Mets\u00e4t saavat taas Suomessa yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota julkisessa keskustelussa mets\u00e4hoidollisissa kiistoissa sek\u00e4 hiilinieluina.\u00a0Ne ovat my\u00f6s politiikan kohteena varsinkin energia- ja biotalouskysymyksiss\u00e4. Ensisilm\u00e4yksell\u00e4 tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskusteluissa polarisoituneelta yht\u00e4 lailla asiantuntijoiden kuin erilaisten intressiryhmien tai kenen tahansa asiasta kiinnostuneen keskuudessa.<\/p>\n
Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n kutsutaan esityksi\u00e4 laajasti eri mets\u00e4politiikkan\u00e4k\u00f6kulmista. Esitykset voivat k\u00e4sitell\u00e4 mets\u00e4alaa ja -politiikkoja eri tason n\u00e4k\u00f6kulmista (mets\u00e4nomistajista kv. politiikkoihin), julkista- tai asiantuntijakeskustelua metsist\u00e4 ja mets\u00e4politiikasta, metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvien intressiryhmien (valta)suhteita, sek\u00e4 tiedon, kulttuurin ja historian vaikutuksia mets\u00e4politiikkaan ja -keskusteluihin.<\/p>\n
Maarit Laihonen, Aalto-yliopisto, maarit.laihonen@gmail.com<\/em><\/p>\n Merja Porttikivi, Aalto-yliopisto, merja.porttikivi@gmail.com<\/em><\/p>\n Jakob Donner-Amnell, It\u00e4-Suomen yliopisto, jakob.donner-amnell@uef.fi<\/em><\/p>\n Ty\u00f6ryhm\u00e4n kieli: suomi, englanti<\/p>\n Paperit<\/strong><\/p>\n Suomalainen mets\u00e4politiikka kuitupuukapitalismin k\u00e4sitteen n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/strong><\/p>\n Janne S\u00e4yn\u00e4j\u00e4kangas, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Yhteiskuntatieteen ja filosofian laitos (jsaynajakangas@gmail.com)<\/p>\n Ville Kellokumpu, Oulun yliopisto, Maantieteen tutkimusyksikk\u00f6 (ville.kellokumpu@oulu.fi)<\/p>\n Esitelm\u00e4ss\u00e4mme pyrimme tarkastelemaan suomalaista mets\u00e4politiikkaa kuitupuukapitalismin k\u00e4sitteen kautta. Hahmotamme kuitupuukapitalismin filosofista taustaa materialistisen dialektiikan kaksoisliikkeen kautta. T\u00e4m\u00e4 kaksoisliike koostuu toisaalta 1.) metsien materiaalisen ja ekologisen moninaisuuden heikkenemisest\u00e4, jota resurssi-intensiiviset mets\u00e4talouden muodot ovat olleet edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (materiaalinen homogenisoituminen) ja toisaalta 2.) poliittis-tiedollisesta prosessista, jossa erilaiset vaihtoehtoiset Emme v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 kuitupuukapitalismin k\u00e4site pystyy selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tyhjent\u00e4v\u00e4sti suomalaista mets\u00e4politiikkaa. Kuitenkin n\u00e4emme k\u00e4sitteen eduksi sen, ett\u00e4 se pystyy kytkem\u00e4\u00e4n mets\u00e4t kapitalismin historialliseen ja ekologiseen kehitykseen. Samalla se tuo esille kapitalistiselle taloudelle olennaiset tavat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja tarkastella luonnonvaroja.<\/p>\n Fossiilikapitalismi on mahdollistanut my\u00f6s kuitupuukapitalismin kehittymisen, kun lihasty\u00f6voimaa on pystytty korvaamaan fossiilipohjaisella mekanisaatiolla. Hahmotamme fossiilikapitalismin ja kuitupuukapitalismin v\u00e4lisi\u00e4 kytk\u00f6ksi\u00e4 Andreas Malmin teoretisointien sek\u00e4 Jason W. Mooren historiallisen luonnon (historical nature) ja halvan luonnon (cheap nature) k\u00e4sitteiden N\u00e4iden teoreettisten ainesosien pohjalta m\u00e4\u00e4rittelemme kuitupuukapitalismin kapitalismin muodoksi, joka yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tuottaa halpaa kuitupuuta historiallisen luonnon muotona ja toisaalta perustuu halvalle kuitupuulle.<\/p>\n Nojaamme my\u00f6s James C. Scottin luettavuuden (legibility) k\u00e4sitteeseen, jonka perusteella esit\u00e4mme, ett\u00e4 kuitupuu on paraatiesimerkki keskitetyn hallinnan n\u00e4k\u00f6kulmasta helposti \u201dluettavissa\u201d olevasta luonnosta. T\u00e4m\u00e4 luettavaksi tekemisen prosessi n\u00e4ytt\u00e4ytyy mets\u00e4luonnon ja mets\u00e4resurssien esitt\u00e4misen\u00e4 erottamattomana ja hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 olevana \u201dbiomassana\u201d. Yhteismitallistamisen prosessin kautta mets\u00e4resurssit voidaan muotoilla erityisiksi taloudellisen ja poliittisen hallinnan objekteiksi, jota kautta ne voidaan asettaa kasvutalouden ja vientivetoisen kasaantumisstrategian ytimeen.