![\"\"](\"http:\/\/blogs2.abo.fi\/sitkeys-seghet2025\/wp-content\/uploads\/sites\/278\/2025\/05\/BECFF77B-3BED-4AE4-933E-A5A081E5B3E2-300x300.jpeg\")
<\/p>\n<\/p>\n
<\/p>\n
Here, you will find descriptions of working groups, schedules, presenters, and abstracts. These are published in the working group language only. The schedule and room are listed under the working group title below. Please note that changes to the timetable may occur.<\/p>\n
This working group considers the promise and peril of compulsory persistence. This slimy thing, akin to other compulsories like that of able-bodiedness, often hides under terms like \u2018resilience\u2019, \u2018tenacity\u2019, or \u2018agency\u2019. For sure, resilience can be great, and definitely necessary in these pre-apocalyptic, increasingly fascist times. But what if folks are too sick, crip, mad or tired to \u2018suck it up\u2019 and \u2018just do it\u2019; to \u2018sisu\u2019 their way through the grey bedrock of the \u2018white, capitalist, colonialist, ableist patriarchy that oppresses in many ways\u2019 (Piepzna-Samarasinha, 2018, 86)? What if, in order to persist, we need to first find ways to sit down, lie down, quit, or rest? What does it mean for us \u2013 for our research, and for our academic communities \u2013 to commit to radical love and care for the often tired, weary and eventually-if-not-already crip bodyminds of ourselves, and those we work with? If your research engages with rehabilitation or disability from an intersectional perspective, and\/or these questions speak to you, you are welcome to join our conversation: through tight analyses, loose reflections, wild poems, thoughtful essays or first befuddled meanderings of thoughts.<\/p>\n
The working group is organised by CReDis – the Critical Rehabilitation and Disability Studies reading group, and will be held in English.\u00a0<\/em><\/p>\n Convenors: Henni Alava, Salla Era, Ahalya Ganesh, Jasu da Silva Gon\u00e7alves, Kaisa Haltiainen, Janette Lindroos, Toni Nieminen, Anna Rajala, Satu Reivonen-Sim<\/p>\n Contact: jdasil@utu.fi<\/a><\/p>\n Inspirations: Slot 2 (13:30\u201315:00)<\/b><\/span><\/p>\n Time slot 1:<\/p>\n In this presentation we examine the ambivalent labour of persistence in academia from the vantage point of two doctoral researchers, who in their daily work strive to advance social justice through research while protecting their own wellbeing, joy and capacity to live well. Drawing on diary entries and our message exchanges, we explore how we persist together by scaffolding one another\u2019s scholarly tasks\u2014co-writing, shared Pomodoro sessions, celebrating micro-victories\u2014and how we practice collective refusal when we support each other in resisting For physically disabled children, persisting and complying with physical rehabilitation in childhood, is often tightly held together with the idea of a \u2018better and autonomous future\u2019. Rehabilitation, and In this talk, I will consider the ethical quagmires of doing autoethnography, starting from this realization: If I treated other interlocutors the way I treat myself as I mine my inner world for data We discuss how the temporal logics of reproduction are being changed in novel ways by recent developments in assisted reproductive technologies (ARTs), the growing commercialization of ”We matter and our stories and experiences matter. In this presentation we have two aims: By thinking of rampauttaminen as a politico-ethical-experience and method we argue that: Time slot 2: In this presentation, I explore Martha C. Nussbaum\u2019s treatment of care within her moral and political philosophy, particularly through the lens of her Capabilities Approach (CA). Developed by Nussbaum and originally initiated by economist and philosopher Amartya Sen, the CA seeks to move beyond the limitations of rights-based theories by focusing on what individuals are actually able to do and be.\u00a0 Nussbaum argues that rights alone are insufficient to meet the needs of the most vulnerable groups in society- such as persons with disabilities, women, the elderly, and the poor. In response, she proposes a list of Ten Central Human Capabilities as a foundation for a just liberal society. Why would one discuss Ancient Rome in a working group about crip persistence? Because it is painfully relevant. In popular culture, women\u2019s existence in Antiquity is often reduced to survival. The near Written and archaeological material challenges the idea that disabled women in the Roman world were silent, passive receivers of care. Disabled women exist both in the social margins of the Roman world and in the margins on the pages they can be found on. From the queer perspective, existence itself is an act of resistance. It is that today, and it certainly was that in Ancient Rome: 2000 years passes quickly in crip time.<\/p>\n Menopausing and especially a \u201cgood menopause experience\u201d is often framed through the lens of persistence \u2013 how to maintain productivity, attractiveness, and overall life as \u201cif nothing has changed\u201d. This reflects neoliberal, ageist and ableist ideas that equate individuals’ worth with uninterrupted labour, sidelining rest as failure rather than necessity. My doctoral research explores how menopausing shapes self-worth among individuals identifying as queer and\/or having This paper considers a paradox central to a crip perspective on pain education. On one hand, a cripistemological approach (Patsavas) urges us to imagine worlds that are livable for people who cannot become the pain-free, able-bodied, and productive citizens envisioned by neoliberal models of rehabilitation. On the other hand, as Alison Kafer reminds us, we must also acknowledge the undesirability and painfulness of pain – it is not as if anyone would want more pain for oneself or those they love. This tension raises several questions: What would it mean for interdisciplinary pain rehabilitation \u2014 both its practices and theories \u2014 to fully recognize the harm caused by Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hestymme taloutta feministisist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmista. Talous on sosiaalisesti rakennettu j\u00e4rjestelm\u00e4, joka perustuu sukupuolittuneelle, rodullistuneelle ja yhteiskuntaluokkaan sidotulle eriarvoisuudelle ja pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 yll\u00e4. Feministisess\u00e4 tutkimuksessa on esimerkiksi teoretisoitu talouden globaaleja ja paikallisia sukupuolittuneita rakenteita, pohdittu kriittisesti feminismin ja kapitalismin tai uusliberalismin suhteita, analysoitu talouspolitiikan sukupuolittuneita vaikutuksia sek\u00e4 pohdittu feministisi\u00e4 vaihtoehtoja nykyiselle talousj\u00e4rjestelm\u00e4lle ja -politiikalle. Tutkijat ovat my\u00f6s eri k\u00e4sitteiden \u2013 kuten uusliberaali feminismi, bisnesfeminismi, markkinafeminismi, kauppatavarafeminismi \u2013 avulla osoittaneet, miten markkinataloutta koskevat arvot, toimintatavat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat tunkeutuneet kaikille el\u00e4m\u00e4nalueille ja muuttaneet my\u00f6s feministisi\u00e4 tavoitteita, keinoja ja toimijoita talous-, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja yksil\u00f6keskeisiksi. Feministiset talousteoriat ovat laajentaneet talouden k\u00e4sitett\u00e4 kattamaan my\u00f6s sosiaalisen uusintamisen ja hoivan. My\u00f6s kysymykset ekologisesta kest\u00e4vyydest\u00e4 ovat jo vuosikymmenien ajan kuuluneet kriittisen feministisen taloutta koskevan tutkimuksen agendalle, sill\u00e4 kapitalismi on osoittautunut tuhoisaksi paitsi sukupuolten tasa-arvolle, my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6lle.<\/p>\n Kutsumme ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n esityksi\u00e4 pohtimaan feminismin, talouden ja ekologian suhteita. Esitykset voivat k\u00e4sitell\u00e4 niin perinteisi\u00e4 feminismin ja talouden kysymyksi\u00e4, alustatalouden\/datakapitalismin ruokkimaa eriarvoisuutta ja vahvistamaa ekokatastrofia kuin 2020-luvun kehityskulkuja, joissa nykyiset kriisit aina Trumpin hallinnosta Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssotaan muuttavat poliittista ilmastoa, muovaten uudelleen feminismi\u00e4, taloutta, ja ekologiaa. Toivotamme tervetulleiksi niin teoreettiset kuin empiirisetkin esitykset, sek\u00e4 tutkijat kaikissa uravaiheissa. Esitykset voivat olla suomen, ruotsin tai englannin kielell\u00e4.<\/em><\/p>\n Vet\u00e4j\u00e4t: Taru Lepist\u00f6 (yhteyshenkil\u00f6), Tampereen yliopisto: taru.lepisto@tuni.fi, Julius Hokkanen, Tampereen ja Turun yliopistot: julius.hokkanen@utu.fi, Henry-Paul Ontto-Panula, Tampereen ja Turun yliopistot: henry-paul.r.ontto-panula@tuni.fi, Hanna Yl\u00f6stalo, Tampereen yliopisto: hanna.ylostalo@tuni.fi<\/p>\n Contact: taru.lepisto@tuni.fi<\/p>\n Time slot 1<\/p>\n Niin sanottujen kest\u00e4vyyskonsulttien kysynt\u00e4 on kasvanut EU:n alueella viime vuosina, eritoten sen j\u00e4lkeen, kun j\u00e4senmaat hyv\u00e4ksyiv\u00e4t direktiivin, joka velvoittaa yritykset raportoimaan toimintansa ekologista ja sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4 entist\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mmin. Direktiivin tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 EU:n vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4. Sittemmin uusi komissio on kuitenkin kilpailukyvyn nimiss\u00e4 alkanut purkaa yritysvastuu-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. N\u00e4in ollen kest\u00e4vyyskonsulttien kentt\u00e4 on jatkuvassa voimakkaassa muutoksessa, johon konservatiivisten voimien vahvistuminen ja vallank\u00e4ytt\u00f6 my\u00f6s vaikuttavat.<\/p>\n Siin\u00e4 miss\u00e4 konsulttien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 valtaa ja \u2019konsultokratioiden\u2019 nousua on tutkittu melko kattavasti, on kest\u00e4vyyskonsultointia tutkittu toistaiseksi v\u00e4h\u00e4n. Tutkijat Mariana Mazzucato ja Rosie Collington kirjoittavat kirjassaan osuvasti siit\u00e4, miten konsulttiala lupaa The increasingly visible critique of liberal feminism is often associated with male right-wing conservatives or the so-called \u201cmanosphere.\u201d However, less attention has been paid to its counterpart: women-led critiques emerging from the \u201cfemosphere.