{"id":289,"date":"2021-02-15T08:59:08","date_gmt":"2021-02-15T08:59:08","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/statsvetardagarna2021\/?page_id=289"},"modified":"2021-04-14T11:28:00","modified_gmt":"2021-04-14T11:28:00","slug":"tyoryhmat-arbetsgrupper-workshops-2021","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/statsvetardagarna2021\/tyoryhmat-arbetsgrupper-workshops-2021\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6ryhm\u00e4t\/Arbetsgrupper\/Workshops 2021"},"content":{"rendered":"

PTP 2021 workshops<\/strong><\/p>\n

    \n
  1. Democratic\u202fand Undemocratic Resistance<\/li>\n
  2. Yhdistyneiden kansakuntien\u202flegitimiteetti ja ylikansalliset haasteet<\/li>\n
  3. Democracy in Middle-Income Countries<\/li>\n
  4. Mets\u00e4t ja politiikka<\/li>\n
  5. Demokratian ja oikeusvaltion kriisi<\/li>\n
  6. Political discourse, colliding futures, and deliberative democracy<\/li>\n
  7. European integration in Finland and beyond<\/li>\n
  8. Tiedon, asiantuntijuuden ja politiikan\u202fj\u00e4nnitteiset suhteet<\/li>\n
  9. Poliittisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkimus<\/li>\n
  10. Sotilaallisen turvallisuuden poliittiset\u00a0kysymykset (Political\u00a0Questions of\u00a0Military Security)<\/li>\n
  11. Democracy in motion \u2013 future perspective.<\/li>\n
  12. The\u202fcredibility\u202fof political messages<\/li>\n
  13. Alustatalous \u2013 demokratian uudelleen\u202freititt\u00e4j\u00e4?<\/li>\n
  14. Designed\u202fCoupling:\u202flinking\u202fdemocratic innovations\u202fto\u202ftraditional sites of\u00a0power<\/li>\n
  15. Youth political efficacy and civic engagement<\/li>\n
  16. Hegemony\u00a0in\u00a0the\u00a0era\u00a0of\u00a0populism\u00a0–\u00a0Hegemonia populismin aikakaudella<\/li>\n
  17. The\u00a0politics\u00a0of\u00a0technology:\u00a0challenges\u00a0and\u00a0opportunities\u00a0for
    \ndemocracy<\/li>\n<\/ol>\n

     <\/p>\n

      \n
    1. Democractic\u202fand Undemocratic Resistance\u202f\u202f<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

      Liberal democracy assumes the existence of\u00a0more or less codified\u00a0rules that tell how political dissent and protest\u202fshould be expressed. In addition to regular institutional participation and campaigning, ’permitted’\u202ftools\u202finclude demonstrations, boycotts, strikes, and the like,\u00a0as long as\u00a0laws, physical property and personal space are not violated. A more controversial zone consists of tactics such as civil disobedience, which, according to many theorists, can justify breaches of law to promote a greater good, but under rather stringent conditions such as non-violence, publicity and acceptance of legal consequences. More extreme use of force, such as violent riots, insurgence, or rebellion, seldom enjoys the acceptance of at least mainstream thinkers, but they are\u202fnot unseen\u202fand can indicate the existence of more serious divisions between those who defend the present system even with its faults and those who advocate a transition towards a fundamentally different society. This landscape creates a novel situation in which the judgment of political tactics, such as civil disobedience, becomes increasingly difficult, further complicated by the alleged deterioration of a shared factual base of politics. This panel invites presentations that address and interpret theoretical and empirical examples of democratic and undemocratic protest and resistance.<\/p>\n

      Languages: English, Finnish, Swedish<\/p>\n

      Chairs:<\/p>\n

      Taru Haapala,\u202fUniversidad\u202fAut\u00f3noma\u202fde Madrid \/ University\u202fof\u202fJyv\u00e4skyl\u00e4\u202f(taru.k.s.haapala@jyu.fi)<\/p>\n

      Petri\u202fKoikkalainen,\u00a0University\u00a0of\u00a0Lapland
      \n(petri.koikkalainen@ulapland.fi)<\/p>\n

      2.\u00a0Yhdistyneiden kansakuntien\u202flegitimiteetti ja ylikansalliset haasteet<\/strong><\/p>\n

      Covid-19 pandemia on sulkenut rajoja, haastanut monenkeskisyytt\u00e4 ja keskeisi\u00e4\u202fkansainv\u00e4lisi\u00e4\u202finstituutioita, kuten maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO:ta\u202fsek\u00e4 korostanut nationalistisia ja populistisia \u00e4\u00e4nenpainoja. Pandemian\u202flis\u00e4ksi ilmastokriisi, ihmisoikeudet ja turvallisuus ovat\u202folleet viime vuosina esill\u00e4 ja tulevat todenn\u00e4k\u00f6isesti pysym\u00e4\u00e4n keskeisin\u00e4 ajankohtaisina teemoina my\u00f6s\u202fjatkossa.\u202fKyse on kansalliset rajat ylitt\u00e4vist\u00e4 haasteista, joiden ratkaisun kannalta on oleellista k\u00e4sitell\u00e4 kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n risteyskohtia\u202fja mahdollisuutta globaaliin johtamiseen.\u202fYhdistyneiden kansakuntien\u202f(YK)\u202fmerkitys\u202fmultilateraalisen yhteisty\u00f6n\u202falullepanijana, koordinoijana tai keskustelufoorumin tarjoajana\u202fn\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u202ferityisesti\u202fvain kasvavan tulevaisuudessa. YK:n legitimiteetist\u00e4 on k\u00e4yty keskustelua\u202fkuitenkin\u202fpitk\u00e4\u00e4n\u202fja nykyinen suurvaltapolitiikan paluu her\u00e4tt\u00e4\u00e4\u202flis\u00e4kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjestelm\u00e4n ett\u00e4 normien tulevaisuudesta.<\/p>\n