<\/p>\n Halvan kuitupuun tuottaminen on siis n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 prosessina, jota voi tarkastella paitsi materiaalisten, my\u00f6s poliittisten ja tiedollisten prosessien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Helpoimmin t\u00e4m\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 tarkastelemalla kuitupuun hintaan ja saatavuuteen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, joista puuraaka-aineen materiaalinen paljous on vain yksi. Kiihtyvien ekologisten kriisien lomassa on pyritt\u00e4v\u00e4 hahmottamaan miten metsiin liittyv\u00e4\u00e4 aineellista ja tiedollista moninaisuutta voidaan edist\u00e4\u00e4 samalla pyrkien hahmottamaan kuitupuukapitalismin varjoon j\u00e4\u00e4neit\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 mets\u00e4elinkeinoja.<\/p>\n Kiistelev\u00e4t mets\u00e4arvot sosiaalisessa mediassa<\/strong><\/p>\n Merja Porttikivi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, merja.porttikivi@gmail.com<\/p>\n Mets\u00e4kysymyksiin liittyv\u00e4ss\u00e4 julkisessa keskustelussa tulee esille moninaisiin arvoihin nojautuvia n\u00e4kemyksellisi\u00e4 ristiriitoja, jotka on usein tulkittu vastakkainasetteluksi (Toman & Aston 1996, Karppinen ym. 2029, M\u00e4ntyranta 2020), ja eri osapuolet pyrkiv\u00e4tkin ajamaan omaa asemansa ja tuomaan esille kokemuksiaan omalta kannaltaan. T\u00e4llainen keskustelu on julkista oikeuttamista, sit\u00e4 miten kiistatilanteissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n oikeuttamisen tapoja ja perusteita vetoamalla yleiseksi uskottuihin ja jaettavissa oleviin k\u00e4sityksiin yhteisest\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4. (Boltanski & Th\u00e8venot 2006).<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa pyrit\u00e4\u00e4n oikeuttamisen k\u00e4sitteen avulla selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten eri tahot argumentoivat mets\u00e4\u00e4n (mets\u00e4nhoitoon, mets\u00e4- ja puunjalostusteollisuuteen, mets\u00e4n virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 metsien suojeluun) liittyvi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 ja k\u00e4sityksi\u00e4 julkisessa keskustelussa sek\u00e4 miten suuri yleis\u00f6 niit\u00e4 tulkitsee.<\/p>\n Aiemmat tutkimukset<\/em><\/p>\n Moninaiset mets\u00e4arvot<\/em><\/p>\n Aiemmassa tutkimuksessa on tunnistettu ja luokiteltu mets\u00e4keskusten sidosryhmi\u00e4 (Haugen 2015), eri sidosryhmien asenteita metsi\u00e4 kohtaan (Lindqvist ym. 2011), suuren yleis\u00f6n ajatuksia avohakkuista (Bliss 2000); sek\u00e4 erityisesti mets\u00e4johtamista kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n politiikan kehyksiss\u00e4 (esim. Cubbage ym 2007). Mets\u00e4keskusteluun liittyv\u00e4t vastakkaiset arvot (ekologia ja ekonomia) on tutkimuksissa tunnistettu jo varhain (ks. Toman & Ashton 1996), ja niit\u00e4 on tutkittu mm. eri valtioiden kontekstissa (Kant & Lee 2004, Lim ym. 2015), kest\u00e4v\u00e4n mets\u00e4johtamisen kannalta (Kant 2003, Luckert & Williamson 2004) sek\u00e4 erityisesti ilmastoon liittyen (Eriksson 2018, Andr\u00e9 ym. 2017, Laakkonen ym. 2018).<\/p>\n Erityisesti suomalaista mets\u00e4keskustelua, ja sen vastuullisuutta Sosiaalinen media ja julkinen keskustelu<\/em><\/p>\n Yhteiskunnallisesti t\u00e4rkeist\u00e4 kysymyksist\u00e4 (kuten mets\u00e4, mets\u00e4talous ja luonnonsuojelu) k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu pohjautuu erilaisiin arvopohjiin ja moraalisiin punnintoihin – ja t\u00e4m\u00e4 julkinen keskustelu n\u00e4kyy erityisesti suurelle yleis\u00f6lle mediav\u00e4litteisesti. Kulloinkin n\u00e4kyvill\u00e4 olevat arvot asettuvat julkisen arvioinnin ja keskustelun alaisiksi verkkojulkisuudessa (Porttikivi 2016), ja tulevat \u201ctodeksi\u201d ja n\u00e4kyville diskurssien muodossa. T\u00e4m\u00e4 tutkimus osallistuu mets\u00e4keskusteluun korostamalla suuren yleis\u00f6n merkityst\u00e4 ja verkon luonnetta tilana, joka mahdollistaa moni\u00e4\u00e4nisen kiistelyn mets\u00e4n ja mets\u00e4toimijoiden roolista yhteiskunnasta.