\u201d This paper examines Huolimatta kattavasta ilmastonmuutosta ja oikeudenmukaista siirtym\u00e4\u00e4 koskevasta tutkimuksesta, keskeinen n\u00e4k\u00f6kulma sukupuoli j\u00e4\u00e4 keskusteluissa edelleen varsin usein n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin. Sukupuolisensitiivisyyden \u2013 ja riste\u00e4vien erojen \u2013 merkitys Capitalism is often presented as a system of e\ufb03ciency, yet it is at the same time predicated on the immense accumulation of waste. Against the tendency to look at waste primarily as an object, I want to approach it here as a process and a logic that is profoundly relational, a wasting, in which the often wasteful lives of some are enabled by the wasting of lives of others. This wasting takes many forms. In the context of social References Time slot 2:<\/p>\n El\u00e4mme keskell\u00e4 nykyiseen kapitalismiin kytkeytyv\u00e4\u00e4 monikriisi\u00e4. Yksi t\u00e4m\u00e4n kriisin keskeinen ilmentym\u00e4 on kasvava ristiriita el\u00e4m\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4misen kest\u00e4vien olosuhteiden ja globaalin p\u00e4\u00e4oman kiihtyvien kasautumispyrkimysten v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ristiriita on viime vuosina voimistunut maailmanlaajuisesti, vaikkakin eri tavoin eri konteksteissa: esimerkiksi hallitusten monissa maissa toteuttama talouspolitiikka on lis\u00e4nnyt kotitalouksien palkattoman hoivan ja uusintavan ty\u00f6n taakkaa sek\u00e4 kasvattanut niiden riippuvuutta markkinoista el\u00e4m\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4misen tarpeisiin vastaamisessa. Seurauksena on el\u00e4m\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4miseen vaadittujen voimavarojen ehtyminen niin mikro- kuin makrotasolla. Tuomalla yhteen teoreettisia keskusteluja ja etnografisia havaintoja tarjoan feministisen arjen poliittisen talouden n\u00e4k\u00f6kulman siihen, miten ja miksi ihmiset taipuvat talouskuria korostavaan yhteiskuntaj\u00e4rjestykseen \u2013 tai tulevat siihen pakotetuiksi. Lis\u00e4ksi tuon esiin etnografisen ajank\u00e4ytt\u00f6tutkimuksen vahvuuksia palkallisen ja palkattoman ty\u00f6n monimutkaisten rytmien ja j\u00e4rjestelyjen tavoittamisessa.<\/p>\n Omistamiseen liittyvien kulttuuristen ideaalien ja arkisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muuttaminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n keskeisen\u00e4 sosioekologisena kysymyksen\u00e4 monenlaisissa kest\u00e4vyysmurrokseen ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaan liittyviss\u00e4 keskusteluissa: yksityinen omistaminen tuhlaa luonnonvaroja ja k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 sosiaalisia eriarvoisuuksia, kun taas yhteis\u00f6llisemm\u00e4t omistamisen muodot kuten jakaminen, lainaaminen ja yhteisk\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t kulutusta ett\u00e4 luovat sosiaalista koheesiota. Kirjastot nostetaan n\u00e4iss\u00e4 keskusteluissa usein esiin esimerkkin\u00e4 vakiintuneesta yksityisomistuksen hegemoniaa kyseenalaistavasta instituutiosta. Erityist\u00e4 huomiota on viime vuosikymmenin\u00e4 saanut kirjastojen T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 pohdin sit\u00e4, millaisia sosiaalisen muutoksen ehtoja ja mahdollisuuksia moninaisten talouksien teorian ja rodullisen kapitalismin teorian yhdist\u00e4minen voivat tarjota suomalaisen hyvinvointivaltion kontekstissa. Moninaisten talouksien teoria on osa Tulevina vuosisatoina ihmiset, muunlajiset el\u00e4imet ja elinymp\u00e4rist\u00f6t kohtaavat mittavia muutoksia esimerkiksi ilmaston kuumenemisen, lajikadon sek\u00e4 typen ja fosforin h\u00e4iriintyneen kierron my\u00f6t\u00e4. Politiikkatasolla Suomessa ja Euroopan Unionissa puhutaan K\u00e4ynniss\u00e4 olevat ymp\u00e4rist\u00f6kriisit haastavat tarkastelemaan kriittisesti kasvatuksen ja koulutuksen roolia ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien tuottamisessa ja niihin vastaamisessa. Monisyisiin ymp\u00e4rist\u00f6kriiseihin, kuten ilmaston ylikuumenemiseen ja lajikatoon, ei ole yksiselitteisi\u00e4 ratkaisuja. Feminististen linssien avulla voidaan kuitenkin syvent\u00e4\u00e4 ja nyansoida ymm\u00e4rryst\u00e4 esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6kriiseihin johtavista syist\u00e4 ja niiden eriarvoistavista vaikutuksista. Erilaiset feministiset teoriat tarjoavat v\u00e4lineit\u00e4 tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi ja purkaa monilajisille yhteis\u00f6ille haitallisia valtarakenteita ja erontekoja. Kutsumme ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n esityksi\u00e4, joissa keskustellaan feministisen opettajuuden roolista ja mahdollisuuksista ymp\u00e4rist\u00f6vastuullisen toimijuuden tuottamisessa.<\/p>\n Esityksiss\u00e4 voidaan tarkastella esimerkiksi, mit\u00e4 \u201duutta\u201d feministinen ajattelu ja pedagogiikka voivat tuoda ymp\u00e4rist\u00f6tietoiseen opettamiseen. Mit\u00e4 katveessa olevia n\u00e4k\u00f6kulmia feministinen ymp\u00e4rist\u00f6ajattelu voi kirkastaa? Millaisin k\u00e4sittein ja metodein feministist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ajattelua tulisi jalkauttaa opetukseen? Millaisia subjekteja kasvatus- ja koulutusinstituutioissa tuotetaan ja tulisi tuottaa? Miten feministinen pedagogiikka voi auttaa kasvattamaan sitkeit\u00e4 toisinajattelijoita ja systeemin haastajia? Voiko feministinen ymp\u00e4rist\u00f6ajattelu tuottaa toivoa? Miten kanavoida ymp\u00e4rist\u00f6kriiseihin liittyv\u00e4\u00e4 ahdistusta toiminnaksi? Millaista feministinen, ymp\u00e4rist\u00f6tietoinen toiminta voi olla? Millaista ymp\u00e4rist\u00f6vastuullista yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 feministisen pedagogiikan avulla voidaan rohkaista?<\/p>\n Esitykset voivat olla eri tieteenaloilta ja sijoittua yliopisto- tai johonkin muuhun koulutus- tai kasvatuskontekstiin. Esitysten kieli voi olla suomi tai englanti.<\/em><\/p>\n Ongoing environmental crises challenge us to critically examine the role of education in both contributing to and addressing environmental problems. Complex environmental crises, such as climate overheating and species extinction, lack straightforward solutions. However, feminist perspectives can deepen and nuance our understanding of the causes leading to environmental crises and their inequitable impacts. Various feminist theories offer tools to make visible and dismantle power structures and distinctions harmful to multi-species communities. We invite presentations to our working group that discuss the role and potential of feminist teaching in fostering environmentally responsible agency.<\/p>\n Presentations may explore, for example, what ”new” insights feminist thinking and pedagogy can bring to environmentally conscious teaching. What overlooked perspectives can feminist environmental thought illuminate? With what concepts and methods should feminist environmental thought be integrated into education? What kinds of subjects are produced, and should be produced, in educational institutions? How can feminist pedagogy help cultivate resilient critical thinkers and system challengers? Can feminist environmental thought generate hope? How can the anxiety related to environmental crises be channeled into action? What might feminist, environmentally conscious action look like? What kind of environmentally responsible community can be encouraged through feminist pedagogy? Vet\u00e4j\u00e4t: Annukka Paajanen, Aleksi Paavilainen annukka.paajanen@helsinki.fi , aleksi.paavilainen@helsinki.fi<\/p>\n Contact: annukka.paajanen@helsinki.fi<\/p>\n Esityksess\u00e4mme reflektoimme feministisen el\u00e4in- ja ymp\u00e4rist\u00f6tutkimuksen teemojen opettamisen merkityst\u00e4 osana kamppailua oikeudenmukaisemman ja kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n maailman puolesta erityisesti sukupuolentutkimuksen oppiaineen yliopisto-opetuksen kontekstissa. Reflektiomme perustuu Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineessa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 toteuttamaamme kandikurssiin Johdanto feministiseen el\u00e4in- ja ymp\u00e4rist\u00f6tutkimukseen<\/em>. Esityksen aikaan k\u00e4ynniss\u00e4 on kurssin toinen toteutus, jossa olemme palautteiden ja omien opetuskeskustelujemme perusteella kirkastaneet kurssin aiemmassa toteutuksessa keskeisiksi nousseita teemoja: dekolonisaatio ja utopiat. Avaamme esityksess\u00e4mme tapoja ja k\u00e4sitteit\u00e4, joiden avulla olemme tuoneet n\u00e4m\u00e4 teemat entist\u00e4 selke\u00e4mmin osaksi kurssin opetusta. N\u00e4kemyksemme mukaan teemoissa yhdistyv\u00e4t sukupuolentutkimuksen ja feministisen pedagogiikan kaksi keskeist\u00e4 antia ymp\u00e4rist\u00f6tietoiselle opettamiselle \u2014 sortavien rakenteiden intersektionaalinen kritiikki ja toimijuuden vahvistaminen ymp\u00e4rist\u00f6kriisien ja niihin kytkeytyvien surun ja avuttomuuden kokemusten keskell\u00e4.<\/p>\n Uskomme, ett\u00e4 el\u00e4in- ja ymp\u00e4rist\u00f6kysymysten huomioiminen feministisen pedagogiikan keskusteluissa on enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 useilla eri aloilla. Esityksell\u00e4mme kutsumme feministisest\u00e4 opettajuudesta kiinnostuneet kanssatutkijamme ottamaan osaa aiheesta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun ja pohtimaan aihepiirin merkityst\u00e4 suhteessa omaan tutkimukseensa ja opetukseensa.<\/p>\n Olemme viime vuosina pys\u00e4htyneet yhteisen kysymyksen \u00e4\u00e4relle: miten business-koulutusta tulisi tehd\u00e4 toisin aikana, jolloin ymp\u00e4rist\u00f6kriisit kiihtyv\u00e4t ja eriarvoisuus syvenee? Samalla olemme joutuneet kohtaamaan sen ep\u00e4mukavan tosiasian, ett\u00e4 business-koulutuksen arvoilla, sis\u00e4ll\u00f6ill\u00e4 ja pedagogisilla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 on ollut ja on yh\u00e4 keskeinen rooli nykyisten ekologisten ja sosiaalisten ongelmien tuottamisessa ja yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Kasvun, tehokkuuden ja yksil\u00f6keskeisen kilpailun eetos ei ole vain sivutuote, vaan se on monien kriisien ytimess\u00e4.<\/p>\n Feministinen ajattelu on tarjonnut meille v\u00e4lineit\u00e4 purkaa n\u00e4it\u00e4 normalisoituja rakenteita sek\u00e4 kuvitella toisenlaista, el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4 taloudellista toimijuutta. Se on auttanut meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, kuinka ymp\u00e4rist\u00f6kriisit vaikuttavat ep\u00e4tasaisesti: ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t eriarvoisuutta sek\u00e4 lajien (ihmislaji mukaan lukien) ett\u00e4 ihmisten v\u00e4lill\u00e4, vahvistaen ekologista ja sosiaalista polarisaatiota.<\/p>\n L\u00e4ht\u00f6kohtamme on, ett\u00e4 jotta koulutus voisi todella toimia muutoksen mahdollistajana, tarvitaan radikaalisti uudenlaisia tapoja opettaa ja oppia. T\u00e4ss\u00e4 radikaalissa business -koulutuksen uudelleen ajattelussa ja tekemisess\u00e4 korostamme erityisesti affektiivisuuden ja kehollisuuden merkityst\u00e4 osana oppimisprosessia, ei vain tiedon v\u00e4litt\u00e4misen\u00e4, vaan kokemuksellisena ja yhteisesti jaettuna oivaltamisena. Uskomme, ett\u00e4 muutos ei tapahdu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ajatuksissa, vaan my\u00f6s tunteissa, ruumiillisessa kokemuksessa ja suhteissa toisiin, niin ihmisiin kuin muihin lajeihin.<\/p>\n Esityksess\u00e4mme jaamme kehitt\u00e4mi\u00e4mme pedagogisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka nojaavat esteettiseen ja keholliseen oppimiseen, monilajiseen uteliaisuuteen ja yhteis\u00f6llisyyden rakentamiseen. Olemme vieneet opetusta ulos luokkahuoneesta, rakentaneet tarinoita tulevaisuuden ei-kapitalistisista talouksista ja tutkineet, mit\u00e4 kehollinen tieto voi kertoa meille arvoista, suhteista ja merkityksist\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 oppimisen hetkiss\u00e4 opiskelijat ovat rohjenneet kuvitella toisin. Esityksemme ei tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan kutsun keskusteluun: Millaista toivoa radikaali business-koulutuksen uudelleenajattelu voi synnytt\u00e4\u00e4? Miten kanavoimme ymp\u00e4rist\u00f6kriisiin liittyv\u00e4\u00e4 ahdistusta toiminnaksi ja millaiseksi toimijuudeksi? Millaisia yhteis\u00f6llisyyden ja vastuullisuuden muotoja voimme rakentaa, kun irrottaudumme talouden kasvupakosta?