      Paneelissa keskityt\u00e4\u00e4n Yhdistyneisiin kansakuntiin ja sen kykyyn ratkaista kansalliset rajat ylitt\u00e4vi\u00e4 haasteita.\u202fPaneeliin\u202ftoivotaan\u202fmonitieteellisi\u00e4\u202fn\u00e4k\u00f6kulmia YK:n legitimiteettiin vaikuttavista kysymyksist\u00e4 ja miten YK:n\u202flegitimaatiosta\u202fk\u00e4yd\u00e4\u00e4n debattia\u202fkansallisissa tai\u00a0kansainv\u00e4lisiss\u00e4 konteksteissa.\u202fPaneelin paperit voivat olla sek\u00e4 teoreettisia ett\u00e4 empiirisi\u00e4 ja\u202fesimerkiksi\u202fhistorian, kansainv\u00e4listen suhteiden sek\u00e4 politiikan tutkimuksen\u202fl\u00e4ht\u00f6kohdista.\u202fPaneelin tarkoituksena on\u202fyht\u00e4\u00e4lt\u00e4\u202fkoota yhteen suomalaista YK-tutkimusta ja toisaalta taas tuoda esille miss\u00e4 kaikissa keskusteluissa YK on mukana.<\/p>\n

      Kieli:\u202fsuomi<\/p>\n

      YTT\u202fAnna Kronlund, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto,\u00a0anna.p.kronlund@jyu.fi<\/a><\/p>\n

      FT\u202fTeemu H\u00e4kkinen,\u202fJyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto: \u00a0teemu.r.p.hakkinen@jyu.fi<\/a><\/p>\n

      3. Democracy in Middle-Income Countries<\/strong><\/p>\n

      \u201cDemocracy works best \u2013 and survives longer \u2013 where constitutions are reinforced by unwritten democratic norms\u201d, stated\u202fLevitsky\u202fand\u202fZiblatt\u202fin their book\u202fHow Democracies Die<\/em>\u202f(2018). Indeed, in many middle-income countries, norms and political culture work in governance, yet these unfamiliar models\u202fare labelled\u202fas \u201cundemocratic\u201d to the Western democratic traditions.<\/p>\n

      In facing\u00a0democratic\u00a0crisis and the rise of populism, we think it is important to examine democratic\u00a0tradition\u00a0and norms working in the middle-income countries. We plan to seek an acceptable form of democracy that works for both the country\u2019s population and the wider communities as well. How do the roles of the existing and the new structures, both utilizing local values and institutions, mesh inside a democracy within these regions? Values and local institutions include elected local government and community-based associations, as well as traditional and religious authorities. What are the norms that serve as a lesson-learnt? We also\u00a0question\u202fhow the democratic principles of the middle-income countries would address and contribute to the endless debates surrounding the current political situation, such as climate change, sustainable development, migration, and human rights.<\/p>\n

      Our panel discusses democracy and democratization in middle-income countries, notably in Africa, Asia, and Latin America. We welcome presentations\u00a0of\u202fresearch papers and practice-oriented\u202fexperiences that explore democracy, current representation and active participation within the middle-income countries.<\/p>\n

      The working language\u00a0is in\u00a0English.<\/p>\n

      organisers:<\/p>\n

      Ratih\u202fAdiputri, University of\u202fJyv\u00e4skyl\u00e4,\u202fratih.d.adiputri@jyu.fi<\/a><\/p>\n

      Yan Liu,\u202fUniversity of\u202fJyv\u00e4skyl\u00e4,\u202fyan.y.liu@jyu.fi<\/a><\/p>\n

      4. Mets\u00e4t ja politiikka\u202f<\/strong><\/p>\n

      Mets\u00e4t saavat taas Suomessa yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota julkisessa keskustelussa mets\u00e4hoidollisissa kiistoissa sek\u00e4 hiilinieluina.\u202fNe ovat my\u00f6s politiikan kohteena varsinkin energia- ja biotalouskysymyksiss\u00e4. Ensisilm\u00e4yksell\u00e4 tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskusteluissa polarisoituneelta yht\u00e4 lailla asiantuntijoiden kuin erilaisten intressiryhmien tai kenen tahansa asiasta kiinnostuneen keskuudessa.<\/p>\n

      Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n kutsutaan esityksi\u00e4 laajasti eri mets\u00e4politiikkan\u00e4k\u00f6kulmista. Esitykset voivat k\u00e4sitell\u00e4 mets\u00e4alaa ja -politiikkoja eri tason n\u00e4k\u00f6kulmista (mets\u00e4nomistajista kv. politiikkoihin), julkista- tai asiantuntijakeskustelua metsist\u00e4 ja mets\u00e4politiikasta, metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvien intressiryhmien (valta)suhteita, sek\u00e4 tiedon, kulttuurin ja historian vaikutuksia mets\u00e4politiikkaan ja -keskusteluihin.<\/p>\n

      Ty\u00f6ryhm\u00e4n kieli: suomi, englanti<\/p>\n

      Maarit Laihonen, Aalto-yliopisto, maarit.laihonen@gmail.com<\/em><\/p>\n

      Merja Porttikivi, Aalto-yliopisto, merja.porttikivi@gmail.com<\/em><\/p>\n

      Jakob Donner-Amnell, It\u00e4-Suomen yliopisto, jakob.donner-amnell@uef.fi<\/em><\/p>\n

      5. Demokratian ja oikeusvaltion kriisi<\/strong><\/p>\n

      Kiistat erilaisten poliittisten arvojen\u202folemuksesta ja\u202ftulkinnoista\u202fovat\u202fnousseet keskeiseksi huolenaiheeksi.\u202fMerkitt\u00e4vi\u00e4 ongelmia ei ole vain kehittyviss\u00e4, vaan my\u00f6s vakiintuneissa demokratioissa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen poliittinen polarisaatio ja presidentinvaaleihin liittyv\u00e4t\u202ferimielisyydet\u202fkertovat\u202fj\u00e4rjestelm\u00e4tason\u202fongelmista. Populististen ja radikaalien poliittisten liikkeiden nousu voidaan tulkita osaksi\u202ft\u00e4t\u00e4\u202fkehityskulkua.<\/p>\n