<\/p>\n Menetelm\u00e4 ja aineisto<\/em><\/p>\n Tutkimus on kvalitatiivinen, Eri l\u00e4hteist\u00e4 (uutisartikkelit ja -kommentit, reportaasit, mielipidekirjoitukset sek\u00e4 Twitter-postaukset) ker\u00e4tty aineisto kootaan yhteen, ja diskurssianalyysin avulla selvitet\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 esiintyvien argumenttien oikeutuksia, niiden yhdistelmi\u00e4 ja tapoja kiist\u00e4\u00e4 ja tuomita toisten osapuolien esitt\u00e4mien argumenttien oikeutuksia. Tavoitteena on siis selvitt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 arvoja ja ennakko-oletuksia keskustelussa nousee esiin ja miten niit\u00e4 asetetaan vastakkain, sen sijaan ett\u00e4 vaan tunnistettaisi eri osapuolet ja heid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmansa. Aineiston analyysi perustuu teemojen tunnistamiseen ja luokitteluun, ja n\u00e4iden pohjalta n\u00e4ht\u00e4viin arvoperustoihin, joihin puhujat ja tahot vetoavat ja rakentavat oman puheensa. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa analysoidaan sit\u00e4, miten pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan ep\u00e4suorasti nykyaikaisin keinoin sosiaalisen median kanavissa.<\/p>\n Esityksess\u00e4ni k\u00e4yn l\u00e4pi alustavia havaintoja aineistosta, joka on ker\u00e4tty Ylen ja HS:n media-aineistosta sek\u00e4 Twitterist\u00e4 hakusanoilla \u201dmetsien suojelu\u201d ja \u201dmets\u00e4teollisuus\u201d. T\u00e4ss\u00e4 keskityn erityisesti some-aineiston keruuseen ja analysointiin liittyviin metodologisiin haasteisiin ja apuv\u00e4lineisiin.<\/p>\n Mets\u00e4valta<\/strong> Kuka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 metsiin liittyv\u00e4\u00e4 valtaa? Miten sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja kenen hyv\u00e4ksi? Millaisia uusia kysymyksi\u00e4 nousee kun Suomi on kansainv\u00e4lisist\u00e4 kehityst\u00e4 mukaillen ryhtynyt puhumaan metsien k\u00e4yt\u00f6n sijaan biotaloudesta? Miten uudet hallinnolliset rakennelmat biotalouden, kiertotalouden, Green New Dealin, energiapolitiikan pyrkiv\u00e4t m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n arvojamme konkreettisista ja koettua luontoa kohtaan?<\/p>\n Suomen biotalousstrategia on poliittinen rakennelma, jolla pyrit\u00e4\u00e4n johtamaan biomassojen \u2013 l\u00e4hinn\u00e4 metsien \u2013 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tavalla, joka olisi taloudellisesti mahdollisimman tuottoisa ja parhaassa tapauksessa ottaisi fossiilitalouden rooleja yh\u00e4 enemm\u00e4n. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 asettaa nykyisell\u00e4\u00e4n joitain rajoja biomassojen k\u00e4yt\u00f6lle, mutta jatkuvat kamppailut luonnon tilasta my\u00f6s muuttavat lakeja. Luonnon fyysisist\u00e4 rajoista vallitsee l\u00e4hes tieteellinen konsensus, mutta poliittiset arvovalinnat muokkaavat ymm\u00e4rryst\u00e4 rajoista. Kaikki eiv\u00e4t kuitenkaan jaa samoja arvoja ja ristiriidat ovat ajoittain ilmeisi\u00e4. Kaunista puhetta luonto- ja mets\u00e4suhteesta Suomessa riitt\u00e4\u00e4, mutta onko T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 tarkastelen mets\u00e4vallan ilmenemisen muotoja rakenteissa, instituutioissa ja metsiin vaikuttavassa toiminnassa. Teen katsauksen \u00e4\u00e4nivaltaisiin toimijoihin, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja kulttuuriin, rinnakkaisiin strategiakehikoihin ja politiikkoihin sek\u00e4 muihin instituutioihin kuten koulutukseen. Pyrin my\u00f6s vastaamaan kysymykseen millaisia vaikutuksissa vallank\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 mets\u00e4kysymyksiss\u00e4 on ollut aiemman tutkimuksen valossa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 esitys pohjautuu taustaty\u00f6h\u00f6ni kartoituksessani kest\u00e4v\u00e4n, systeemisen ja oikeudenmukaisen johtamisen mahdollisuuksista biotalousstrategiassa.