<\/p>\n Toivomme, ett\u00e4 esityksemme her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksia siit\u00e4, millainen business-koulutus voisi tulevaisuudessa palvella el\u00e4m\u00e4\u00e4, ei vain taloutta.<\/p>\n Puheenvuoro keskittyy siihen, millaista k\u00e4sityst\u00e4 el\u00e4imist\u00e4 koulutus on viime vuosituhannen lopulla ja etenkin 2000-luvulla on v\u00e4litt\u00e4nyt, sek\u00e4 siihen, miten t\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys on omalta osaltaan edesauttanut ekologisten ongelmien synty\u00e4. N\u00e4in ollen n\u00e4k\u00f6kulma keskittyy historiaan ja perustuu ekososiaalisen sivistystavoitteen sek\u00e4 kriittisen el\u00e4intutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohtiin. Tarkastelemalla el\u00e4inten asemaa opetuksessa eri aikoina on mahdollista havaita ja tuoda yleiseen tietoisuuteen siin\u00e4 tapahtuneita muutoksia sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 historiallista syvyytt\u00e4 aiheen tarkasteluun.<\/p>\n Puheenvuoro pohjautuu tutkimusartikkeliin, jossa kootaan yhteen aiempaa tutkimuskirjallisuutta ja analysoidaan sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin keinoin oppilaitosten 2010-luvun opetussuunnitelmia. Artikkelin keskeinen tulos on, ett\u00e4 koulutus on osaltaan vastuussa el\u00e4intuotannon merkityksest\u00e4 ekologisten ongelmien synnyss\u00e4 ja kehittymisess\u00e4, el\u00e4inten itseisarvon puuttumisessa sek\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 asemassa yhteiskunnassa. Koulutus muokkaa asenteita ja suhtautumistapaa joko suoraan, v\u00e4lillisesti tai sivuuttamalla asian. Toisaalta koulutuksella ja oppilaitoksilla on ratkaisun avaimet k\u00e4siss\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 korkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevat nuoret ovat t\u00e4rkeit\u00e4 toimijoita ja l\u00e4hitulevaisuuden p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4. Siksi heille on taattava nykyist\u00e4 paremmat tiedot muista el\u00e4imist\u00e4 ja luonnosta sek\u00e4 n\u00e4iden kytk\u00f6ksist\u00e4 niin eettisiin valintoihin, ilmastonmuutokseen kuin muihinkin ekologisiin kriiseihin. T\u00e4ss\u00e4 feministisell\u00e4 opettajuudella voisi olla keskeinen rooli.<\/p>\n Taiteilijapedagogiikka on taidepedagogiikan osa-alue, jossa painotetaan taiteilijan opettamisen ja oppimisen prosesseja; opettajan paikantumista taiteilijana sek\u00e4 sellaista pedagogista tietoa, jonka tausta on taiteen tekemisen praktiikassa ja kokemuksissa (Kauppila & Rouhiainen 2024; Koistinen & Porkola 2024). Taiteilija-opettajan praktiikoissamme painottuvat yhteiskunnallinen ajattelu ja feministiset l\u00e4hestymistavat, kuten kuvittelu feministisen\u00e4 menetelm\u00e4n\u00e4. Feministinen kuvittelu osana taiteilijapedagogiikkaa tarkoittaa meille yhteis\u00f6llisi\u00e4 ja luovia kuvittelun prosesseja ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joiden tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 ja vahvistaa vaihtoehtoisia ja kriittisi\u00e4 toiminnan tapoja yhteiskunnallisen muutoksen saavuttamiseksi.<\/p>\n Taiteilijapedagoginen ajattelumme paikantuu vahvasti my\u00f6s feministiseen pedagogiikkaan. Ymm\u00e4rr\u00e4mme feministisen pedagogiikan opettamisen ja ohjaamisen tavoiksi, joita m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tietoisuus sukupuolittuneista ja muista intersektionaalisista valtasuhteista, k\u00e4sitys tiedon paikantuneisuudesta sek\u00e4 ymm\u00e4rrys pedagogiikasta pyrkimyksen\u00e4 muutokseen (Saarinen et al. 2014). Nykyisen\u00e4 sosiaalisia ja ekologisia ongelmia tuottavana monikriisin aikana opetuksessa ei voi olla huomioimatta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6pedagogiikkaa (Foster 2017). Esitelm\u00e4ss\u00e4mme pohdimme omien pedagogisten praktiikkojemme kautta, miten taiteilijapedagogiikka riste\u00e4\u00e4 feministisen kuvittelun kautta sek\u00e4 feministisen pedagogiikan ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6pedagogiikan kanssa. M\u00e4\u00e4rittelemme ymp\u00e4rist\u00f6pedagogiikan Veli-Matti V\u00e4rri\u00e4 (2018: 14) seuraten pedagogiikaksi, joka pyrkii hahmottelemaan uudelleen ja eettisemmin ihmisen monimutkaisia suhteita maailmaan.<\/p>\n Avaamme k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6l\u00e4ht\u00f6isi\u00e4, taideperustaisia n\u00e4k\u00f6kulmia feministiseen kuvitteluun ja kutsumme yleis\u00f6\u00e4 pohtimaan kanssamme taiteilijapedagogiikan, feministisen pedagogiikan ja ymp\u00e4rist\u00f6pedagogiikan risteymi\u00e4.<\/p>\n L\u00e4hteet\u00a0\u00a0<\/strong> <\/p>\n Henkisen (ei-fyysisen) v\u00e4kivallan tunnistaminen on sukupuolistuneen v\u00e4kivallantutkimuksen alalla nouseva kiinnostuksen kohde. T\u00e4m\u00e4 johtuu erityisesti moninaisten teknologiav\u00e4litteisten v\u00e4kivallan ilmenemismuotojen lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6s vihapuheen ja h\u00e4irinn\u00e4n tunnistamisesta yhteiskunnallisena ongelmana anti-gender-liikkeen voimistumisen my\u00f6t\u00e4. Henkinen v\u00e4kivalta voi olla hyvin arkista ja tavanomaista ja silti hyvin vahingoittavaa. Esimerkiksi erilaiset tavalliset h\u00e4irinn\u00e4n ja alistamisen keinot kuten uhkailu, manipulointi, v\u00e4h\u00e4ttely ja solvaaminen, jotka tapahtuvat niin l\u00e4hisuhteissa kuin koulu- tai ty\u00f6yhteis\u00f6konteksteissa, ovat v\u00e4kivallan kohteille vahingollisia ja mahdollisesti traumatisoivia. T\u00e4st\u00e4 huolimatta henkisen v\u00e4kivallan tunnistaminen voi olla vaikeaa: teot ovat usein hienovaraisia ja mahdollisesti kyseisen yhteis\u00f6n rationalisoitavissa, jolloin v\u00e4kivallan kohde j\u00e4\u00e4 usein ilman tukea. Kokemus henkisest\u00e4 v\u00e4kivallasta voi olla l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s tilanteissa, joissa ei ole selv\u00e4\u00e4 tekij\u00e4\u00e4 tai tekij\u00f6it\u00e4, kuten silloin kun ulossulkeminen, syrjint\u00e4 ja kaltoinkohtelu ovat seurausta yhteiskunnan rakenteista ja normeista, jotka tuottavat eriarvoisuutta. Henkisen v\u00e4kivallan kokijalta vaaditaankin sitkeytt\u00e4 vastustaa kokemaansa v\u00e4kivaltaa ja saada apua. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4mme haluamme luoda tilaa henkisen v\u00e4kivallan tunnistamiseen, k\u00e4sitteellist\u00e4miseen ja ratkaisuihin liittyv\u00e4lle monitieteiselle keskustelulle.<\/p>\n Esitykset voivat tarkastella esimerkiksi seuraavia teemoja:<\/p>\n Vet\u00e4j\u00e4t: Elina Penttinen, Satu Lidman, Alexandra Bergholm ja Iina T\u00f6ykk\u00e4l\u00e4<\/p>\n Contact: elina.penttinen@helsinki.fi<\/p>\n Vihapuhetta v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n usein vedoten siihen, ett\u00e4 sanat ovat vain sanoja \u2013 eih\u00e4n haukku haavaa tee, kuten suomalainen sananlaskukin kuluu. Tutkimuksissa on kuitenkin toistuvasti havaittu, ett\u00e4 vihapuhe haavoittaa. Sill\u00e4 on konkreettisia, kohteidensa hyvinvointia heikent\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia. V\u00e4kivallan jatkumossa verbaalinen v\u00e4heksyminen ja uhkailu voi johtaa ruumiilliseen uhkaan ja jopa fyysisiin hy\u00f6kk\u00e4yksiin. My\u00f6s tunnistamatta j\u00e4\u00e4v\u00e4 tai v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6iselt\u00e4 tuntuva verbaalinen h\u00e4irint\u00e4 vahingoittaa kohteitaan toistuessaan, vaikka yksitt\u00e4iset ilmaisut eiv\u00e4t t\u00e4ytt\u00e4isik\u00e4\u00e4n rikoksen tai edes vihapuheen tunnusmerkkej\u00e4. Vihapuhe \u2013 my\u00f6s sen hienovaraisemmat muodot \u2013 vaikuttavat yhteiskunnalliseen keskusteluun ja voivat murentaa ihmisten halukkuutta osallistua esimeriksi politiikkaan, kansalaiskeskusteluun ja demokraattiseen toimintaan. Verkossakin tapahtuva sanallinen h\u00e4irint\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa vallank\u00e4yt\u00f6ksi ja v\u00e4kivallaksi.<\/p>\n Analysoimme vihapuhetta sukupuolittuneena verbaalisena v\u00e4kivaltana sellaisena kuin se eri tutkimushankkeissamme ker\u00e4tyiss\u00e4 aineistoissa n\u00e4ytt\u00e4ytyy.\u00a0 Tarkastelemme Viha vallassa -hankkeessa toteutetun survey-kyselyn avovastauksia, Verkkoviha-hankkeen etnografisia ja laskennallisia aineistoja, Haffect-tutkimushankkeen aihemallinnusaineistoa ja viel\u00e4 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4mme kirjoituskeruuaineistoa siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, miten ja millaista vihapuheen, v\u00e4kivallan ja sukupuolen suhdetta niiss\u00e4 tuotetaan. Osoitamme, miten vihapuhe toimii verbaalisena v\u00e4kivaltana, sanallisena pahoinpitelyn\u00e4, pyrkimyksen\u00e4 hiljent\u00e4\u00e4 ja vallank\u00e4ytt\u00f6n\u00e4. Teemme n\u00e4kyv\u00e4ksi vihapuheen henkisi\u00e4, psykologisia, emotionaalisia ja sosiaalisia seurauksia.<\/p>\n Pohdimme vihapuheen k\u00e4sitett\u00e4 ja k\u00e4sitteellist\u00e4mme vihapuhetta henkisen\u00e4 ja sanallisena v\u00e4kivaltana, digitaalisena v\u00e4kivaltana ja jopa strategisena poliittisena v\u00e4kivaltana. Erittelemme vihapuheen suhdetta fyysiseen v\u00e4kivaltaan, keskustelemme vihapuheen k\u00e4sitteest\u00e4 ja ehdotamme myrkkypuheen k\u00e4sitett\u00e4 tuomaan n\u00e4kyville hitaan v\u00e4kivallan (slow violence<\/em>) vaikutuksia.<\/p>\n Esitelm\u00e4ni k\u00e4sittelee v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessani m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4ni hengellisen ty\u00f6paikkav\u00e4kivallan k\u00e4sitett\u00e4 (Spiritual Workplace Violence, SWV). SWV k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 katvealuetta, joka j\u00e4\u00e4 lhbtqia+ ty\u00f6ntekij\u00f6ihin kohdistuvan ty\u00f6paikalla tapahtuvan hengellisen v\u00e4kivallan ja syrjinn\u00e4n v\u00e4liin – niin tutkimuksessa kuin ty\u00f6paikoilla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tason kohtaamisten realiteeteissa.<\/p>\n <\/p>\n Hengellisen yhteis\u00f6n lhbtqia+ ty\u00f6ntekij\u00f6iden kohtaama henkinen v\u00e4kivalta ja syrjint\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti my\u00f6s ekslusiiviseen hengellisyyteen ja sortaviin hengellisiin doktriineihin perustuvan hengellisen ulottuvuuden eli on my\u00f6s hengellist\u00e4 v\u00e4kivaltaa (Iivanainen 2023).<\/p>\n <\/p>\n Koska SWV:t\u00e4 ei ole aiemmin m\u00e4\u00e4ritelty, ei sen kokonaisvaltaisia traumatisoivia ja terveytt\u00e4 uhkaavia vaikutuksia sen kohteeseen tunnisteta. SWV linkittyy v\u00e4hemmist\u00f6stressiin, joka lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 fyysisten ja psyykkisten sairauksien puhkeamiselle ja suisidaalisuudelle (Jaskari & Keski-Rahkonen 2021).<\/p>\n <\/p>\n SWV:n k\u00e4sitteellist\u00e4minen v\u00e4it\u00f6skirjassani on tutkimuksellista pioneerity\u00f6t\u00e4. SWV tuo tutkimuskent\u00e4lle puuttuvan k\u00e4sitteen, joka toimii my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6kent\u00e4ll\u00e4 intersektionaalisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja ty\u00f6paikalla tapahtuvan hengellisyyteen perustuvan v\u00e4kivallan kartoittamisessa. SWV nostaa piilosta n\u00e4kyv\u00e4ksi ilmi\u00f6n, jota ei ole tutkittu ja joka vaarantaa seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvien hengellisten ty\u00f6yhteis\u00f6jen ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6turvallisuuden.