      EU on pyrkinyt korjaamaan\u202fyhteisen arvoperustansa rappeutumista\u202fkehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uusia toimintatapoja ja v\u00e4lineit\u00e4 arvojen toteutumisen varmistamiseksi. Tilanne on\u202fjohtanut jyrkk\u00e4\u00e4n vastakkainasetteluun Unionin ja tiettyjen j\u00e4senmaiden, kuten Unkarin ja Puolan,\u202fv\u00e4lill\u00e4. Asetelma on n\u00e4kynyt esimerkiksi\u202fkiistassa\u202foikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sis\u00e4llytt\u00e4misest\u00e4 osaksi\u202fEU:n\u202fbudjettivarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

      Arvojen kunnioittamisen ja vahvistamisen ohella on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella arvoihin liittyvi\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ja tulkintoja. Usein arvoista keskustellaan\u202fvarsin\u202fyleisell\u00e4 tasolla ilman tarkkaa tai yksimielist\u00e4 kuvausta niiden sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kysy\u00e4,\u202fmist\u00e4 oikeastaan puhumme k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4mme k\u00e4sitteit\u00e4\u202fdemokratia, ihmisoikeudet tai oikeusvaltio?\u202fMink\u00e4laisia\u00a0kiistoja ja ongelmia arvojen\u202ftulkinnoista ja eri tulkintojen\u202fedist\u00e4misest\u00e4 seuraa? Miten ja miksi toimijat pyrkiv\u00e4t m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n arvoja\u202fomista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan?<\/p>\n

      Haemme\u202fehdotuksia\u202farvojen kunnioittamiseen ja valvontaan liittyvist\u00e4 ongelmista. Paperit\u202fvoivat liitty\u00e4\u202ftoimijuuteen\u202flaajemmin,\u202fyksitt\u00e4isiin arvokysymyksiin tai tapaustutkimuksiin. Toivomme\u202fmy\u00f6s muita toimijoita (valtioita, j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, yksil\u00f6it\u00e4) arvojen n\u00e4k\u00f6kulmasta\u202fk\u00e4sittelevi\u00e4 papereita samoin kuin demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen\u202ftarkastelua sin\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

      Paperit voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.<\/p>\n

      Puheenjohtajat:<\/strong><\/p>\n

      Heino Nyyss\u00f6nen (YTT)
      \nYliopistonlehtori (valtio-oppi)
      \nYhteiskuntatieteellinen tiedekunta
      \nTurun yliopisto
      \n      heino.nyyssonen@utu.fi<\/a><\/p>\n

      Hanna Tuominen\u202f(VTT)
      \nYliopistonlehtori (maailmanpolitiikka)
      \nValtiotieteellinen tiedekunta
      \nHelsingin yliopisto
      \n      hanna.t.tuominen@helsinki.fi<\/a><\/p>\n

      Jussi Mets\u00e4l\u00e4 (YTM)
      \nV\u00e4it\u00f6stutkija (kansainv\u00e4linen politiikka)
      \nJohtamisen ja talouden tiedekunta
      \nTampereen yliopisto
      \n      jussi.metsala@tuni.fi<\/a><\/p>\n

       <\/p>\n

      6. Title: Political discourse, colliding futures, and deliberative democracy<\/strong><\/p>\n

      In line with the year\u2019s theme, this panel focuses on the interrelations of various movements that pointedly question the legitimacy and practices of deliberative democracy, and their effects on democratic institutions. Studies of such movements in Western democracies have shown how they construct specific institutional discourses, often far from any democratic status quo: their programs and proponents constitute society and democracy in different ways, and construct very distinct futures as necessary, desirable, or unavoidable. Conflicts and incommensurability between such discourses poses the danger of eroding the common ground available for collective discussion and democratic deliberation;\u00a0yet,\u00a0there is a paucity of knowledge about their interactions.<\/p>\n

      For instance, neoliberal views (\u201cwe must ensure GDP growth\u201d), discussion on the climate crisis (\u201cwe must adopt a no-carbon lifestyle\u201d), and populistic movements (\u201cwe must defend our nation\u201d), have emerged as challengers of deliberative democratic futures. This panel seeks to elucidate the interactions between\u00a0competing\u00a0discourses and their implications for deliberative democracy, constructive public dialogue and coordinated action building desired futures.<\/p>\n

      We invite papers discussing interactions between these and other criticisms of deliberative democracy, and the implications such interactions have on positive imaginations for the longer term.<\/p>\n

      Discussion\u00a0will take place in English, but we also invite papers in Finnish and Swedish.<\/p>\n

      \n

      Please send your contributions to the chairs:<\/p>\n<\/div>\n

      <\/div>\n
      Chair: Kari Jalonen, D.Sc.(Econ.)<\/div>\n
      Research Area Lead, Demos Helsinki<\/div>\n
      \n

      kari.jalonen@demoshelsinki.fi<\/a><\/p>\n

      <\/div>\n
      Co-chair: Maria Malho, M.Soc.Sci.<\/div>\n
      Senior Expert, Demos Helsinki<\/div>\n
      maria.malho@demoshelsinki.fi<\/div>\n<\/div>\n

       <\/p>\n

      7. European integration in Finland and beyond<\/strong><\/p>\n

      European integration is in\u00a0constant\u202fstate\u202fof flux. The public debates on the current state of the European Union highlight the many crises that the EU is facing.\u202fSome foresee\u00a0a\u202fdisintegration\u202fof the EU, whereas others assume that the Union\u2019s future lies with\u00a0ever closer\u00a0integration.\u202fBeyond the headlines of crisis management, much of the everyday work of European integration continues to affect the political life\u202fof people\u202fboth within and without EU\u2019s borders.<\/p>\n