<\/p>\n Vastatiedon tuottaminen saamelaisen toimijuuden vahvistajana ja vallitsevien valtasuhteiden haastajana – Sopu-projekti ja metsa\u0308talouden vaikutukset Muttos\u030cja\u0301vrin paliskunnassa<\/strong><\/p>\n Kaisa Raitio, Ruotsin maatalousyliopisto SLU, kaisa.raitio@slu.se Saamelaisen poronhoidon asemaa maanka\u0308yto\u0308n suunnittelussa on poikkeuksellinen. Yhta\u0308a\u0308lta\u0308 saamelaisilla alkupera\u0308iskansana on oikeus kulttuuriin, perinteisiin elinkeinoihin ja ennakkosuostumukseen merkitta\u0308vissa\u0308 maanka\u0308ytto\u0308pa\u0308a\u0308to\u0308ksissa\u0308 (right-holders vs stake-holders). Toisaalta maanka\u0308yto\u0308n suunnitteluka\u0308yta\u0308nno\u0308t Pohjoismaissa ovat pikemminkin asettaneet poronhoidon muita alisteisempaan asemaan lupa- ja suunnitteluprosessien perustuessa muiden kuin poronhoidon tarpeiden edista\u0308miseen. Poronhoidon rooliksi on ja\u0308a\u0308nyt metsa\u0308talouden, kaivostoiminnan, turismin, energiantuotannon ja infrastruktuurihankkeiden aiheuttamiin paineisiin\u00b4sopeutuminen. Keskustelun rajautuminen \u201cporonhoitoon kohdistuviin vaikutuksiin\u201d ja niiden arvioimiseen ulkopuolisten na\u0308ko\u0308kulmasta on tehnyt na\u0308kyma\u0308tto\u0308ma\u0308ksi poronhoidon omat tavoitteet laidunmaiden suhteen ja sen, millainen vaikutustenarviointi aidosti kattaisi poronhoitoon ta\u0308lla\u0308 hetkella\u0308 kohdistuvat haitat ja paineet.<\/p>\n 2000-luvun aikana eskaloituneet maanka\u0308ytto\u0308konfliktit eri puolilla Sa\u0301pmia ovat heijastaneet poronhoitoyhteiso\u0308jen pyrkimyksia\u0308 haastaa na\u0308ita\u0308 suunnitteluka\u0308yta\u0308nto\u0308ja\u0308 ja vaatia oikeuksiaan paremmin vastaavia menettelytapoja. Useimmiten tulokset ovat kuitenkin ja\u0308a\u0308neet laihoiksi. Esimerkiksi Metsa\u0308hallitus on vuosien ajan kielta\u0308ytynyt tekema\u0308sta\u0308 usean Inarin paliskunnan vaatimaa kumulatiivisten vaikutusten arviointia metsa\u0308talouden vaikutuksista porolaitumiin.<\/p>\n Tekeilla\u0308 olevassa artikkelissa analysoimme Koneen sa\u0308a\u0308tio\u0308n rahoittamaa Milta\u0308 sopu na\u0308ytta\u0308a\u0308 -projektia (2018-2021), joka syntyi paikallisen saamelaisyhteiso\u0308n turhautumisesta alueella tapahtuviin metsa\u0308nhakkuisiin. Muttos\u030cja\u0301vrin paliskunnan ja Metsa\u0308hallituksen eria\u0308va\u0308t na\u0308kemykset olivat johtaneet Akwe\u0301:kon -tyo\u0308ryhma\u0308n perustamiseen ja pyrkimyksiin muodollisesti avata mahdollisuus saamelaistahoille vaikuttaa aluetta koskevaan pa\u0308a\u0308to\u0308ksentekoon. Ka\u0308yta\u0308nno\u0308ssa\u0308 tyo\u0308ryhma\u0308n tyo\u0308skentelylle ei ollut edellytyksia\u0308, koska silla\u0308 ei ollut pa\u0308a\u0308sya\u0308 samaan tietoon jota Metsa\u0308hallitus ka\u0308ytta\u0308a\u0308 metsa\u0308suunnittelussaan. Ongelmallisesta tilanteesta syntyi taidela\u0308hto\u0308inen Milta\u0308 sopu na\u0308ytta\u0308a\u0308 -projekti, joka la\u0308hti haastamaan olemassa olevaa tietoa alueesta ja sen tiedon saavutettavuutta, jonka pohjalta pa\u0308a\u0308to\u0308ksia\u0308 tehda\u0308a\u0308n. Muttos\u030cja\u0301vrin paliskunta on yhdessa\u0308 taiteilijoiden, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa kehitta\u0308nyt metodia kumulatiivisten vaikutusten arvioimiseksi poronhoidon laiduntarpeiden turvaamisen na\u0308ko\u0308kulmasta. Projekti on tuottanut metsa\u0308talouden laitumiin kohdistuvista vaikutuksista ainutlaatuisen karttamateriaalin, jonka pohjalta on mahdollista ma\u0308a\u0308ritella\u0308 millaiset metsa\u0308taloustoimenpiteet parhaiten vastaavat kunkin tokkakunnan laidunvarojen turvaamista jatkossa. Hankkeen puitteissa on lisa\u0308ksi tunnistettu<\/p>\n Metsa\u0308hallituksen luonnonvarasuunnittelun ja FSC-sertifioinnin menettelytapoja koskevia kriteereita\u0308 esimerkiksi paliskunnan osallistumista koskevan resursoinnin ja ennakkosuostumuksen suhteen, jotta prosessit kokonaisuutena vastaisivat saamelaisten oikeusasemaa alkupera\u0308iskansana.