<\/p>\n Esitys pohjautuu tekeill\u00e4 olevaan tutkimusartikkeliin, jossa k\u00e4sittelemme lasten ja nuorten kokemaa pakottavaa kontrollia perhe- ja l\u00e4hisuhdev\u00e4kivaltana. Tarkoituksena on tutkia lasten auttamisen mahdollisuuksia pakottavan kontrollin tilanteissa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta \u201dPakottava kontrolli ja muuntuvat valtak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t: lasten kokemusten ja tarpeiden ymm\u00e4rt\u00e4minen\u201d (CAPUCS, 2023\u20132027). Tutkimuksessa L\u00e4hestymme pakottavaa kontrollia osana sukupuolistuneen v\u00e4kivallan dynamiikkaa. M\u00e4\u00e4rit\u00e4mme pakottavan kontrollin erilaisiksi tarkoituksellisiksi ja vahingollisiksi vallank\u00e4yt\u00f6n taktiikoiksi ja erimuotoiseksi v\u00e4kivallaksi. Pakottava kontrolli voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Millaisella tuottajan tai taitelijan habituksella rahoituksesta kilpailtaessa menestyy ja millaisella ei? Elokuvataiteen ja elokuvateollisuuden v\u00e4liss\u00e4 liikkuva taitelijamyytti on taloudellista p\u00e4\u00e4omaa. Suomessa ohjaaja ja tuottaja ovat vakuutena taloudelliselle menestykselle. Sen ideaalina on miestaitelija, jolle kansakunta (julkinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko) varaa symbolisesti merkitt\u00e4v\u00e4t, tuhoutumisen uhkaan sidotut, v\u00e4kivaltaiset ja siten my\u00f6s ylivertaisina tulkitut aiheet ja vahvistaa teosten rahoituksen.<\/p>\n Euroopassa elokuvan rahoitus on julkista. Suomessa elokuvalla on lakiin perustuva teht\u00e4v\u00e4 tukea kotimaista elokuvakulttuuria ja ammattilaisuutta, joka on samalla kulttuuriperint\u00f6\u00f6n ja kieleen perustuva teht\u00e4v\u00e4. Elokuvakulttuuri on my\u00f6s teollisuutta, jossa taloudellinen riski on korkea. Miten rahoitusta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n silloin,\u00a0 sit\u00e4 tarkastellaan ammattilaisten ty\u00f6tilaisuuksina? \u00a0L\u00e4ht\u00f6kohtanani on aiempi tutkimus elokuvateollisuuden luovien ammattilaisten (k\u00e4sikirjoittajien, ohjaajien ja tuottajien) toteutuneista elokuvaprojektien sukupuolittuneisuudesta, jota valaisen aiemmalla laadullisella tutkimuksella.<\/p>\n Pohdin t\u00e4ss\u00e4 paperissa keskener\u00e4ist\u00e4 kysymyst\u00e4 taloudellisen v\u00e4kivallan k\u00e4sitteen k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuudesta taiteen kent\u00e4ll\u00e4, erityisesti elokuvataiteen ja elokuvateollisuuden rahoituskamppailuissa. Julkisen rahoituksen sukupuolittuneisuus elokuvakulttuurin tukena todentuu, kun neuvotellaan toisen tai kolmannen elokuvan ohjaamisesta, k\u00e4sikirjoittamisesta tai tuottamisesta. Elokuvan luovien ammatillisten jatkumoiden ja katkosten v\u00e4liseen eroon perustuen pohdin, miten julkista rahoituksen jakautumista voi j\u00e4sent\u00e4\u00e4 taloudellisen v\u00e4kivallan ja sukupuolten tasa-arvon k\u00e4sitteiden ristivalotuksessa?<\/p>\n V\u00e4it\u00f6stutkimuksessani tarkastelen queer-pakolaisten kokemuksia siit\u00e4, kuinka he navigoivat viranomaisj\u00e4rjestelmiss\u00e4, yhteis\u00f6iss\u00e4 ja ihmissuhteissa Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda lis\u00e4ymm\u00e4rryst\u00e4 suomalaisissa viranomaisj\u00e4rjestelmiss\u00e4 ja yhteis\u00f6iss\u00e4 tarvittaviin rakenteellisiin muutoksiin queer-pakolaisten turvallisemman vastaanoton turvaamiseksi.<\/p>\n Tutkimukseni perustuu 8 queer-pakolaisen tapaustutkimuksiin. Tutkimuksen informantit joko hakevat turvapaikkaa Suomesta tai ovat saapuneet Suomeen turvapaikanhakijoina mutta j\u00e4\u00e4neet Suomeen muilla keinoin. Informantteja haastatellaan pitkitt\u00e4istutkimus-otteella useita kertoja 18 kuukauden ajanjakson aikana vuosina 2024\u20132025. Yhten\u00e4 erityisen haitallisena, toistuvana ilmi\u00f6n\u00e4 informanttien kokemuksissa nousee esiin niin kutsuttu queer blindfolding.<\/p>\n Queer blindfolding kuvaa ilmi\u00f6t\u00e4, jossa henkil\u00f6n queeriys ja sen vaikutukset ohitetaan vedoten esimerkiksi v\u00e4itteeseen siit\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunta olisi muka jo tasavertainen. Queeriyden ohittaminen, eli sen tunnustamattomuus yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 heteronormatiivisuutta, tekee n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi queerej\u00e4 identiteettej\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4ttelee queer-ihmisten kokemaa sortoa ja syrjint\u00e4\u00e4. Tutkimuksessani tarkastelen queer blindfoldingia tunnustamattomuuden ja queer-erityisen syrjinn\u00e4n muotona, jolla on usein hyvin tuhoisia vaikutuksia.<\/p>\n Queer-pakolaiset ovat haastatteluissa kuvanneet kokeneensa monenlaista queer blindfoldingia Suomessa niin sosiaality\u00f6ss\u00e4, terveydenhuollossa ja majoituspalveluissa kuin my\u00f6s ihmissuhteissa ja yhteis\u00f6iss\u00e4. Queer-identiteettien ja niiden vaikutusten ohittamisen vuoksi monet informantit ovat j\u00e4\u00e4neet vaille tarvitsemiaan palveluita, he ovat joutuneet turvattomiin majoituksiin ja heilt\u00e4 on ev\u00e4tty heid\u00e4n tarvitsemaansa kansainv\u00e4list\u00e4 suojelua.<\/p>\n Informantit ovat tuoneet haastatteluissa esiin useita palveluita ja tilanteita, joissa sek\u00e4 heid\u00e4n queer-identiteettins\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n muut v\u00e4hemmist\u00f6asemansa ja n\u00e4iden yhteisvaikutukset on ohitettu, vaikka n\u00e4iden tunnustaminen olisi ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 heid\u00e4n turvaamisekseen. Heid\u00e4n kokemuksissaan tunnustamattomuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy systemaattisena, rakenteellisena sortona ja v\u00e4kivaltana, jolla on kauaskantoisia seuraamuksia.<\/p>\n Esityksess\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi informanttien kokemuksia tunnustamattomuun v\u00e4kivaltaisuudesta sek\u00e4 siit\u00e4, kuinka queer ilo ja queer vastarinta tuottavat sitke\u00e4\u00e4 resilienssi\u00e4 ja tukevat selviytymist\u00e4 pakkomuuton eri osa-alueilla navigoinnissa. Vastarinta ja ilo n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t muun muassa queerin aktivismin, kaapista kielt\u00e4ytymisen ja\u00a0 itsens\u00e4 todeksi el\u00e4misen tuoman nautinnon kautta.<\/p>\n Kuka on \u2019hurri\u2019 tai \u2019finnj\u00e4vel\u2019? Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen nainen, ent\u00e4 ven\u00e4l\u00e4ismies? Miten kieli, sukupuoli ja seksuaalisuus sek\u00e4 geopolitiikka kietoutuvat yhteen Pussy Riotin, K\u00e4\u00e4rij\u00e4n tai KAJ-yhtyeen representaatioissa?<\/p>\n Kutsumme ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n esityksi\u00e4, joissa tarkastellaan kielen, sukupuolen ja seksuaalisuuden risteyskohtia esimerkiksi kirjallisuudessa, politiikassa, mediarepresentaatioissa tai sosiaalisen median keskusteluissa. Esitelmiss\u00e4 voi tarkastella esimerkiksi kielellisten ja sukupuolittuneiden ja\/tai seksualisoitujen stereotyyppien sitkeytt\u00e4, pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4 sosiaalisia j\u00e4nnitteit\u00e4 kieliryhmien v\u00e4lill\u00e4 tai tutkijoiden sitkeytt\u00e4 ja episteemist\u00e4 per\u00e4\u00e4nantamattomuutta vaikeiden ja haastavien aiheiden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama Kieliviha\/Spr\u00e5khat\/Language tensions -tutkimushanke. Ty\u00f6ryhm\u00e4 on monikielinen eli toivotamme tervetulleiksi esitelmi\u00e4 suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.<\/em><\/p>\n Vem \u00e4r \u2018hurri\u2019 eller \u2018finnj\u00e4vel\u2019? Vilka f\u00f6rest\u00e4llningar pr\u00e4glar den stereotypa bilden av ryska kvinnor och m\u00e4n? P\u00e5 vilket s\u00e4tt sammanfl\u00e4tas spr\u00e5k, genus, sexualitet och geopolitik i respresentationerna av artister som Pussy Riot, K\u00e4\u00e4rij\u00e4 och KAJ?Vi v\u00e4lkomnar presentationer som unders\u00f6ker sk\u00e4rningspunkterna mellan spr\u00e5k, k\u00f6n och sexualitet, till exempel i litteratur, politik, medierepresentationer eller diskussioner i sociala medier. Presentationerna kan bland annat fokusera p\u00e5 hur spr\u00e5kliga, k\u00f6nade och\/eller sexualiserade stereotyper lever kvar, l\u00e5ngsiktiga sociala sp\u00e4nningar mellan spr\u00e5kgrupper eller forskarnas egen seghet inf\u00f6r sv\u00e5ra och utmanande \u00e4mnen.<\/p>\n Arbetsgruppen \u00e4r flerspr\u00e5kig och v\u00e4lkomnar presentationer p\u00e5 finska, svenska och engelska. Arbetsgruppen organiseras av forskningsprojektet Spr\u00e5khat som finansieras av Konestiftelsen.<\/em><\/p>\n Who are ’hurri’ or ’finnj\u00e4vel’? What does a stereotypical Russian woman arriving in Finland look like? What about a stereotypical Russian man? How do language, gender, sexuality and geopolitics intertwine in the representations of artists like Pussy Riot, K\u00e4\u00e4rij\u00e4 and KAJ? We invite presentations that examine the intersections of language, gender and sexuality, for example, in literature, politics, media representations or social media discussions. The presentations can focus on, among other topics, on the persistence of linguistic, gendered and\/or sexualised stereotypes, long-term social tensions between language groups, or the researchers\u2019 perseverance in the face of difficult and challenging topics. The working group is multilingual and welcomes presentations in Finnish, Swedish or English. The working group is organised by the Kieliviha\/Spr\u00e5khat\/Language tensions research project funded by The Kone Foundation.<\/em><\/p>\n Ty\u00f6ryhm\u00e4n keskustelut toteutetaan monikielisesti esitt\u00e4jien toivomalla tavalla. Ty\u00f6ryhm\u00e4n vet\u00e4j\u00e4t\/convenors: Tuija Saresma, Karin Creutz, Karin Sandell, Evgenia Amey<\/p>\n Contact: tuija.saresma@uef.fi<\/a><\/p>\n Sisu on vanha suomen kielen sana ja suomalaisuuteen kiinte\u00e4sti liitetty k\u00e4site. Sill\u00e4 on viitattu monenlaisiin, miehiss\u00e4 ja naisissa n\u00e4htyihin ominaisuuksiin. Vaikka 1900-luvun alkupuolella ajateltiin toisinaan miehille tyypillisen sisun ja naisille tyypillisen sisun olevan erilaisia, sisu Tarkastelen esitelm\u00e4ss\u00e4ni sit\u00e4, miten sitkeys suomalaisten naisten ominaisuutena yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 edustaa erilaisia suomalaisuuden sisutyyppej\u00e4 ja toisaalta kyseenalaistaa niit\u00e4 sek\u00e4 kaunokirjallisuudessa ett\u00e4 lehtikirjoituksissa 1900-luvulla. Sitke\u00e4 sisu on perinteisesti yhdistetty miehiss\u00e4 n\u00e4htyyn kest\u00e4vyyteen ja periksiantamattomuuteen fyysisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4, urheilussa tai sodassa. Se on kuitenkin liitetty my\u00f6s naisiin oletettua monipuolisemmin, kuten esit\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjassani P\u00e4\u00e4- ja sivurooleissa sisu \u2013 sisu ja sisudiskurssi Suomen kirjallisuudessa ja suomalaisuutta koskevassa keskustelussa. Aineistossani sitke\u00e4, sisukas V\u00e4it\u00f6skirjassani hahmottelemani suomalaisuuden sisutyypit \u2013 sitke\u00e4n sinnittelij\u00e4n ohella m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen toimija, onnistuva sankari ja temperamenttinen uhmaaja \u2013 ovat tarjonneet naisillekin samaistumismalleja. K\u00e4sitys sitke\u00e4st\u00e4, sisukkaasta naisesta el\u00e4\u00e4 viel\u00e4 2000-luvulla my\u00f6s kansallisessa mieless\u00e4. Naisilla on nimitt\u00e4in oma roolinsa muun muassa ulkomaillakin Sisu-nimell\u00e4 tunnetussa, talvisodan veteraanista kertovassa suomalaisessa toimintaelokuvassa. Tarkastelen esityksess\u00e4ni sit\u00e4, a) millaisia representaatioita sukupuolesta syntyy kansalaiskeskustelussa, b) miten representaatiot ovat muuttuneet l\u00e4hihistoriassa ja c) miten yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset (kuten laki rekister\u00f6idyst\u00e4 parisuhteesta 2002; 1. translaki 2003; tasa-arvoinen avioliittolaki 2017; 2. translaki 2023) ovat vaikuttaneet sukupuolen kansalaisrepresentaatioihin. Oletukseni on, ett\u00e4 representaatiot Estrangement, showing the familiar in an unusual light, is a literary device typical of science fiction (SF). This makes SF particularly fruitful for studying nonnormative representations of gender: the estrangement of gender is an attempt to see beyond the predominant gender ideology (Roberts 1993, Butler 2022). As the performativity of translation can be seen as analogous to the performativity of gender (Flotow 2011), translations can be studied as possible sites for \u201cdoing\u201d gender differently or conforming to the norm. Rakennetusta kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 k\u00e4ytyyn keskusteluun on noussut uusi k\u00e4site, hoiva, joka lainautuu meille englannin kielen sanasta care. Hoivan alla on k\u00e4sitelty esimerkiksi rakennusten yll\u00e4pidon ja korjaamisen teemoja ja tuotu esiin ihmisten ja rakennusten monitahoista suhdetta, aineetonta kulttuuriperint\u00f6\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4sity\u00f6n yhteytt\u00e4 ihmisten identiteettiin ja ymp\u00e4rist\u00f6n merkityksellist\u00e4miseen.