      The Covid-19 crisis has shaken the EU. Member states have pursued differing policies and been hit by the crisis to different degrees. At the same\u00a0time\u00a0the EU has taken unpresented action in terms of common\u202fdebt and\u202ffiscal stimulus. While the future of the union seems\u00a0unclear\u00a0it is already apparent that the crisis may both accelerate integration in some areas while heightening the already simmering political tensions in others.<\/p>\n

      This panel\u00a0call\u00a0for papers and presentations\u202ffrom multiple disciplinary backgrounds focusing on European integration, broadly defined. The aim of this panel is to bring together the varieties of research strands on European integration in Finland and beyond. What\u202fare\u202fthe crucial research\u00a0question\u00a0on European integration\u00a0at the moment\u00a0and looking\u202fbeyond the crisis\u202finto\u00a0the future?<\/p>\n

      LANGUAGES:<\/strong>\u202fFinnish,\u202fEnglish\u202fand Swedish<\/p>\n

      CHAIR:<\/strong>\u202fJohannes Lehtinen,\u00a0johannes.lehtinen@tuni.fi<\/a>,\u00a0PhD Researcher,\u202fTampere University; Laura Nordstr\u00f6m,\u00a0laura.nordstrom@helsinki.fi<\/a>,\u00a0PhD Researcher, University of Helsinki.<\/p>\n

      8. Tiedon, asiantuntijuuden ja politiikan\u202fj\u00e4nnitteiset suhteet<\/strong><\/p>\n

      Tietopohjaisesta\u00a0p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta\u202f\u202fon\u00a0tullut politiikan\u202fja julkishallinnonkin\u202fleimallisimpia ihanteita 2000-luvulla Suomessa ja kansainv\u00e4lisesti.\u202fTiedolla on t\u00e4rke\u00e4 rooli politiikassa, mutta samalla tiedon ja politiikan suhteet ovat j\u00e4nnitteiset. Politiikassa on kyse arvoista ja ideologioista, ja tiet\u00e4minen \u2013\u202fse,\u202fmist\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n, kuka tiet\u00e4\u00e4 ja miten tiedon perusteella p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n toimia \u2013 kytkeytyy\u202fperustavalla tasolla\u202fpoliittiseen\u202fharkintaan ja\u202fvaltakamppailuihin, miss\u00e4 usein intressit ajavat tiedon ohi.<\/p>\n

      Kutsumme ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4mme esityksi\u00e4, jotka pohtivat tiedon, asiantuntijuuden ja politiikan\u202fj\u00e4nnitteisi\u00e4 suhteita.\u202fN\u00e4it\u00e4 voivat olla esimerkiksi:\u202fMillaista tietoa ja kuinka menestyksekk\u00e4\u00e4sti poliittisiin prosesseihin sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n?\u202fMillaista on\u202fnyky\u00e4\u00e4n per\u00e4\u00e4nkuulutettu\u202f\u201dpolitiikkarelevantti tieto\u201d?\u202fMillaisia kamppailuja tiedosta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n\u202fpolitiikan eri areenoilla ja\u202fmiten tiedon avulla vaikutetaan? Miten tiedon ja asiantuntijuuden merkityksen korostuminen politiikassa muuttaa poliittisen vaikuttamisen ehtoja ja mahdollisuuksia? Onko politiikassa tilaa erilaisille tiedoille ja erilaisille tavoille tiet\u00e4\u00e4? Mill\u00e4 tavoin tietopohjaisuuden korostus\u202fon politisoivaa ja ep\u00e4politisoivaa, demokratiaa vahvistavaa ja heikent\u00e4v\u00e4\u00e4?<\/p>\n

      Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n ovat tervetulleita eri tieteenaloja edustavat\u202fteoreettiset, empiiriset ja metodologiset\u202fpaperit.\u00a0We\u00a0also\u00a0welcome\u00a0presentations\u00a0in English. Ty\u00f6ryhm\u00e4n keskustelukielin\u00e4 ovat suomi ja tarvittaessa englanti ja esitykset pidet\u00e4\u00e4n esitt\u00e4j\u00e4n valitsemalla kielell\u00e4.<\/p>\n

      Ty\u00f6ryhm\u00e4n koordinaattorit:<\/p>\n

      Anne Maria Holli
      \nProfessori, politiikan tutkimus
      \nHelsingin yliopisto
      \n      anne.holli@helsinki.fi<\/a><\/p>\n

      Heini Kinnunen
      \nTutkija
      \nTurun yliopisto
      \n      heini.kinnunen@helsinki.fi<\/a><\/p>\n

      Hanna\u00a0Yl\u00f6stalo
      \nYliopistonlehtori, sosiologia
      \nTurun yliopisto
      \n      hanna.ylostalo@utu.fi<\/a><\/p>\n

       <\/p>\n

      9. Poliittisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkimus<\/strong><\/p>\n

      Ihmisten poliittisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen, osallistumisen ja ajattelun ymm\u00e4rt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4 osa etenkin demokraattisten yhteiskuntien tutkimusta. Alan tutkimuksen t\u00e4rkeit\u00e4 teemoja ovat esimerkiksi \u00e4\u00e4nestysk\u00e4ytt\u00e4ytyminen, puoluesamastuminen, arvot ja ideologiat ja poliittisten asenteiden kehittyminen. Taustalla ovat usein psykologiset selitysmallit tai selitysmallit, jotka korostavat joko yksil\u00f6n rationaalisuutta tai yhteiskuntaluokkaa. Tavoitteena on ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mitk\u00e4 yksil\u00f6tason\u202fvaikuttimet\u202ftai\u202fkontekstuaaliset\u202ftekij\u00e4t vaikuttavat ihmisten\u202fja\/tai ryhmien poliittiseen toimintaan.<\/p>\n