<\/p>\n Artikkelissa analysoimme Sopu-projektia poronhoidon toimijuuden na\u0308ko\u0308kulmasta. Keskitymme erityisesti siihen kuinka paliskunnan ja projektin vastatiedon tuotanto on haastanut vallitsevia valtasuhteita ja millaisia reaktioita ta\u0308ma\u0308 on valtion metsa\u0308hallinnossa aiheuttanut. Projektin synnytta\u0308ma\u0308 dynamiikka kuvastaa tiedon ja tiedontuotannon merkitysta\u0308 saamelaisalueen maanka\u0308yto\u0308n kolonialististen ka\u0308yta\u0308nteiden purkamisessa. Samalla hera\u0308a\u0308 kysymys, missa\u0308 ma\u0308a\u0308rin tiede- ja taidela\u0308hto\u0308isen hankkeen vastuulle voi vieritta\u0308a\u0308 asioita, joista valtion on viime ka\u0308dessa\u0308 kannettava yhteiskunnallinen vastuu. Mita\u0308 kertoo maanka\u0308yto\u0308n lupa- ja suunnitteluprosessien toimivuudesta, jos odotukset tiede- ja taidehankkeen yhteiskunnallisille toimijuudelle kasvavat hyvin lyhyessa\u0308 ajassa suuriksi seka\u0308 saamelaisyhteiso\u0308ssa\u0308 etta\u0308 viranomaisissa?<\/p>\n Mets\u00e4t ja politiikka\u202fmets\u00e4dialogeissa<\/strong><\/p>\n Eeva Houtbeckers, KTT, Muotoilun laitos, Aalto-yliopisto, eeva.houtbeckers@aalto.fi<\/p>\n Miten suomalaiset mets\u00e4t, mets\u00e4toimijat ja mets\u00e4politiikat sopeutuvat ilmastokriisiin, lajikatoon ja ihmisten muuttoliikkeen kaltaisiin, rajat ylitt\u00e4viin mullistuksiin? Miten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa kuuluu huolestuneiden kansalaisten \u00e4\u00e4ni? Millaisia ihmisi\u00e4 ovat he, jotka metsist\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t? Mit\u00e4 asiantuntijat sanovat metsien kohtelusta? Miten eri toimijat voivat tulla yhteen kuuntelemaan toistensa n\u00e4kemyksi\u00e4?<\/p>\n Vastatakseen n\u00e4ihin kysymyksiin Meid\u00e4n mets\u00e4mme -kansalaisliike on j\u00e4rjest\u00e4nyt 9\u00a0 mets\u00e4dialogia vuosina 2019-2021. Mets\u00e4dialogeihin on kutsuttu mets\u00e4alan toimijoita eri organisaatioista. Edustettuina ovat olleet muun muassa Siemenpuus\u00e4\u00e4ti\u00f6, Suomen luonnonsuojeluliitto, Maa- ja mets\u00e4taloustuottajain keskusliitto, Mets\u00e4teollisuus, UPM, Mets\u00e4 Group, Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, Maa- ja mets\u00e4talouusministeri\u00f6, Mets\u00e4hallitus, Mets\u00e4keskus, Tapio, mets\u00e4nomistajia, eri mets\u00e4nhoitoyhdistyksi\u00e4 ja eri alojen tutkijoita. Tutkijat ovat edustaneet asiantuntemusta muun muassa mets\u00e4ekologiasta, taloudesta, monimuotoisuudesta, ilmastokysymyksist\u00e4, vesist\u00f6ist\u00e4 ja energiasta. Dialogit ovat k\u00e4sitelleet seuraavia aiheita: oma mets\u00e4suhde, metsien tulevaisuus, kokonaiskest\u00e4vyys, monimuotoisuus, talous, vesist\u00f6t ja linnut. Mets\u00e4dialogit on fasilitoinut yht\u00e4 dialogia lukuun ottamatta verkostoasiantuntija Timo J\u00e4rvensivu.<\/p>\n Mets\u00e4dialogien osallistujien sopimuksella niiden sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 saa puhua, kun ei mainitse kuka n\u00e4kemyksen on esitt\u00e4nyt (nk. dialogisuuden Chatham House -s\u00e4\u00e4nt\u00f6). T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 erittelen n\u00e4kemyksi\u00e4, argumentteja, vasta argumentteja sek\u00e4 dialogeissa saavutettuja synteesej\u00e4 5 mets\u00e4dialogista, joihin olen osallistunut joko osallistujana tai fasilitaattorina. Mets\u00e4teemojen lis\u00e4ksi dialogeissa on keskusteltu dialogisuudesta menetelm\u00e4n\u00e4. Millaista mets\u00e4politiikka Suomessa on dialogien perusteella? Millaista sen tulisi olla? Miten osallistujat ajattelevat mets\u00e4dialogeista?<\/p>\n Meid\u00e4n mets\u00e4mme -kansalaisliike on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton sek\u00e4 rekister\u00f6im\u00e4t\u00f6n metsist\u00e4 kiinnostuneiden toimijoiden verkosto. Se sai alkunsa kohtuusliikkeen tapahtumassa 2015. Liikkeen avaustapahtuma j\u00e4rjestettiin lokakuussa 2018 Helsingiss\u00e4 Tuomikirkon Kryptassa nimell\u00e4 Kannanotto metsien puolesta, jonka tallenne l\u00f6ytyy YouTubesta ja jonka ohjelma her\u00e4tti keskustelua Maaseudun tulevaisuudessa. Toimintaa koordinoi ty\u00f6ryhm\u00e4, joka ei saa ty\u00f6st\u00e4\u00e4n korvausta.