<\/p>\n Hoivan k\u00e4sitteen liitt\u00e4minen rakentamisen maailmaan on her\u00e4tt\u00e4nyt vastustusta, mit\u00e4 on selitetty esimerkiksi alan sukupuolittuneisuudella. Rakennusala on ulosp\u00e4in hyvin miehinen ja perustuu teknistaloudelliseen argumentaatioon. Jakolinja kulkee miehisen\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n rakentamisen eli n\u00e4kyv\u00e4n ty\u00f6n, \u201dwork\u201d, sek\u00e4 naisellisena pidetyn hoivan ja yll\u00e4pidon eli toisteisen ty\u00f6n, \u201dlabour\u201d, v\u00e4liss\u00e4. Naisten alueeksi on rakennusalalla perinteisesti hyv\u00e4ksytty sisustaminen ja siivoaminen, sittemmin my\u00f6s pintak\u00e4sittely ja keitti\u00f6suunnittelu. Hoivan stigma ja siihen kohdistuva ylenkatse liittyv\u00e4t vahvasti ty\u00f6nteon ja sukupuolten v\u00e4lisen ty\u00f6njaon historiaan, k\u00e4sityksiin ammateista ja ammattilaisuudesta sek\u00e4 mielikuviimme hoivaajista.<\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6kriisi haastaa meit\u00e4 pohtimaan suhdettamme hoivaan uudella tavalla. Korjaaminen, yll\u00e4pito ja hoiva ovat kest\u00e4v\u00e4n yhteiskunnan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 toimintoja. Ty\u00f6ryhm\u00e4mme kutsuu eri alojen tutkijoita pohtimaan korjaamista (repair studies) ja rikkin\u00e4ist\u00e4 maailmaa (broken world thinking) korjaamiseen liittyvien stigmojen ja sukupuolittuneiden k\u00e4sitysten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ty\u00f6ryhm\u00e4n taustalla toimii Tampereen yliopiston rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n tiedekuntaan vastik\u00e4\u00e4n perustettu tutkimusryhm\u00e4 Future-Oriented Heritage, ForHer, joka pohtii rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n kest\u00e4vyytt\u00e4 ja merkityksellisyytt\u00e4 perinn\u00f6n, perinteen ja vapaaehtoisen niukkuuden n\u00e4k\u00f6kulmista. Rakennuksiin kytkeytyv\u00e4st\u00e4 taustastamme huolimatta toivotamme ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n tervetulleeksi kaikki materiaalisesta hoivasta ja siihen liittyvist\u00e4 sukupuolittuneista kysymyksist\u00e4 kiinnostuneet tutkijat.<\/p>\n A new concept of care has emerged in the discourse on the cultural landscape. Scholars have referred with care to issues such as the maintenance and repair of buildings, highlighting the complex relationship between people and buildings, intangible cultural heritage, the relationship of craftsmanship to people’s identity and the meanings of the environment, for example.<\/p>\n The concept of care has been debated in the field of construction. This has been explained, for example, by the gendered nature of the industry. The construction industry is manly and relies on techno-economic arguments. The demarcation runs between construction, which is seen as masculine work, and care and maintenance, seen as feminine labour. Traditionally, women’s domain in the construction industry has been interior decoration and cleaning, and more recently also surface treatment and kitchen design. The stigma and scorn attached to care stem from the history of work and the gender division of labour, occupations and professionalism, and to our images of those who foster.<\/p>\n The environmental crisis challenges us to rethink our relationship with care. Repair, maintenance and care are essential activities for a sustainable society. Our working group invites researchers from different disciplines to reflect on repair studies and broken world thinking from the perspective of repair stigmas and gendered perceptions. The working group is based on a recently established research group, Future-Oriented Heritage, ForHer, based at the Faculty of Built Environment of Tampere University. The research group explores the built environment from the perspectives of heritage, tradition and voluntary scarcity. Despite our background in buildings, we welcome all researchers interested in material care and related gendered issues to join the group.<\/p>\n Convenors: Iida Kalakoski, architect, DSc (architecture), university lecturer (Tampere University), Title of docent, (Architectural Heritage, Turku University), Riina Sir\u00e9n, architect, Bachelor of Arts (building conservation), university lecturer (Tampere University).<\/p>\n contact: iida.kalakoski@tuni.fi<\/p>\n Kansainv\u00e4lisess\u00e4 (kulttuuri)perint\u00f6oikeudessa on vain v\u00e4h\u00e4n omia vakiintuneita oppeja tai periaatteita. Kansainv\u00e4lisell\u00e4 perint\u00f6oikeudella tarkoitetaan tyypillisesti aineellisen ja aineettoman perinn\u00f6n suojelemiseksi laadittuja kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia, jotka sitovat sopimusvaltioitaan. Tunnetuin t\u00e4llaisista sopimuksista lienee Unescon maailmanperint\u00f6sopimus.<\/p>\n Yksi keskeinen periaate kansainv\u00e4lisest\u00e4 perint\u00f6oikeudesta voidaan kuitenkin tunnistaa: velvollisuus v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 perinn\u00f6n vahingoittamista. Pelkk\u00e4 aikomus v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vahinkoa ei kuitenkaan vastaa sellaisiin akuutteihin perinn\u00f6nsuojelun tarpeisiin, joita esimerkiksi ilmastokriisi ja massaturismi jatkuvasti monistavat lis\u00e4\u00e4. Jotta perint\u00f6 voi tulla tosiasiallisesti suojelluksi siten kuin siihen on jo k\u00e4sitteen\u00e4 sis\u00e4\u00e4nkirjoitettu, perint\u00f6n\u00e4 tuleville sukupolville, perint\u00f6oikeuden doktriinit kaipaavat kriittist\u00e4 uudistamista. Tutkimuksessani ehdotan hoivadoktriinia (doctrine of Unescon maailmanperint\u00f6kohteet nauttivat perint\u00f6oikeuden n\u00e4k\u00f6kulmasta korkeinta kansainv\u00e4lisoikeudellista suojaa. Tutkimuksessani havainnollistan, kuinka maailmanperint\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4 ei niink\u00e4\u00e4n suojele kulttuuri- ja luonnonperint\u00f6\u00e4, vaan pikemminkin lis\u00e4\u00e4 eriarvoisuuttaja pahimmillaan jopa vahingoittaa perint\u00f6\u00e4. Sen sijaan, ett\u00e4 maailmanperint\u00f6luettelo n\u00e4ht\u00e4isiinesimerkiksi erityist\u00e4 hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien kohteiden luettelona, siit\u00e4 on tullut Esitelm\u00e4 ehdotukseni pohjautuu suoraan Metropolia Ammattikorkeakoulun konservoinnin tutkinto-ohjelman opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6ni, joka julkaistiin toukokuussa 2025.<\/p>\n Opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni tutkin rakennetun kulttuuriperinn\u00f6n konservointiin ja restaurointiin liittyv\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteiden k\u00e4yt\u00f6n ja niiden m\u00e4\u00e4rittelyn sekavaa todellisuutta suomenkielisiss\u00e4 kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 ja julkisessa keskustelussa. Ty\u00f6ss\u00e4ni keskityn rakennus- ja interi\u00f6\u00f6rikonservointiin, rakennusrestaurointiin, kulttuuriperint\u00f6\u00f6n ja arvoihin n\u00e4iden k\u00e4sitteiden sis\u00e4lt\u00f6jen ja merkitysten kautta. Lis\u00e4ksi pyrin selvent\u00e4m\u00e4\u00e4n konservoinnin ja restauroinnin erilaisia rooleja rakennetun kulttuuriperinn\u00f6n kent\u00e4ll\u00e4 korjaushankkeiden ja koulutuksen kautta. Opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni pohdin erityisesti konservoinnin roolia, profession merkityst\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 arvostuksen puutetta rakennetun kulttuuriperinn\u00f6n korjaushankkeissa. K\u00e4yn ty\u00f6ss\u00e4ni my\u00f6s l\u00e4pi hoivan, huolenpidon ja vaalimisen k\u00e4sitteit\u00e4 ja niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 suhteessa rakennettuun kulttuuriperint\u00f6\u00f6n.<\/p>\n ForHer on Tampereen yliopiston Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n tiedekunnassa (BEN) toimiva tutkimusryhm\u00e4, joka koostuu nelj\u00e4st\u00e4 arkkitehdista. Ryhm\u00e4\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 sitoutuminen kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4n edist\u00e4miseen. Tutkimusryhm\u00e4 tarkastelee rakennettua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 ja tulevaisuuden voimavarana. Ryhm\u00e4n tutkimus vastaa rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n globaaleihin kest\u00e4vyyskysymyksiin hoivan, riitt\u00e4vyyden ja paikallisuuden teemojen kautta. ForHer viihtyy rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n sivupoluilla, marginaaleissa ja periferioissa, ja sen tutkimusta v\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t huolenpito, korjaaminen, kohtuullisuus ja paikkal\u00e4ht\u00f6isyys sek\u00e4 poikkitieteelliset, taiteelliset ja pedagogiset l\u00e4hestymistavat. Vaihtoehtoiset toimintatavat perustuvat usein tietoiselle valinnalle. Olemme kiinnostuneita my\u00f6s siit\u00e4, miten yksil\u00f6t sitovat toimintaansa merkityksi\u00e4 ja syvent\u00e4v\u00e4t siten suhdettaan rakennettuun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 kysymme, mit\u00e4 miesten ja maskuliinisuuksien tutkimukselle kuuluu vuonna 2025. Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 tarkastellaan miesten ja maskuliinisuuksien tutkimusta mahdollisimman laaja-alaisesti. Miten tutkia miehi\u00e4 sensitiivisesti ja miesten moninaisuuden huomioiden? Mihin maskuliinisuus kiinnittyy, millaisin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6in ja representaatioin sit\u00e4 tuotetaan, miten maskuliinisuutta elet\u00e4\u00e4n, miten se institutionalisoituu, miten sit\u00e4 voidaan lukea silloin kun maskuliinisuuksia tekev\u00e4t henkil\u00f6t, jotka eiv\u00e4t aina, eiv\u00e4t koskaan tai eiv\u00e4t kyseenalaistamattomasti tule n\u00e4hty\u00e4 miehin\u00e4 tai jotka eiv\u00e4t halua tulla luetuksi miehin\u00e4? Miten ymm\u00e4rrykseen tutkitusta ilmi\u00f6st\u00e4 vaikuttaa se, valitaanko k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mies- vai maskuliinisuustutkimuksen k\u00e4sitteet? Miten n\u00e4ihin kysymyksiin vastaaminen voi laajentaa teoreettista ymm\u00e4rryst\u00e4 miehist\u00e4 ja maskuliinisuuksista? Ent\u00e4 millaisia metodologisia kysymyksi\u00e4 miesten ja maskuliinisuuksien tutkimukseen liittyy?