descriptive and substantive representation, this paper investigates the extent to which voters engage in resemblance voting. We are particularly interested in age and gender, as these two descriptive characteristics are easily identifiable traits, and hence are less demanding for voters to apply when choosing their candidates among a multitude of options. Further, we are especially interested in the candidate choice of female as well as young (and senior) voters who are traditionally underrepresented in politics. An awareness of being underrepresented may enhance a desire for descriptive representation as means for improving the group\u2019s social standing, which is a motivation unrelated to substantive representation (Mansbridge 1999). The study is situated in the Finnish OLPR system with mandatory preference voting. It uses reported candidate choice from the Finnish National Election Studies in 2019 and 2011, combined with candidate registry data to match voters with candidates. This pooled data enables us to establish new, more precise links between voter and candidate traits and provide answers to who votes for whom.<\/p>\n The meaning and measurement of ”Democratic Egalitarianism”<\/strong><\/p>\n Ran Goren (ran.goren@abo.fi)<\/p>\n In the research on political behavior, public opinion surveying is arguably one of the most popular methods. Particularly, public opinion surveys are often utilized to extract popular attitudes, preferences, and inclinations towards democracy as a political system. A major feature of democracy is its egalitarian essence, as according to multiple scholars democracy requires certain provisions which are distributed equally across the entire citizenry. Interestingly, despite the essentiality of egalitarian provisions, support for them is rarely studied within research on attitudes towards democracy. Moreover, so far there has not been an accepted framework to survey public attitudes to the equality necessary in a democracy, or \u2018democratic egalitarianism\u2019. Hence, this essay, which is a chapter of my doctoral monograph, explores a possible way to measure democratic egalitarianism. To do so, it starts with a rather comprehensive review of the meaning and theories of democratic equality. As suggested, democratic equality is comprised of multiple components which can vary across political units, and therefore is difficult to measure, by itself and in terms of public attitudes towards it. Nonetheless, a worthy attempt of measuring democratic equality is arguably performed through the democracy index of ”Varieties of Democracy\u201d (V-Dem), in its sub-index of \u2018Egalitarian Democracy\u2019. Hence, it is argued that this sub-index can be utilized as a suitable basis for the development of an appropriate measurement of democratic egalitarianism. Moreover, this chapter specifically suggests a possible surveying tool of democratic egalitarianism, which is based on V-Dem\u2019s Egalitarian Democracy framework. Ultimately, previous studies on the different factors which may shape democratic egalitarianism across different contexts are presented.<\/p>\n Suomalaisten luottamus uutismediaan ja siihen vaikuttavat tekij\u00e4t <\/strong><\/p>\n Minna Horowitz, minna.aslama@helsinki.fi Johanna J\u00e4\u00e4saari, johanna.jaasaari@helsinki.fi Janne Matikainen, janne.matikainen@helsinki.fi Markus Ojala, markus.ojala@helsinki.fi Helsingin yliopisto<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6paperi tarkastelee suomalaisten luottamusta perinteiseen uutismediaan. Analysoimme suomalaisten luottamusta kotimaiseen uutismediaan ja journalismiin vuonna 2019 selvitt\u00e4neen kyselytutkimuksen tuloksia sek\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 suoritetun t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n kyselyn tuloksia. Pyrimme syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 kansalaisten mediaan kohdistuvasta luottamuksesta ilmi\u00f6n\u00e4 tarkastelemalla sit\u00e4 moniulotteisesti niin k\u00e4sityksin\u00e4 uutisjournalismin totuudenmukaisuudesta, riippumattomuudesta, tasapuolisuudesta kuin edustuksellisuudesta. Tutkimme sit\u00e4, miten kansalaiset luottavat journalistisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, sis\u00e4lt\u00f6ihin ja teknologioihin journalismin kanavina sek\u00e4 yksitt\u00e4isiin uutismedioihin ja miten luottamus jakautuu sosio-demografisten tekij\u00f6iden sek\u00e4 puoluekannan suhteen. Vaikka luottamus uutismediaan on kansainv\u00e4lisesti verrattuna Suomessa korkealla tasolla, suomalaiset suhtautuvat uutismediaan kuitenkin suhteellisen kriittisesti ja kokevat, ett\u00e4 medialla on paljon valtaa yhteiskunnassa. Medialla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan suuri vaikutusvalta sek\u00e4 kansalaisten poliittisiin mielipiteisiin ett\u00e4 itse poliittisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Suomalaisten luottamus niin viranomaisiin, asiantuntijoihin kuin