<\/p>\n Olen toiminut Meid\u00e4n mets\u00e4mme -kansalaisliikkeess\u00e4 tutkija-aktivistina alusta saakka osana k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa (institutionaalista) etnografiaa ty\u00f6st\u00e4 kasvutalouden j\u00e4lkeen. Ty\u00f6ryhm\u00e4n kesken\u00e4\u00e4n tekem\u00e4n mets\u00e4politiikan analyysi on kehittynyt matkan varrella, mutta sen ja ryhm\u00e4n vaiheiden analyysi on viel\u00e4 alkutekij\u00f6iss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 esitys olisi yksi ensimm\u00e4isi\u00e4 yrityksi\u00e4 kuvata toimintaa mets\u00e4tutkijoille.<\/p>\n Kohti yhteisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 ratkaisuja valtion metsiss\u00e4<\/strong><\/p>\n Emma Luoma, Jonna Kangasoja, Maija Lepp\u00e4l\u00e4, Lasse Peltonen, Anni Kettunen<\/p>\n Emma Luoma, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, It\u00e4-Suomen Yliopisto Viime vuosina metsien hoidon ja k\u00e4yt\u00f6n rooli osana ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4 ja luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 on tunnistettu laajalti. Suomessa valtiolla on ongelman ratkaisussa merkitt\u00e4v\u00e4 rooli, sill\u00e4 valtion metsi\u00e4 hallinnoivalla Mets\u00e4hallituksella on hallinnassaan kaikkiaan noin kolmannes koko maan maa- ja vesialueista. Pitk\u00e4\u00e4n jatkuneet mets\u00e4kiistat Mets\u00e4hallituksen ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4 ovat kuitenkin osoittaneet, ett\u00e4 monimutkaisten ongelmien ratkaisuun ja metsiin liittyvien erilaisten intressien yhteensovittamiseen tarvitaan uusia keinoja ja osaamista. Yhteistoiminnallinen hallinta (collaborative governance) on hallinnan malli, joka perustuu ajatukseen eri sektoreiden ja toimijoiden v\u00e4lisest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4, jossa vallan, vastuun ja resurssien jakamisen kautta voidaan muotoilla kaikille hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja ja ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 konflikteja. Yhteistoiminnallisesta hallinnasta on jo paljon kokemusta muun muassa Yhdysvalloista, mutta Suomessa l\u00e4hestymistapa on vasta tekem\u00e4ss\u00e4 tuloaan.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan yhteistoiminnalliseen hallintaan liittyv\u00e4\u00e4 osaamisen ja toimintakulttuurin kehitt\u00e4mist\u00e4 Suomen valtion metsien hallinnassa. Tutkimuksen kohteena on Mets\u00e4hallituksen Mets\u00e4talous Oy:n henkil\u00f6st\u00f6lle vuonna 2020 pidetty konfliktinratkaisuun ja intressipohjaiseen neuvotteluun pohjaava koulutus nimelt\u00e4 \u201cOpi johtamaan yhteisty\u00f6t\u00e4\u201d. Koulutukseen osallistui kaikkiaan 200 Mets\u00e4hallituksen henkil\u00f6st\u00f6n j\u00e4sent\u00e4 sek\u00e4 nelj\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen edustajaa. Kouluttajana toimi ymp\u00e4rist\u00f6sovitteluun ja monenv\u00e4liseen neuvotteluun erikoistunut Akordi Oy.<\/p>\n Tapaus eroaa perinteisest\u00e4 mets\u00e4ammattilaisuuden kehitt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 koulutustoiminnasta siin\u00e4, ett\u00e4 koulutukset olivat samalla osa laajempaa Mets\u00e4hallituksen, Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton vuonna 2018 k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4 sovitteluprosessia, jossa etsittiin ratkaisua Kainuussa vuosia jatkuneille mets\u00e4kiistoille ymp\u00e4rist\u00f6sovittelun menetelmin. Koulutusten tavoitteena oli siis paitsi Mets\u00e4hallituksen sis\u00e4isen osaamisen kehitt\u00e4minen my\u00f6s toimijoiden v\u00e4listen suhteiden parantaminen ja uudenlaisen, konflikteja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n yhteisty\u00f6n edist\u00e4minen. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa suuntaamme katseemme t\u00e4h\u00e4n muutokseen ja pyrimme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen tarvetta koulutuksiin osallistuneiden henkil\u00f6iden n\u00e4kemysten ja kokemusten kautta. Samalla pyrimme tunnistamaan, mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tarpeet ja osallistujien kokemukset kertovat niist\u00e4 olemassa olevista Mets\u00e4hallituksen toimintakulttuurin ja laajemmin suomalaisen metsien hallinnan piirteist\u00e4, jotka mahdollisesti ajavat tai jarruttavat muutosta kohti yhteistoiminnallista metsien hallintaa ja ongelmanratkaisua.