      T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ensisijaisesti empiirisi\u00e4 tutkimuksia, jotka, laajasti ymm\u00e4rrettyn\u00e4, k\u00e4sittelev\u00e4t poliittista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Tutkimuskohteena voivat olla kansalaisten lis\u00e4ksi my\u00f6s poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t tai muut yhteiskunnan kannalta oleelliset ryhm\u00e4t.\u202fErityisen toivottavia ovat tutkimukset, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t demokratian tulevaisuuden edellytyksi\u00e4 kansalaisn\u00e4k\u00f6kulmasta.\u202fTy\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 voi lis\u00e4ksi esitt\u00e4\u00e4 poliittisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkimuksen metodologiaa koskevia tutkimuksia, kuten\u202fsurvey-metodiikkaan tai kokeelliseen tutkimukseen liittyvi\u00e4 papereita.<\/p>\n

      Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4\u202fesitett\u00e4v\u00e4t paperit voivat olla kirjoitettu\u202fsuomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Esityksiss\u00e4 ja keskusteluissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kieli valitaan joustavasti, ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n osallistuvien toiveiden ja tilanteen mukaan.\u202fEhdotukset esitett\u00e4viksi papereiksi l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n ty\u00f6ryhm\u00e4n\u202fmolemmille vet\u00e4jille.<\/p>\n

      Lauri Rapeli (lauri.rapeli@abo.fi)<\/p>\n

      Albert Weckman (albert.weckman@abo.fi)<\/p>\n

      Institutet f\u00f6r\u00a0samh\u00e4llsforskning,\u202f\u00c5bo Akademi<\/p>\n

      10. Sotilaallisen turvallisuuden poliittiset kysymykset\u202f(Political\u202fQuestions\u202fof\u202fMilitary\u202fSecurity)<\/strong><\/p>\n

      Sotilaallinen turvallisuus on laaja teema, jonka puitteissa on Suomessa viime vuosina uudistettu sotilaalliseen puolustukseen liittyv\u00e4\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4,\u202fkehitetty\u202fvapaaehtoisen maanpuolustuksen roolia suhteessa puolustusvoimiin, k\u00e4sitelty sukupuolirooleja muun muassa asevelvollisuudessa\u202fja aloitettu asevelvollisuutta k\u00e4sittelev\u00e4\u202flaaja-alainen komiteaty\u00f6skentely.\u202fJulkisuudessa on keskusteltu\u202fIt\u00e4meren alueen muuttuvasta turvallisuustilanteesta, tulevista suurista puolustusmateriaalihankinnoista, kansainv\u00e4liseen turvallisuusyhteisty\u00f6h\u00f6n osallistumisesta ja yleisen asevelvollisuuden uudistustarpeista.<\/p>\n

      Sotilaallisen\u202fturvallisuuden\u202fratkaisut, k\u00e4sitykset ja n\u00e4k\u00f6kulmat ovat\u202fmonin tavoin sidoksissa yhteiskunnan ja poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon\u202fkehityskulkuihin.\u202fTy\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 tarkastellaan\u202fsotilaallista turvallisuutta\u202fsek\u00e4 siihen liittyv\u00e4\u00e4 kokonaisturvallisuutta\u202fmonitahoisina poliittisena ilmi\u00f6n\u00e4 osana ulko-, turvallisuus- tai puolustuspolitiikkaa. Kiinnostuksen kohteena\u202fovat\u202ferityisesti politiikassa k\u00e4ydyt debatit\u202flains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisten uudistusten, erilaisten\u202fk\u00e4sitteiden, vaihtoehtoisten\u202fpoliittisten esitysten\u202fmerkityssis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4\u202fsek\u00e4\u202fsosiaalisten suhteiden liittyminen sotilaalliseen turvallisuuteen.\u202fMy\u00f6s sotilaallisen turvallisuuden\u202fpoliittisen luonteen analyysitapoja koskevat uudet n\u00e4k\u00f6kulmat ovat tervetulleita.\u202fTy\u00f6ryhm\u00e4n kannalta sopivia tieteenaloja ovat esimerkiksi politiikan tutkimus, historia,\u202fsosiologia,\u202fkansainv\u00e4liset suhteet ja rauhan- ja konfliktintutkimus. Paperit voivat k\u00e4sitell\u00e4 niin Suomea kuin Suomeen liittyvien l\u00e4hialueiden tilanteita\u202f1900-luvun ja 2000-luvun konteksteissa.<\/p>\n

      Ty\u00f6ryhm\u00e4n\u00a0kielet:\u00a0suomi,\u00a0englanti<\/p>\n

      Perspectives, conceptions and solutions of military security\u202fare tied\u202fto processes of social and political decision-making in a myriad of ways. In this workshop, we are interested in both military and comprehensive security as multidimensional political phenomena\u202fwith particular focus on Finland and neighboring areas. Presentations are welcome in both Finnish and English.<\/p>\n

      Puheenjohtajat:\u202f<\/strong><\/p>\n

      Teemu\u00a0H\u00e4kkinen\u202f(teemu.r.p.hakkinen@jyu.fi<\/a>),\u00a0Jyv\u00e4skyl\u00e4n\u00a0yliopisto<\/p>\n

      Miina\u00a0Kaarkoski\u202f(Miina.Kaarkoski@mil.fi<\/a>),\u202fMaanpuolustuskorkeakoulu<\/p>\n

      Linda Hart (Linda.Hart@mil.fi<\/a>), Maanpuolustuskorkeakoulu<\/p>\n

       <\/p>\n

      11. Democracy in motion \u2013 future perspective.<\/strong><\/p>\n

      Democracy\u2019s crisis has long been predicted by political theorists and sociologists such as\u00a0Michels,Weber\u00a0and\u202fOrtega\u202fy\u00a0Gasset. It is thus\u202fa matter of interpretation whether we see our current and possible (near) future(s)\u202fas a crisis of\u00a0unprecendented\u00a0seriousness.\u202f Yet, because of the level of our technological development and\u00a0globalisation,\u202fcrises\u202fundeniably\u202feffect\u00a0the globe and its inhabitants faster than ever before.<\/p>\n