<\/p>\n Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 voi esitell\u00e4 sek\u00e4 alustavia tutkimuksellisia ajatuksia ett\u00e4 pidemm\u00e4lle kehiteltyj\u00e4 analyysej\u00e4. Esityksen n\u00e4k\u00f6kulma voi olla empiirinen, teoreettinen tai metodologinen. My\u00f6s pro gradu -tutkielmia koskevat esitykset ovat l\u00e4mpim\u00e4sti tervetulleita. Voit ehdottaa esityst\u00e4 suomen tai englannin kielell\u00e4, ty\u00f6ryhm\u00e4n ty\u00f6skentelykieli valitaan esityksen kielen mukaisesti<\/em>.<\/p>\n In this working group, we ask what does research on men and masculinities look like in 2025. We invite broad and diverse perspectives on the study of men and masculinities. How to research men in a sensitive way that recognizes their diversity? What is masculinity attached to, with what kinds of practices and representations is it produced, how is masculinity lived, how does it become institutionalised, and how to read masculinities produced by those who are not always, never, or unambiguously recognised as men or do not wish to be perceived as men? How do the choices between the concepts of \u201cmen\u201d or \u201cmasculinities\u201d shape our understanding of the phenomena under study? How might engaging with these questions expand our theoretical understanding of men and masculinities? What kinds of methodological questions arise when studying men and masculinities?<\/p>\n The working group welcomes both preliminary research ideas and more developed analyses. The perspective of the presentation can be empirical, theoretical, or methodological. Master\u2019s thesis presentations are also warmly welcome. You may propose your presentation in either Finnish or English, the working language of the session will be determined based on the language of the presentations.<\/em><\/p>\n Ty\u00f6ryhm\u00e4n vet\u00e4j\u00e4\/convenors: Inka T\u00e4hk\u00e4 (Helsingin yliopisto; inka.tahka@helsinki.fi), Hanna Ojala (Tampereen yliopisto; hanna.ojala@tuni.fi) ja Marja Peltola (Helsingin yliopisto; marja.peltola@helsinki.fi).<\/p>\n contact: inka.tahka@helsinki.fi<\/a><\/p>\n
\nLea Lakshmi Piepzna-Samarasinha (2018). Care Work. Dreaming Disability Justice<\/em>. Arsenal Pulp Press.<\/p>\nSpeakers and abstracts:<\/h5>\n
Schedule<\/b><\/span>
\nSlot 1 (9:00\u201310:30)<\/b><\/span><\/div>\n\n
\n
How (not) to persist together (Anna Saurama & Jasu da Silva Gon\u00e7alves)<\/h6>\n
\nproductivity norms. This refusal includes setting compassionate deadlines, encouraging rest, and deliberately doing \u201cnothing\u201d whenever our bodyminds call for a pause. We situate these practices within crip theory and feminist ethics of care, proposing collective crip
\nrefusal: an everyday strategy that treats vulnerability not as an individual deficit but as an inevitable feature of being human and as something that guides the reshaping of our environments, so they
\nbetter accommodate us. Collective refusal, we argue, enables us to negotiate the paradox of seeking societal impact while resisting ableist expectations of relentless productivity and self-improvement. Our experiences show that persistence and well-being are co-constitutive. Persistence is not a heroic individual trait but a collective, contested choreography in which caring for ourselves and one another often requires slowing down and making space for everyday glitches and
\ninconveniences that interrupt our work. We invite participants to rethink persistence as a relational capacity that includes its own
\ninterruption and to consider practical, situated tactics for cultivating sustainable scholarship that honours both social transformation and the need for rest.<\/p>\nChildhood disability and compulsory rehabilitative persistence (Satu Reivonen-Sim)<\/h6>\n
\nits future direction is becoming increasingly guided by digital and technological spheres and technoutopian promises of technological fixes and cures. The entangled forms of techno-, data-
\nand biocapitalism are influencing how disability is (re)configured, addressed and commodified and disability discourses are increasingly shaped by start-ups, engineers and big tech. As data, algorithms, robots and engineers, become the \u2018doers\u2019 and \u2018do-gooders\u2019 of rehabilitation, the work (as complex entangled physical, emotional, affective, activist doings) that these new digitized and datafied forms of care and bodily monitoring and management, ask for and demand from children
\nwith disabilities, is often left in the shadows. In my doctoral research, which I situate within critical rehabilitation studies, I am exploring how
\nwalking rehabilitation and its wearable technological robotic futures and presents are understood, negotiated and experienced by disabled children and youth. I am interested in the tensions between technological promises of \u2018efficiency\u2019 and \u2018results\u2019, and the commitment of resources required from disabled children and youth (and their families) in these processes and attempts to \u2018improve\u2019, \u2018progress\u2019, \u2018reach goals\u2019 and set further goals in a linear upward moving motion. In this workshop, learning from and leaning on crip theory, I want to think about how compulsory persistence and compliance, which many current forms of rehabilitation rely on, are kept alive through material-discursive practices of neoliberal biocapitalism (Fritch 2016). And importantly, how can we reimagine childhood rehabilitation that supports the flourishing of diverse disabled lives, not just those that fit in the neoliberal biocapitalist techno futures. Is there, and if so, what is a future for rehabilitation in the context of crip futurity?<\/p>\nCripping research on crip (Ahalya Ganesh)<\/h6>\n
\nwith no ethical consideration towards my own wellbeing, it would be a gross violation of ethics. So why do I continue? How do I begin to map where to draw the line? What are the guardrails I would need to put in place and how can I justify those in light of the need for data?<\/p>\nRunning out the clock? A queer feminist posthuman framework and the quest for crip time in philosophical bioethics of ART (Tiia Sudenkaarne)<\/h6>\n
\nhealthcare, and the rapid expansion of biotechnological and pharmaceutical enterprises. Technological practices have demonstrated that reproductive time is not a fixed \u2018biological clock\u2019. We analyze how norms regarding reproductive time are imposed on people in ways that map onto existing vulnerabilities including gender, race, class, sexuality and disability. We focus on Finland, a Nordic welfare state operating on a confused ethos of universal healthcare and financial capitalist
\nhealth politics. Cryopreservation enables a broader transnational traffic in donor gametes. AI data-driven algorithms, also transnationally mobile, promise time- and cost-effective selection of \u2018high-quality\u2019
\ngametes and successful personalised treatments, presuming that AI is an ethical agent. While reproductive technologies have always raised bioethical and political questions, we discuss how looking at issues of reproductive time can challenge ethics of neoliberalism. Rising up to the challenge, our analysis utilizes a queer feminist lens. We are attuned to both reproductive rights and reproductive justice in mapping out a framework for gendered reproductive time in bioethics of ART. Crucially, however, the posthumanist component of our analysis seeks to consider reproductive time (\u2018the biological clock\u2019) in relation to potential human extinction (\u2018the doomsday clock\u2019).\u00a0 How could a crip theory of time (Samuel; Kafer) reset these clocks to radically reconfigure care in a queer feminist posthuman framework? How could reproductive justice and more-than-human justice exist in the same framework, in social structures haunted by histories of eugenics?<\/p>\nCrip is not a metaphor (Salla Aldrin Salskov & Isa Hukka)<\/h6>\n
\nIt means something to be disabled. Never forget that.\u201d
\n\u2013Mia Mingus: \u201cAccess Intimacy, Interdependence and Disability Justice\u201d, 2017, Leaving Evidence blog site.<\/p>\n
\n1) We reflect on the meaning and use of cripping\/rampauttaminen as a concept and form of critique rooted in queer and disability studies. We particularly explore how it is a multifaceted disability political practice rooted in disabled embodiment \u2013 in crip bodyminds.
\nBy challenging various normativities and presuppositions about ability, cripping has been developed and inspired by the method of queering in the field of queer studies. In this presentation we turn the method of cripping\/queering onto practices of crip theory itself. We develop an understanding of rampauttaminen, a situated concept\/practice\/method\/perspective developed by Isa Hukka, to discuss the politics and philosophy of a particular local contextual queer\/crip practice developed in Helsinki in the 2020s.
\n2) Inspired by the influential article \u201cDecolonization is not a metaphor\u201d, we also turn our gaze onto tendencies to metaphorize disability in rampa\/crip activism, community, culture and writing. Through briefly looking at two recent cases, we address the recent tendencies in the Finnish context to appropriate and metaphorize \u2018crip\u2019. Case 1 stems from academic gender studies, and case 2 represents the appropriation taking place in the contemporary art world.
\nWe present our vision of what crip knowhow (rampatietotaito) entails as crip lived experiences, disabled societal realities, and embodiments. We challenge certain tendencies to intellectualize the meanings of disability, politics, and critique.<\/p>\n
\na) Crip\/Rampa is deeply anti-identitarian. It does not entail an individual social identity. Rather, it is an approach that actively rethinks and questions so-called Western individualizing conceptions and practices of social identity and identity politics.
\nb) Cripping\/Rampauttaminen is not an primarily academic exercise, or a distant thought experiment. Despite tendencies to becoming a trendy concept thrown around by anyone \u201cinterested in\u201d disability, cripping resists assimilation to an ableist structure.
\nc) Cripping\/Rampauttaminen as a form of critique, is a decolonizing practice. It builds connections that dissolve binaries, hierarchies, and forms of othering, such as us vs. them, good vs. bad, victim vs. oppressor, pinkoja vs. rampa.<\/p>\n
\n<\/span><\/p>\nMartha Nussbaum\u2019s moral philosophy and concept of care compared to social contract theory\u2019s main concepts (Marja-Riitta Ojala)<\/h6>\n
\nRegarding the presentation topic, it is worth noting that Nussbaum has deliberately left out care from her list, because in her opinion it is not an isolated issue. Nussbaum says that good care thus has a personal and fundamental role and should, and must, touch on all ten central human capabilities, but also play a role in public decision-making. Nussbaum believes that care is a primary social right. Women are the main caregivers, and they are not paid or receive insufficient pay for it. Often, caregiving is not even recognized as work. The need for caregiving prevents women from working in many areas of life.