<\/p>\n Tunteet mets\u00e4konflikteissa<\/strong><\/p>\n Tuulikki Halla, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, Mets\u00e4t ja metsien bioresurssit Reetta Karhunkorva, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, Sosiaalisten ja kulttuuristen Jaana Laine, yliopistonlehtori, Yhteiskunnallisen muutoksen Tunteilla on keskeinen rooli mets\u00e4konflikteissa. Tunteet ilment\u00e4v\u00e4t sit\u00e4, mit\u00e4 pid\u00e4mme metsiss\u00e4 arvokkaana. Ne my\u00f6s motivoivat meit\u00e4 toimimaan arvojemme puolesta ja vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme metsiin liittyv\u00e4\u00e4 tietoa.<\/p>\n Tarkastelemme tunteita mets\u00e4konflikteissa kahden erilaisen aineiston avulla. Ensinn\u00e4kin selit\u00e4mme, miten kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018 julkaistuun Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteeseen reagoitiin sosiaalisessa mediassa ja mink\u00e4laisia tunteita aloite her\u00e4tti. Toiseksi tarkastelemme vuosina 2020 ja 2021 tekemiemme haastattelujen perusteella suomalaisten mets\u00e4nomistajien ja mets\u00e4ammattilaisten tunnereaktioita metsiin ja mets\u00e4konflikteihin.<\/p>\n Metsill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli suomalaisessa yhteiskunnassa sek\u00e4 ekologisesta, kulttuurisesta, sosiaalisesta ett\u00e4 taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mets\u00e4sektorin toimijoiden vakiintunutta valta-asemaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 metsi\u00e4 ja niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on haastettu yh\u00e4 voimallisemmin. Yksi viime aikojen n\u00e4kyvimmist\u00e4 konflikteista k\u00e4ynnistyi toukokuussa 2018, kun ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t julkaisivat kansalaisaloitteen avohakkuiden kielt\u00e4miseksi valtion mailla.<\/p>\n Avohakkuut historiaan -aloitteessa hy\u00f6dynnettiin uutta demokraattista ty\u00f6kalua, joka mahdollisti kansalaisvaikuttamisen ja antoi ei-perinteisille osapuolille v\u00e4yl\u00e4n vaikuttaa mets\u00e4politiikkaan. Aloite my\u00f6s toi konflikteihin erilaisen n\u00e4k\u00f6kulman, kun aiemmista paikkasidonnaisista konflikteista painopiste siirtyi institutionaaliseen vaikuttamiseen ja pyrkimykseen muuttaa metsi\u00e4 koskevaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n Aloite sis\u00e4lsi heti konfliktin piirteit\u00e4. Se her\u00e4tti vilkasta ja tunteikasta julkista keskustelua, jossa osapuolet ottivat vahvasti kantaa metsiin liitt\u00e4mien arvojensa puolesta. Vaikuttamisessa hy\u00f6dynnettiin digitaalista mediaa ja sen tarjoamaa mahdollisuutta liitt\u00e4\u00e4 samalla tavalla ajattelevia ihmisi\u00e4 laajemmiksi Osapuolten kannanotot ilmensiv\u00e4t runsaasti tunteita. My\u00f6nteisi\u00e4 tunteita (mm. onni, rakkaus ja ylpeys) ilmaistiin esimerkiksi aloitteen vaikuttavuudesta avohakkuiden v\u00e4hent\u00e4miseen. Toisaalta ylpeytt\u00e4 koettiin vuosikymmeni\u00e4 menestyksekk\u00e4\u00e4sti sovelletuista avohakkuita hy\u00f6dynt\u00e4vist\u00e4 mets\u00e4nk\u00e4sittelymenetelmist\u00e4. Kielteiset tunteet liittyiv\u00e4t erilaisiin uhkiin, esimerkiksi metsien vahingoittamiseen tai mets\u00e4nomistajien laillisten oikeuksien rajoittamiseen. Tunteista viha ja pelko vahvistivat keskustelijoiden Konfliktissa tunteet motivoivat osapuolia toimimaan arvojensa puolesta, joko puolustamalla vallitsevia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tai vaatimalla niihin muutoksia. Osapuolten mets\u00e4suhteet vaikuttivat siihen, mit\u00e4 he kokivat metsiin liittyen puolustamisen arvoiseksi ja miten he suhtautuivat vastapuolen n\u00e4kemyksiin. Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen julkistamista seuranneessa keskustelussa erilaiset mets\u00e4suhteet ja niihin perustuvat tunteet k\u00e4rjistiv\u00e4t osapuolten kannanottoja.