      One question\u00a0arising,\u00a0is whether democracy really is a superior or even \u2019real\u2019 political system\u202fat the age\u202fin\u00a0which,\u00a0e.g.\u00a0AI of different types and other technological means,\u00a0e.g.\u00a0enable\u00a0a\u00a0near total surveillance of (all) states\u2019 citizens.\u202fAdditionally,\u00a0development\u00a0of \u2019extended\u2019 humanness by means of connecting people to virtual reality is making a rapid breakthrough. Further, dystopic visions of states and their\u00a0allicances\u00a0are convincing, but\u00a0technology also makes it possible to both envision and practice a better future basically\u202ffor\u202fall, in case vanguards of thought and\u00a0practioners\u00a0of authority and power so wish.<\/p>\n

      In this workshop, the heuristic idea is to understand crises as an inherent part of modern\u202fmass\u202fdemocracies\u202fand call for new kinds of ideas and conceptions of democratic systems and their developments. We wish to receive paper proposals in which these questions\u00a0are examined\u00a0in\u00a0a politico-philosophical, historical or case study perspective.<\/p>\n

      Working\u00a0languages of the workshop are English and Finnish.<\/p>\n

      Please, send your proposals\u00a0to:\u00a0Oili\u00a0Pulkkinen,\u202fKone\u00a0Foundation
      \n(      pulkkinenoili2014@gmail.com<\/a>) or\u00a0Suvi\u00a0Soininen,\u202fKone\u00a0Foundation\u202f(smsoin@utu.fi)\u202f<\/a><\/p>\n

       <\/p>\n

      12. The\u202fcredibility\u202fof political messages<\/strong><\/p>\n

      Politics is largely about sending messages. In their election campaigns, parties and politicians promise to do certain things and attain various outcomes once they come to power. Both elected and unelected officials are regularly required to give ex post justifications for their actions. As the ongoing pandemic has highlighted, decision-makers often appeal to the public in order to change the ways in which people\u202fbehave. Such messages\u202fsometimes\u202f\u2013 but\u202fby no means\u202falways \u2013 fail to have the intended effect: electoral promises\u202fare\u202fconsidered\u202fnothing more than cheap\u00a0talk,\u00a0ex post justifications are ridiculed as decision-makers\u2019 attempts to\u202fhide\u202ftheir mistakes and people ignore the appeals to change their habits.<\/p>\n

      The aim of this working group is to delve into the credibility of political messages, both in objective and subjective senses. What makes\u202fa\u202fpolitical message credible? What kinds of messages do people find\u202fcredible? How can we assess the credibility of political messages? The working group welcomes papers that address the ways in which political messages (broadly understood)\u202fare connected\u202fwith policy outcomes, attitudes and\/or behaviour. The papers can be both\u00a0empirically\u00a0and theoretically oriented. The working languages are Finnish, Swedish and English.<\/p>\n

      Chairs: Juha\u00a0Ylisalo\u00a0(University of Turku,\u202fjuha.ylisalo@utu.fi<\/a>), Kimmo Makkonen (University of Turku,\u202fkimmo.makkonen@utu.fi<\/a>)<\/p>\n

      13. Alustatalous \u2013 demokratian uudelleen\u202freititt\u00e4j\u00e4?<\/strong>\u202f<\/strong><\/p>\n

      Alustataloudella on\u202fyh\u00e4 vahvempi\u202fjalansija digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Digitaaliset alustat ovat\u202favanneet yksil\u00f6ille\u202fuudenlaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja tuoneet yhteiskunnallista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa l\u00e4hemm\u00e4ksi ruohonjuuritasoa.\u202fSosiaalisen median alustoilla\u202f(Facebook,\u202fTwitter,\u202fVKontakte)\u202fon n\u00e4hty olevan suuri merkitys esimerkiksi poliittisten vallank\u00e4ytt\u00e4jien valtaan nousemiselle\u202ftai heid\u00e4n valta-asemansa haastamiselle\u202fja\u202fylip\u00e4\u00e4ns\u00e4\u202fihmisten poliittisen aktiivisuuden\u202flis\u00e4\u00e4miselle. Esimerkiksi Arabikev\u00e4\u00e4n liikehdint\u00e4\u202f(2011) sek\u00e4\u202fAleksei Navalnyiin linkittyv\u00e4t mielenilmaukset (2020)\u202fon\u202fn\u00e4hty\u202fsosiaalisen median siivitt\u00e4miksi.\u202fAlustapalvelut ovat my\u00f6s uudenlaisen taloudellisen toimijuuden\u202fedist\u00e4ji\u00e4.\u202fAlustatalous on mahdollistanut uusia tapoja tuottaa, tarjota, kuluttaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dykkeit\u00e4. Kuka tahansa voi hyp\u00e4t\u00e4\u202ftarjoajan rooliin ja tarjota erilaisia hy\u00f6dykkeit\u00e4\u202f(Airbnb,\u202fKuinoma)\u202ftai tuottaa digitaalista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja palveluita (Youtube,\u202fTiktok).\u202fParhaimmillaan alustat luovat sujuvat ja turvalliset puitteet\u202fvertaisvaihdannalle, uudelle liiketoiminnalle ja kilpailulle.\u202fAlustav\u00e4litteisell\u00e4 vuorovaikutuksella on\u202fsiten\u202fn\u00e4hty olevan vapauttava ja demokratiaa edist\u00e4v\u00e4 vaikutus.<\/p>\n