uutismediaan ja yksitt\u00e4isiin perinteisiin uutisl\u00e4hteisiin oli erityisen suurta pandemiakev\u00e4\u00e4n\u00e4 2020. Kev\u00e4\u00e4n kyselyyn vastaajista suurin osa katsoi, ett\u00e4 tiedotusv\u00e4lineet olivat auttaneet ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n pandemiaa. Televisio sek\u00e4 uutismedioiden verkkopalvelut olivat t\u00e4rkeimpi\u00e4 uutisl\u00e4hteit\u00e4. Toisaalta joka nelj\u00e4s vastaaja koki uutisv\u00e4lineiden jakaneen melko paljon tai paljon harhaanjohtavaa tietoa koronakriisiss\u00e4. Kev\u00e4\u00e4n kyselyss\u00e4 korostui my\u00f6s suomalaisten varautunut suhtautuminen sosiaaliseen mediaan uutisl\u00e4hteen\u00e4. V\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon levi\u00e4misess\u00e4 nousi esiin erityisesti Facebookin ja verkon keskustelufoorumien rooli. Tutkimuksemme perusteella on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 eriytymist\u00e4 kansalaisten n\u00e4kemyksiss\u00e4 median luotettavuudesta paitsi i\u00e4n, my\u00f6s erityisesti puoluekannan mukaan. Perussuomalaisten kannattajien n\u00e4kemykset median asemasta ja luottamuksesta mediaan kohtaan eroavat muista vastaajista. T\u00e4t\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 merkkin\u00e4 eri v\u00e4est\u00f6ryhmien yhteiskunnallisten todellisuuksien erkaantumisesta.<\/p>\n The Day after the Referendum \u2013 A Study Assessing the Long-Term Effects on Political Attitudes of a Municipality-Level Referendum <\/strong><\/p>\n Thomas Karv, postdoctoral researcher, Social Science Research Institute at \u00c5bo Akademi University (Samforsk), thomas.karv@abo.fi Kim Backstr\u00f6m, PhD Candidate, Social Science Research Institute at \u00c5bo Akademi University (Samforsk), kim.backstrom@abo.fi<\/p>\n Public referendums are a widely used democratic innovation, continuously applied as a way of increasing the democratic legitimacy for a specific policy decision. In Finland, referendums have even become an integral part of the decision-making processes at the municipality level. Since it became possible to organize municipality-level referendums in the early 1990s, over 60 referendums have been conducted with most of them being about proposed municipality mergers. However, for many the use of these referendums is still considered pointless as they are only allowed to be consultative. Hence, the decision-makers can freely choose whether they follow or ignore the results of the referendum. Nevertheless, we still have very limited knowledge about what kind of effects a local referendum process has on the political attitudes of the participating citizens. The research purpose with this study is therefore to explore the effects of a local level referendum on public opinion. By utilizing suitable statistical methods, we seek too empirically assess the effects of a municipality-level referendum on various forms of political attitudes within a municipal context. We are thus interested in how a local referendum process affects public opinion towards local political representatives and processes, as well as the political efficacy and political trust on a more general level. Furthermore, we are explicitly interested in assessing to what extent it matters whether a citizen has been on the winning or on the losing side of the actual referendum issue. For this research purpose we have chosen to utilize unique survey data from Mustasaari, Finland (N 3133), collected by the authors in 2020, 18 months after a referendum about a proposed municipality merger was conducted. This provides us with a unique opportunity to provide answers to our research questions.<\/p>\n Decision-makers, advisers, or educable subjects? What policymaking elites think of citizen participation in a Nordic welfare state (abstract forthcoming)<\/strong><\/p>\n Staffan Himmelroos, Univ. of Helsinki, staffan.himmelroos@helsinki.fi Vesa Koskimaa, Tampere University, vesa.koskimaa@tuni.fi Lauri Rapeli, \u00c5bo Akademi, lauri.rapeli@abo.fi<\/p>\n Miles\u2019 Law in Finnish Municipalities<\/strong><\/p>\n Linn\u00e9a Henriksson, \u00c5bo Akademi, linnea.henriksson@abo.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ihmisten poliittisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen, osallistumisen ja ajattelun ymm\u00e4rt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4 osa etenkin demokraattisten yhteiskuntien tutkimusta. Alan tutkimuksen t\u00e4rkeit\u00e4 teemoja ovat esimerkiksi \u00e4\u00e4nestysk\u00e4ytt\u00e4ytyminen, puoluesamastuminen, arvot ja ideologiat ja poliittisten asenteiden kehittyminen. Taustalla ovat usein psykologiset selitysmallit tai selitysmallit, jotka korostavat joko yksil\u00f6n rationaalisuutta tai yhteiskuntaluokkaa. Tavoitteena on ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mitk\u00e4 yksil\u00f6tason\u00a0vaikuttimet\u00a0tai\u00a0kontekstuaaliset\u00a0tekij\u00e4t vaikuttavat ihmisten\u00a0ja\/tai ryhmien poliittiseen toimintaan. T\u00e4ss\u00e4 … <\/p>\n