\nIn this presentation I define Nussbaum\u2019s conception of care and compare it to social contract theory\u00b4s main concepts and with a particular focus on John Rawls\u2019 theory of \u201cjustice as fairness.\u201d
\nAccording to Nussbaum, one of the solutions to the adequate position of care and dependency in theory of justice can be found from the philosopher and professor (Emerita) Eva Kittay (1946\u2013). My presentation will offer a new perspective to view the role of care especially among persons with disabilities and understand that every society is a care-giving and care-receiving society. Discussions with this working group would greatly benefit my thinking and I look forward to
\ndiscussing my study in connection to new theoretical frameworks such as crip theory.<\/p>\nSilent Persistence? Crip perspectives to women\u2019s disability in Ancient Rome (SOFIA Vierula)<\/h6>\n
\nnon-existence of written records suggests that women passively suffered in silence and had no voice or agency. In Roman literature, women\u2019s resilience and persistence are associated with virtue, able-bodiedness, motherhood, and modesty. Compulsory persistence existed already in Antiquity, and the disabled women were forced either to mirror the imagined perfections, or to pursue them. Sounds familiar, right? This presentation attempts to flip this arrangement: how about we start cripping Virgil, Ovid and Seneca? Ancient Roman authors did not shy away from describing their own illnesses or disabilities,
\nwhereas women are the \u201csilent patients\u201d of the Graeco-Roman medicine; women are just bodies to be cured, \u201cHippocratic vessels\u201d, not quite human. If we examine the current events in the United
\nStates, we need to start considering disability history from new perspectives. Ancient Roman accounts of disabled and ill women have survived, and some have even been written by women themselves. These are the lived experiences of disability, pain, and illness and they need to be recognised as such. We also need to acknowledge how Roman literature created disability, and how these images and narratives have been reproduced in the Western Europe repeatedly in the past millennia.<\/p>\nMenopausing and productivity (Meeri Ott)<\/h6>\n
\ndisabilities in Finland and Estonia, especially in relation to their productivity. I want to explore in what ways does menopausing resonate or challenge contemporary societal views of productivity,
\nwellbeing and fulfilling life. As people with disabilities are often expected to strive towards non-disability, active aging mindset
\nand programs encourage older adults to remain engaged and economically viable, reinforcing expectations that menopausing people should continue \u201cas before\u201d. While hormone replacement therapy offers relief to many, the pressure to uphold pre-menopausal productivity doesn\u2019t leave room for the possibilities of embracing new rhythms of life \u2013 rhythms that for example would appreciate individual needs for rest and that would resist imposed norms. Both queer and crip theories have radical stance towards the concepts of normalcy and showcase how the borders between sick and healthy, abnormal and normal, valued and underrated, are constantly moving and changing. Instead of viewing menopausing as deviation to be corrected,
\nwith the help of queer and crip theories and radical love and care, we can conceptualise it as communal and embodied experience. At the working group I would like to start discussion around the intersections of queer and crip theories within ageism showcasing how menopausing could be researched and theorised in the future.<\/p>\nTroubled persistence in pain education (Henni Alava)<\/h6>\n
\ncompulsory able-bodymindedness? How can we acknowledge the value of persistence in rehabilitation, while also being attuned to the potential harm caused by pushing people beyond their limits? How are these demands for persistence negotiated within, and how do they contribute to configuring the relationships between children, parents, and clinicians? I explore these questions by analyzing the roles and relationships between children and adults that are enabled and shaped
\nby what I call "pain education." My ethnographic analysis draws on both my personal experiences of mothering and on observations of clinical encounters over 2.5 years of research on pediatric pain care in Finland.<\/p>\n2. Feminismi, talous ja ekologia \/\/ Feminism, economy and ecology \/\/ Feminism, ekonomi och ekologi<\/strong><\/h3>\n
Aikataulu\/Schedule: 9.00-10.30 + 13.30-15.00, in room Saussure<\/h5>\n
Speakers and abstracts\/Puhujat ja abstraktit:<\/h5>\n
Feministisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia kest\u00e4vyyskonsultointiin \u2013 holistista otetta j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (Inna Perheentupa)<\/h6>\n
\nnyt korjata kest\u00e4vyyskonsultoinnin muodossa ne ongelmat, joiden luomisessa se yrityksi\u00e4 ja kapitalismia alun perin avusti, samalla edist\u00e4en omaa kasvuaan. T\u00e4ss\u00e4 tutkimusprojektissa kartoitan etnografisesti sit\u00e4, miten kest\u00e4vyyskonsultit edist\u00e4v\u00e4t kest\u00e4vyysmurrosta konsultoimalla yrityksi\u00e4 ja muita organisaatioita. Olen kiinnostunut muun muassa ekologisen ja sosiaalisen kest\u00e4vyyden suhteista yritysten
\nkest\u00e4vyyskonsultoinnissa. Hankkeessa l\u00e4hestymistapa kest\u00e4vyyteen onkin holistinen, ja erityisesti sosiaalisen kest\u00e4vyyden \u2013 kuten tasa-arvon ja monimuotoisuuden ulottuvuuksia \u2013 tarkasteleva ja per\u00e4\u00e4nkuuluttava. Sukupuolentutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 ajatuksenani on esitell\u00e4 varhaisia havaintoja kest\u00e4vyyskonsulttien haastatteluista Suomessa. Suuntaan huomioni siihen, miten sosiaalisesta kest\u00e4vyydest\u00e4 puhutaan yritysten konsultoinnin yhteydess\u00e4 ja mink\u00e4laisia merkityksi\u00e4 se saa ekologisen kest\u00e4vyyden tavoittelun rinnalla. Tarkastelen my\u00f6s, miten tasa-arvo, sukupuoli ja monimuotoisuus nivoutuvat konsulttien tapaan j\u00e4sent\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, mik\u00e4li nivoutuvat. Tarkastelen my\u00f6s, haastetaanko nykyist\u00e4 talousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 konsulttipuheessa, eli nouseeko esiin esimerkiksi ajatus vaihtoehtoisista talousvisioista,
\nvaikkapa talouskasvun haastavasta degrowthista. Lis\u00e4ksi pyrin j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n feministisen tutkimuksen ja ty\u00f6kalujen roolia tutkimusprojektini eri vaiheissa yleisemmin.<\/p>\nFemininity as Expertise: The \u2018Queen\u2019 Coaches of Instagram (Juulia Heikkinen & Heini Salminen)<\/h6>\n
\none such voice of \u201creactionary feminism\u201d: women who seek provider-minded men and call for a revised understanding of feminism rooted in differentiated and polarized gender roles. In particular, this paper follows a loosely connected group of 12 Finnish influencer-
\nentrepreneurs who import and localize these \u201cnew\u201d femininity discourses within the context of the Nordic socioeconomic model, through social media posts, podcasts, and coaching services focused on femininity and dating. Drawing from a dataset of over 2200 Instagram image captions, this paper asks a) what is and is not femininity for these influencers, and b) how is this femininity produced and
\ncultivated? The analysis shows how these \u201cfemininity coaches\u201d combine repertoires of hyper-individualist, transactional, and consumerist ethos with selectively appropriated feminist tropes and feminine or \u201cqueen\u201d energy talk. Beyond merely sharing dating and feminine lifestyle self-help, the \u201cqueen\u201d discourse produces an understanding of femininity
\nas an expertise: a total and infinite project of \u201cleveling up,\u201d stretching to all fronts of life and manifesting itself through rigid external criteria for \u201cright\u201d choices in lifestyle, relationships, consumption, and mental development. The goal of this journey is an independent and
\nemancipated \u201clady\u201d who is in touch with her feminine energy, holds high standards, and lets go of things that do not serve her. Besides offering a window to analyze an emerging counter-movement in femininity and feminism, the case of femininity coaches brings to the fore the entanglement of ideological work and influencer economics as a crucial force shaping contemporary societies.<\/p>\nSukupuoli suomalaisissa ilmastopolitiikan instituutioissa \u2013 N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja tyhji\u00e4 puheita? (Viena Lahtinen)<\/h6>\n
\noikeudenmukaisessa siirtym\u00e4ss\u00e4 tunnistetaan laajasti ja my\u00f6s EU-tasolla Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelma lupaa \u201dolla j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ket\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen\u201d. Kuitenkin tieteellinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sukupuolesta keskittyy globaaliin etel\u00e4\u00e4n, h\u00e4ivytt\u00e4en n\u00e4m\u00e4 riste\u00e4m\u00e4kohdat globaalista pohjoisesta. V\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseeni pohjautuvassa esityksess\u00e4 tarkastelen, kuinka suomalaisessa
\nilmastopolitiikassa n\u00e4kyv\u00e4t ja kuuluvat sukupuolittuneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja polkuriippuvuudet, kuten EU-tasolla ilmastopolitiikkaa hallinneen ekologisen modernisaation kaiku. Suomi n\u00e4ytt\u00e4ytyy kiinnostavana tutkimuskohteena, sill\u00e4 se on muiden Pohjoismaiden ohella
\nkehyst\u00e4nyt itsens\u00e4 \u201dsukupuolten tasa-arvon mallimaana\u201d ja ilmastopioneerina. Keski\u00f6ss\u00e4 ovat episteemist\u00e4 valtaa yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t virkahenkil\u00f6t energia- ja liikennesektoreilla, jotka ovat
\nraskaasti saastuttavia ja tyypillisesti varsin miesvaltaisia aloja niin ty\u00f6voiman kuin hallinnon tasolla. Tutkimus pohjautuu politiikkadokumenttianalyysiin ja ilmastopoliittisten
\ninstituutioiden sukupuolijakauman kartoitukseen, joka tarjoaa mahdollisuuden tarkastella sukupuolten tasa-arvon materiaalista ulottuvuutta instituutioissa. Feminismi, talous ja ekologia kietoutuvat yhteen ilmastopolitiikan tasolla. Eurooppalainen ilmastopolitiikka on vahvistanut ekologisen modernisaation diskurssia, jossa panostetaan
\nteknologiseen kehitykseen ja korostetaan talouskasvun merkityst\u00e4 ilmastokriisist\u00e4 huolimatta ja jopa sen avulla. Teknologisten ratkaisujen ja teknisen, l\u00e4nsimaisen tiedon korostamisen muiden tiedonlajien edell\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 vahvistavan teknoekonomista, maskuliinista normia, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 varjoonsa toisenlaiset, esimerkiksi sosiaaliseen
\ntai ekologiseen hyvinvointiin pohjaavat ilmastopolitiikan v\u00e4yl\u00e4t tai taloudelliset j\u00e4rjestykset.<\/p>\nWaste relations and social reproduction (Anna-Maria Murtola)<\/h6>\n
\nreproduction it has been theorised in terms of extraction, exhaustion and the depletion bodies, minds and vital energies (Rai 2024; Verg\u00e8s 2021, 2024; Vora 2015). It is based on a coding of some lives as valuable and in need of protection and others as expendable;
\nsome lives as worth augmenting and \u2018investing\u2019 in, whereas others are treated as \u2018resources\u2019 to be used up. Wasting pertains to lived environments, where some settings are to be kept clean and \u2018pure\u2019, national parks for example, in contrast to others designated as suitable for extraction of raw materials and the dumping of waste, as
\n\u2018sacri\ufb01ce zones\u2019. This has signi\ufb01cant implications for lives and livelihoods in particular locations, for the conditions of reproduction. This logic of wasting is integral to the \u2018imperial mode of living\u2019 (Brand and Wissen 2021). As Liboiron and Lepawsky point out, the practice
\nof wasting is not accidental but intentional: \u201cWasting is a technique of power\u201d (2022: 3; Liboiron 2021). There is a waste-value dialectic at play here, which does not go uncontested (Tadiar 2022). This paper seeks to unpack waste relations under racial capitalism, bringing together di\ufb00erent forms of wasting, struggles against them, and considering their role in relation to social reproduction. Acknowledging and unpacking waste relations can help contribute to intersectional feminist, ecological, anti-racist and decolonial politics and the move towards a more just, equitable and liveable world.<\/p>\n
\nBrand, U. and Wissen, M. (2021). The Imperial Mode of Living: Everyday Life and the Ecological Crisis of Capitalism. London: Verso.
\nLiboiron, M. (2021). Pollution is Colonialism. Durham, NC: Duke University Press.
\nLiboiron, M. and Lepawsky, J. (2022). Discard Studies: Wasting, Systems, and Power. Harvard, MA: MIT Press.
\nRai, S. M. (2024) Depletion. The Human Costs of Caring. Oxford University Press.
\nTadiar, N.X.M. (2022). Remaindered Life. Durham, NC: Duke University Press.
\nVerg\u00e8s, F. (2021). A Decolonial Feminism. London: Pluto Press.Verg\u00e8s, F. (2024). Making the World Clean: Wasted Lives, Wasted Environment, and Racial Capitalism. London: Goldsmiths Press.