      Alustojen\u202fmerkityksen\u202fkasvaessa\u202fniiden haittavaikutuksiin, kuten\u202fk\u00e4ytt\u00e4jien ohjailuun,\u202fmanipulointiin\u202fja mielipidevaikuttamiseen, on kiinnitetty lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4sti huomiota.\u202fEsimerkiksi\u202fpresidentti\u202fDonald\u00a0Trump\u202fsai laajaa n\u00e4kyvyytt\u00e4\u202fk\u00e4rjist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ja jopa v\u00e4\u00e4ristelev\u00e4ll\u00e4 viestinn\u00e4ll\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 j\u00e4lkeen\u202fhuoli\u202f\u201cvaihtoehtoisista faktoista\u201d ja \u201ctotuudenj\u00e4lkeisyydest\u00e4\u201d\u202fglobalisoitui nopeasti.\u202fAlustojen liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkaa\u202fon kritisoitu lis\u00e4ksi\u202fmuun muassa\u202fk\u00e4ytt\u00e4jien yksityisyyden\u202fmurentamisesta,\u202fty\u00f6ntekij\u00e4oikeuksien kiert\u00e4misest\u00e4\u202f(Uber, Foodora)\u202fsek\u00e4 kilpailun\u202fv\u00e4\u00e4rist\u00e4misest\u00e4\u202f(Google, Amazon).\u202fK\u00e4ytt\u00e4jien yksityisyydest\u00e4\u202fl\u00e4hes kokonaan\u202fon luopunut WeChat, joka\u202fluovuttaa\u202fker\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 datan Kiinan hallitukselle.\u202fAlustat toimivat tyypillisesti\u202fl\u00e4hes maailmanlaajuisesti, mutta\u202fniiden\u202fliiketoiminnan\u202fulkoishaitat\u202filmenev\u00e4t\u202fkansallisesti\u202fja\/tai\u202fpaikallisesti\u202fkohdistuen\u00a0jopa yksitt\u00e4iseen ihmiseen.\u202fEdell\u00e4 mainitusta johtuen alustayritysten on\u202fkatsottu toimivan lain harmaalla alueella\u202fja heikent\u00e4v\u00e4n siten demokratiaa ja luottamusta yhteiskunnassa.\u202fErityisesti\u202fEuroopan unionissa\u202fon her\u00e4tty alustatalouden vaikutuksiin\u202fEU-kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiselle\u202fja demokratiauhkiin.<\/p>\n

      Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n\u00a0ovat\u00a0tervetulleita\u00a0alustukset,\u00a0jotka\u00a0k\u00e4sittelev\u00e4t\u00a0alustatalouden\u00a0kehittymisen\u00a0vaikutuksia demokratian toteutumiselle.\u202fYht\u00e4\u202flailla alustukset voivat koskea\u202fdemokraattisten prosessien vaikutuksia alustatalouteen.<\/p>\n

      Ty\u00f6ryhm\u00e4n kielet: suomi ja englanti, esityksen voi pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s ruotsiksi<\/p>\n

      Ty\u00f6ryhm\u00e4n\u202fpuheenjohtajat:<\/p>\n

      Jenna\u00a0P\u00e4l\u00e4s,\u202fLapin yliopisto (Oikeustieteellinen tiedekunta),\u202fjenna.palas(at)ulapland.fi<\/p>\n

      Mirva Salminen, Lapin yliopisto (Arktinen keskus),\u202fmirva.salminen(at)ulapland.fi<\/p>\n

      14. Designed\u202fCoupling:\u202flinking\u202fdemocratic innovations\u202fto\u202ftraditional sites of power\u202f<\/strong><\/p>\n

      Democratic innovations\u202fare a\u202fpotential solution to the democratic recession and growing public cynicism towards traditional democratic institutions and practices (Elstub\u00a0& Escobar 2019). Building on\u202flongstanding\u202fparticipatory and deliberative theories of democracy, democratic innovations\u202fare\u202finstruments aiming\u202fto increase lay citizens\u2019 direct influence in collective decision-making.\u202fSome examples of democratic innovations,\u202fespecially deliberative mini-publics, referendums,\u202fand participatory budgeting\u202fhave achieved high degrees of institutionalization \u2013 they have been implemented and adapted to a myriad of decision-making contexts\u202fat different levels of government.\u202fEven more experimental\u202fvarieties of democratic innovations\u00a0are proliferating in various areas of public administration.<\/p>\n

      These\u202finnovative\u202fparticipatory instruments\u00a0are expected\u00a0to restore\u202ffaith in\u202fdemocracy through their influence\u202fon\u202fcollective decisions\u202fand\u202fthe\u202fpublic\u202fsphere.\u202fThis can be achieved through \u201cdesigned coupling\u201d,\u00a0i.e.\u00a0purposefully\u00a0crafting\u00a0links between democratic innovations and traditional sites of power and the wider public (Hendriks 2016;\u00a0Mansbridge\u00a0et al. 2012).\u202fWhich mechanisms\u202fenable the transmission of participatory outputs to decision-making?\u202fHow to\u202fscale up the effects of\u202fdemocratic innovations to wider publics? What are the prerequisites for\u00a0designed\u00a0coupling?<\/p>\n

      This workshop invites papers that\u202freflect\u202fthe linkages between democratic innovations and traditional sites of representative\/bureaucratic power or the\u00a0general public. We welcome\u00a0both empirical\u202fstudies\u202finvestigating real-world participatory processes as well as theoretical papers discussing the preconditions, mechanisms or problems of designed coupling.<\/p>\n

      Workshop languages:\u202fPapers\u00a0can be submitted\u00a0in English, Swedish or\u202fFinnish. Discussion languages will depend on participants.<\/p>\n

      Workshop leaders:<\/p>\n

      Maija\u00a0J\u00e4ske,\u00a0\u00c5bo\u00a0Akademi\u00a0University,\u202fmaija.jaske@abo.fi<\/a><\/p>\n

      Mikko\u00a0V\u00e4rtt\u00f6, Tampere\u00a0University,\u202fmikko.vartto@tuni.fi<\/a><\/p>\n

      15 Youth political efficacy and civic engagement<\/strong>
      \n<\/a>Political efficacy, broadly defined as individuals’ beliefs in their political capacities, is an important prerequisite of political participation and active citizenship.\u202fThe sense of confidence (or lack of confidence) to participate develops already in youth socialization processes, where an individual is acting in various social contexts. Thus, a sense of political efficacy\u202fis not equally distributed\u202facross various social groups. Research on the interactions of multiple factors affecting political efficacy has gained more interest during recent years. Differences in citizens’ political efficacy have been studied,\u00a0e.g.\u00a0from the perspectives of socioeconomic and educational backgrounds, and on structural and psychological levels.<\/p>\n