<\/p>\n Haastatteluaineistoissa sek\u00e4 mets\u00e4nomistajat ett\u00e4 mets\u00e4ammattilaiset Mets\u00e4suhteiden (kuten metsiin liitettyjen arvojen, tavoitteiden ja tunteiden) tunnistaminen auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4keskustelussa ilmenevi\u00e4 voimakkaita ja k\u00e4rjistyneit\u00e4 reaktioita ja niiden taustoja. Sek\u00e4 omien ett\u00e4 muiden mets\u00e4suhteiden parempi tunnistaminen voisikin edist\u00e4\u00e4 rakentavampaa mets\u00e4keskustelua.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mets\u00e4t saavat taas Suomessa yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota julkisessa keskustelussa mets\u00e4hoidollisissa kiistoissa sek\u00e4 hiilinieluina.\u00a0Ne ovat my\u00f6s politiikan kohteena varsinkin energia- ja biotalouskysymyksiss\u00e4. Ensisilm\u00e4yksell\u00e4 tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskusteluissa polarisoituneelta yht\u00e4 lailla asiantuntijoiden kuin erilaisten intressiryhmien tai kenen tahansa asiasta kiinnostuneen keskuudessa. Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n kutsutaan esityksi\u00e4 laajasti eri mets\u00e4politiikkan\u00e4k\u00f6kulmista. Esitykset voivat k\u00e4sitell\u00e4 mets\u00e4alaa ja -politiikkoja eri tason n\u00e4k\u00f6kulmista (mets\u00e4nomistajista kv. … <\/p>\n
\nmets\u00e4talouden muodot ovat j\u00e4\u00e4neet paitsioon (poliittis-tiedollinen
\nhomogenisoituminen).<\/p>\n
\navulla.<\/p>\n
\n(Volmari 2009) ja ymp\u00e4rist\u00f6puhetta (Joutsenvirta 2006) on tutkittu aiemminkin, mutta n\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa on keskitytty tiettyjen tahojen (mets\u00e4teollisuus ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t) tuottamaan puheeseen, kun taas t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa p\u00e4\u00e4huomio on monien eri tahojen tuottamien tekstien synnytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 julkisesta keskustelusta ja siit\u00e4 erottuvista arvopohjista.<\/p>\n
\nMaarit Laihonen, Filosofian oppiaine, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, maarit.laihonen@gmail.com<\/p>\n
\njokaisen luontosuhde ja merkityksellisyys my\u00f6s jonkun muun k\u00e4siss\u00e4?<\/p>\n
\nSaara Alakorva, Sa\u0301mi Allaskuvla, Guovdageaidnu, Norja, saaraa@samas.no<\/p>\n
\nemma.luoma@uef.fi<\/p>\n
\nKoulutuskokonaisuus voidaankin n\u00e4hd\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena interventiona Mets\u00e4hallituksen toimintakulttuurin kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 Mets\u00e4hallituksen ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen v\u00e4listen suhteiden parantamiseen. Samalla kyseess\u00e4 on alkusys\u00e4ys mets\u00e4ammattilaisuuden merkityksen laajenemiselle Suomessa kohti yhteensovittavampaa ja neuvottelevampaa toimintatapaa.<\/p>\n
\ntohtoriohjelma, It\u00e4-Suomen yliopisto, tuulikha(at)uef.fi puh. 040 7373
\n904<\/p>\n
\nkohtaamisten tohtoriohjelma, It\u00e4-Suomen yliopisto,
\nreetta.karhunkorva(at)lusto.fi<\/p>\n
\nkoulutusohjelma, valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto,
\njaana.laine(at)helsinki.fi<\/p>\n
\ntunneyhteis\u00f6iksi ja siten luoda joukkovoimaa.<\/p>\n
\nhalua toimia, ja ylpeys ja toivo her\u00e4ttiv\u00e4t luottamusta parempaan
\ntulevaisuuteen.<\/p>\n
\nilmensiv\u00e4t esimerkiksi ihmetyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n huolehtivaa suhdetta omiin metsiin kyseenalaistettiin tai ett\u00e4 heid\u00e4n yhteiskunnan eteen tekem\u00e4\u00e4, kaikille hyvinvointia tuottavaa ty\u00f6t\u00e4 kritisoitiin. Mets\u00e4ammattilaisten ja -omistajien mets\u00e4suhteet eiv\u00e4t kuitenkaan olleet yhdenmukaisia tunneilmauksissaan. Molemmissa haastatteluaineistoissa on monikerroksellisia ja -arvoisia metsiin ja mets\u00e4konflikteihin liittyvi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4, jotka jakoivat ammattilaisia ja omistajia sek\u00e4 avohakkuita kannattaviin, kyseenalaistaviin ett\u00e4 niihin neutraalisti suhtautuviin.<\/p>\n