      This panel collects studies on the concept of political efficacy, and more broadly, studies on civic and political engagement, especially from the youth’s perspective. The panel welcomes both theoretical studies and empirical papers that take on different methodological techniques and analytical tools. Papers\u202fcan be written\u202fin English, Finnish or Swedish. The working language of the panel\u202fwill be decided\u202fupon when the group of participants is\u00a0known<\/p>\n

      Chairs:<\/p>\n

      Venla\u202fHannuksela, PhD Candidate
      \nFaculty of Management and Business
      \nTampere University
      \ne-mail:\u202f      venla.hannuksela@tuni.fi<\/a><\/p>\n

      Miikka\u202fKorventausta, PhD Candidate
      \nFaculty of Education
      \nUniversity of Turku
      \ne-mail:\u202f      miikka.korventausta@utu.fi<\/a><\/p>\n

      Josefina\u202fSipinen, PhD Candidate
      \nFaculty of Management and Business
      \nTampere University
      \ne-mail:\u202f      josefina.sipinen@tuni.fi\u202f<\/a><\/p>\n

       <\/p>\n

      16. Hegemony in the era of populism – <\/strong>Hegemonia populismin aikakaudella<\/strong><\/p>\n

      This working group explores the\u00a0hegemony\u00a0of theory for the 2020s, in the period of emergent populism and hybrid media. It seeks to enhance knowledge\u00a0on\u00a0hegemony from a (post-)Gramscian perspective. Since its publication in the mid-1980s,\u00a0Laclau\u00a0and\u00a0Mouffe\u2019s\u00a0Hegemony and Socialist Strategy<\/em>\u00a0became\u00a0a central text in rethinking mobilisation and political struggle, but also for envisioning left politics and democracy. While both theorists have been central\u00a0for\u00a0thinking\u00a0populism\u00a0as logic and political practise, this group seeks to discuss \u2013 besides their theories on populism, populist movements and parties \u2013 also the backbone of their thinking: the theory of hegemony. It is increasingly vital to investigate the societal and political transformations, and the intersection between politics and communication, including their practices and financial\u00a0logics. We particularly invite papers touching on issues of social media, memory, political economy and democracy, questions of populism, left or right, and new forms of democracy. We also warmly welcome papers on Gramscian hegemony theory more widely.<\/p>\n

      Jos papereita on tarpeeksi, keskustelemme my\u00f6s suomeksi suomenkielisist\u00e4.\u00a0Erityisesti\u00a0n\u00e4it\u00e4\u00a0papereita\u00a0toivomme\u00a0hegemonianteoriaan\u00a0liittyen.<\/p>\n

      Chairs:
      \nEmilia Palonen, University of Helsinki       emilia.palonen@helsinki.fi<\/a><\/p>\n

      Ilana Hartikainen, University of Helsinki, ilana.hartikainen@helsinki.fi<\/a>\u00a0 (communicates in English)<\/p>\n

      17 The politics of technology: challenges and opportunities for democracy\u00a0<\/strong><\/p>\n

      Software is eating the world, but we know technologies are not value-free or neutral. They are windows to the designers\u2019 and developers\u2019 values, ideologies, and politics. Increasingly, scholars and the public acknowledge that current technologies embed biases, maintaining and create new instances of discrimination, racism, and abuse of power. Furthermore, governmental information systems mediate and automate decision making and reconfigure roles and power dynamics in organizational settings. It seems that software, apps, and information systems can become political tools too. However, limited research exists that examines how societal power is currently being infused and reconfigured into technologies. In this workshop, we will explore how social and political factors (including values, ideologies, and politics) are shaping technologies and their effects on society at large. We hope to ask how political scientists can tackle this new territory and imagine what kind of novel methods may be needed in this task. This is a multidisciplinary workshop, we welcome participants from all disciplines, including critical computing studies, e-government research, human-computer interaction, and political science. We invite paper manuscripts focused on social and political factors in shaping technologies, as well as reflective or provocative suggestions on how political scientists ought to engage\u00a0this\u00a0new territory.<\/p>\n

      Language: fi\/en<\/p>\n

      Chairs:<\/p>\n

      Victoria\u00a0Palacin\u00a0(victoria.palacin@helsinki.fi<\/a>)<\/p>\n

      Matti\u00a0Nelimarkka\u00a0( matti.nelimarkka@helsinki.fi\u00a0)<\/p>\n

       <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      PTP 2021 workshops Democratic\u202fand Undemocratic Resistance Yhdistyneiden kansakuntien\u202flegitimiteetti ja ylikansalliset haasteet Democracy in Middle-Income Countries Mets\u00e4t ja politiikka Demokratian ja oikeusvaltion kriisi Political discourse, colliding futures, and deliberative democracy European integration in Finland and beyond Tiedon, asiantuntijuuden ja politiikan\u202fj\u00e4nnitteiset suhteet Poliittisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkimus Sotilaallisen turvallisuuden poliittiset\u00a0kysymykset (Political\u00a0Questions of\u00a0Military Security) Democracy in motion \u2013 future perspective. … <\/p>\n

      Forts\u00e4tt l\u00e4sa \u201dTy\u00f6ryhm\u00e4t\/Arbetsgrupper\/Workshops 2021\u201d<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":573,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-289","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/statsvetardagarna2021\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/289","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/statsvetardagarna2021\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/statsvetardagarna2021\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/statsvetardagarna2021\/wp-json\/wp\/v2\/users\/573"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/statsvetardagarna2021\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=289"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/statsvetardagarna2021\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/289\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":399,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/statsvetardagarna2021\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/289\/revisions\/399"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/statsvetardagarna2021\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=289"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}