\nVora, K. (2015) Life Support: Biocapital and the New History of Outsourced Labour. Minneapolis, MN: University of Minnesota Press.<\/p>\nUusintavan ty\u00f6n kustannukset kotitalouksien arjessa (Emma Lamberg)<\/h6>\n
\nKuitenkin vain v\u00e4h\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kuinka n\u00e4m\u00e4 valtioiden ja globaalin talouden muutokset heijastuvat kotitalouksien arkeen, intersektionaalisesti eriarvoisin tavoin. T\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n tartun artikkelissani, jossa tarkastelen uusintavan ty\u00f6n inhimillisi\u00e4
\nkustannuksia suomalaisessa yhteiskunnassa, jota luonnehtii hyvinvointivaltion asteittainen vet\u00e4ytyminen. Esitelm\u00e4ss\u00e4ni esittelen artikkelin teoreettisia ja metodologisia l\u00e4ht\u00f6kohtia. Teoreettisesti ty\u00f6ni rakentuu kahden toisiinsa kytkeytyv\u00e4n feministisen kansainv\u00e4lisen
\npoliittisen talouden keskustelun varaan. Ensinn\u00e4kin tukeudun feministisiin analyyseihin, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t valtioiden, rahoitusj\u00e4rjestelmien ja hallinnan muutoksia sek\u00e4 n\u00e4iden
\nvaikutuksia el\u00e4misen prosesseihin. Toiseksi osallistun keskusteluihin sosiaalisen uusintamisen ehtymisest\u00e4 (depletion of\/through social reproduction). Artikkelissa vien n\u00e4it\u00e4 keskusteluja eteenp\u00e4in tutkimalla sosiaalisen uusintamiseen kohdistuvien voimistuneiden paineiden ilmenemist\u00e4 kotitalouksien arjessa sek\u00e4 n\u00e4iden paineiden sukupuoleen, rodullisuuteen ja yhteiskuntaluokkaan sidottuja ilmenemismuotoja. Metodologisesti artikkeli soveltaa feministist\u00e4 arjen ja ajank\u00e4yt\u00f6n havainnointia (Feminist Everyday Observatory Tool), jossa kunkin osallistujan arkea seurataan yhden arkip\u00e4iv\u00e4n ajan. Aineisto koostuu
\n25:st\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4isen vanhemman arjen ja ajank\u00e4yt\u00f6n havainnoinnista sek\u00e4 havainnointip\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen toteutetuista narratiivisista haastatteluista.<\/p>\nTy\u00f6 jakamisen takana: esinety\u00f6 ja uutuusty\u00f6 kirjastojen esinelainauksessa (Pieta Savinotko)<\/h6>\n
\nlainaustoiminnan laajeneminen perinteisist\u00e4 kirjoista, lehdist\u00e4 ja tallenteista kohti mit\u00e4 moninaisimpia arjen ja vapaa-ajan esineit\u00e4. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 melkein mist\u00e4 tahansa Suomen yleisest\u00e4 kirjastosta voi lainata niin liikuntav\u00e4lineit\u00e4, soittimia kuin erilaisia ty\u00f6- ja
\napuv\u00e4lineit\u00e4kin. Omistamisen kulttuurinen murros vaatii ty\u00f6t\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 esitelm\u00e4ss\u00e4 nojaudun feminististen talousteorioiden k\u00e4sityksiin ty\u00f6st\u00e4 moninaisena, monilta osin piiloisena ja vahvasti sukupuolitettuna ilmi\u00f6n\u00e4 (Waring 1988; Gibson-Graham 2006; Federici 2012).
\nSuomalaisten kirjastoammattilaisten parissa ker\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4ni haastatteluaineistosta olen lukenut esiin kirjastojen esinelainaukseen liittyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Aineistosta erottuu kaksi erilaista ty\u00f6n tyyppi\u00e4. Ensinn\u00e4kin uudentyyppiset lainattavat esineet vaativat monenlaisia
\nmateriaalisen huolenpidon k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4: esineiden s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4, tarkistamista ja huoltamista. Kutsun t\u00e4t\u00e4 esineiden materiaalisiin vaatimuksiin vastaamista esinety\u00f6ksi. Toiseksi kirjastoammattilaiset tekev\u00e4t erilaista ohjaavaa, tiedottavaa ja neuvottelevaa ty\u00f6t\u00e4
\ntutustuttaakseen ja totuttaakseen sek\u00e4 kirjastoinstituutiota ett\u00e4 kirjaston asiakkaita uusiin esineisiin. T\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 pedagogista ja affektiivista ty\u00f6t\u00e4 nimit\u00e4n uutuusty\u00f6ksi. Tutkimuksessani olen analysoinut sek\u00e4 esinety\u00f6t\u00e4 ett\u00e4 uutuusty\u00f6t\u00e4 suhteessa omistamisen kulttuuriseen murrokseen. Esit\u00e4n, ett\u00e4 idealisoitaessa siirtym\u00e4\u00e4 yksityisomistuksesta erilaisiin jakamisen ja yhteisk\u00e4yt\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin huomiotta j\u00e4\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 esineiden materiaaliset vaatimukset ett\u00e4 kulttuurisen muutoksen tekemisen ty\u00f6l\u00e4ys. Kun kirjastojen esinelainaus korvaa yksityist\u00e4 omistamista, esinety\u00f6t\u00e4 siirtyy yksityisist\u00e4 kodeista kirjastoihin. Samanaikaisesti esinelainauksen toteuttaminen vaatii kirjastoilta panostuksia uutuusty\u00f6h\u00f6n eli lainattavien esineiden lainattavaksi ja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi
\ntekemiseen. Omistamisen uudelleenorganisoiminen voi siis tarkoittaa my\u00f6s muutoksia ty\u00f6n yhteiskunnallisessa jakautumisessa, sen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja ty\u00f6nkuvissa. N\u00e4iden muutosten kriittinen tarkastelu on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kun niiden kohteena on kirjaston kaltainen
\njulkinen palvelu ja naisvaltainen, ty\u00f6n vaativuuteen n\u00e4hden matalapalkkainen ala.<\/p>\nSosiaalisen muutoksen avaimet: Moninaiset taloudet ja rodullinen kapitalismi viitekehyksen\u00e4 (Uurika Sofia Laine)<\/h6>\n
\nfeministisen taloustutkimuksen kentt\u00e4\u00e4. Sen teoretisoinnissa talous ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n performatiivisena \u2013 toisin sanoen, jatkuvasti rakentuvana, moninaisena ja suhteissa muodostuvana ilmi\u00f6n\u00e4. Teoria nostaa esiin kapitalismin rinnalla olevia, paikoin itsen\u00e4isi\u00e4 talouden muotoja ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joita arjessa toteutetaan toisin ja eettisemmin. Tuomalla
\nn\u00e4kyv\u00e4ksi toimeentulon heterogeeniset muodot ja suhteet, moninaisten talouksien teoria avaa tilaa visioida kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 ja j\u00e4lkikapitalistisia talouksia. Moninaisten talouksien tutkimuskentt\u00e4\u00e4 on kuitenkin kritisoitu Eurooppa-keskeisyydest\u00e4, mink\u00e4 vuoksi rasismin analyysi on j\u00e4\u00e4nyt sen piiriss\u00e4 usein v\u00e4h\u00e4iseksi. Koska nykyhetki ja tulevaisuus rakentuvat kolonialismin ja rasismin jatkumolle, valkoisten ihmisten taloudet eiv\u00e4t useinkaan tunnista rasismin ja rodullistamisen vaikutuksia. T\u00e4m\u00e4 usein johtaa siihen, ett\u00e4 valtasuhteita uusinnetaan sek\u00e4 vallitsevissa ett\u00e4 vaihtoehtoisissa talouksissa. Rodullisen kapitalismin teoriassa luokka ja rotu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n toisiinsa kietoutuneina ja
\nkeskin\u00e4isesti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vin\u00e4 suhteina, jotka rakentuvat ajallisesti ja paikallisesti. Rasismi ja rodullistaminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana lis\u00e4arvon tuotantoa ja p\u00e4\u00e4oman kasautumista. Teorian ytimess\u00e4 on my\u00f6s ajatus, ett\u00e4 vastarinta paikantuu niiden toimijuuteen, jotka el\u00e4v\u00e4t prekaaria el\u00e4m\u00e4\u00e4 palkka\u2013p\u00e4\u00e4omasuhteen ulkopuolella. V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4iden teorioiden yhdist\u00e4minen luo kiinnostavan pohjan uuden k\u00e4sitteen,
\n\u201crodullinen kapitalosentrismi\u201d, kehitt\u00e4miselle. Moninaisten talouksien teoria tuo esiin talouden moninaisuutta ja haastaa oletuksen kapitalistisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ainoana vaihtoehtona. Se mahdollistaa my\u00f6s queer-tutkimuksesta nousevan kriittisen ja affirmatiivisen n\u00e4k\u00f6kulman tuomisen talouden tarkasteluun. Rodullisen kapitalismin
\nn\u00e4k\u00f6kulma t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 viitekehyst\u00e4 tuomalla ymm\u00e4rryksen kapitalismin ja rasismin yhteenkietoutumisesta sek\u00e4 asettamalla rodullistettujen yhteis\u00f6jen taloudet ja toimijuuden keski\u00f6\u00f6n. N\u00e4in se est\u00e4\u00e4 vaihtoehtoisten talouksien romantisoimisen ja irrottamisen
\nkapitalismin rakenteista ja niihin sis\u00e4ltyvist\u00e4 valtasuhteista, kuten rasismista. Esit\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4iden kahden teorian yhdist\u00e4minen tarjoaa v\u00e4lineit\u00e4 vaihtoehtoisten nykyhetken ja tulevaisuuden talousvisioiden hahmottamiseen. Sen avulla voidaan mahdollisesti haastaa Eurooppa-keskeisi\u00e4 ontoepisteemisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 taloudesta, toimeentulosta ja hyvinvoinnista, jotka korostavat loputonta kasvua ja yksil\u00f6keskeisyytt\u00e4
\nkehityksen ja moderniteetin nimiss\u00e4. N\u00e4in se voi auttaa kuvittelemaan ja toteuttamaan talouksia, jotka ovat elinvoimaisempia ja oikeudenmukaisempia kaikille ihmisille ja muunlajisille. Rodullisten yhteis\u00f6jen elint\u00e4rkeiden moninaisten talouksien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen
\nymp\u00e4rille voi muotoutua verkostoja, jotka perustuvat solidaarisuuteen ja avun jakamiseen sek\u00e4 hoivan etiikkaan. Ne voivat avata uusia mahdollisuuksia autonomisille tiloille, joista voidaan ammentaa vallankumouksellista vastarintaa.<\/p>\nVihre\u00e4n siirtym\u00e4n ekofeministinen kritiikki ja vaihtoehdot (Eeva Houtbeckers)<\/h6>\n
\nvihre\u00e4st\u00e4 siirtym\u00e4st\u00e4, jonka tavoitteena on tehd\u00e4 Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 ja Euroopasta vuoteen 2050 menness\u00e4. Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n lupaus on, ett\u00e4 vaikka ekososiaaliset kriisit muuttavat yhteiskuntien rakenteita, muutoksen ei tarvitse tarkoittaa
\nkurjuutta ihmisille. P\u00e4invastoin poliittinen lupaus on, ett\u00e4 vihre\u00e4ss\u00e4 siirtym\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6 ja toimeliaisuus ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 vauraus lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Viesti on oikeansuuntainen siin\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n ja ihmisten hyvinvoinnin samanaikainen huomioimisen ei tarvitse tarkoittaa nollasummapeli\u00e4, jossa vain toinen voi voittaa. Tutkijat ovatkin analysoineet eri tahojen
\ntuottamia valtavirtaisia ja vaihtoehtoisia politiikkaohjelmia ja raportteja valottaakseen kest\u00e4vyyden ymm\u00e4rryksen ja keinojen kirjoa.
\nEsityksess\u00e4 erittelen vihre\u00e4n siirtym\u00e4n feministist\u00e4 kritiikki\u00e4 ja sit\u00e4, miten ekofeministisen ajattelua voi soveltaa n\u00e4iden analyysiin. Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n lupaavan pinnan alla kuplivat ekofeministisen analyysin jo pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4pivalaisemat dualistiset ja hierarkiset oletukset ihmisyydest\u00e4, sukupuolesta, luonnosta, kehityksest\u00e4, vauraudesta ja vallasta. N\u00e4m\u00e4
\noletukset ovat johtaneet kulttuurisesti alemmassa arvoasemassa olevien toimijoiden hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo vuosisatojen ajan. Mik\u00e4li ekofeministit\u00e4 vihre\u00e4n siirtym\u00e4n analyysia ei huomioida, vaarana on kulttuuristen perusoletuksien toistaminen. Sukupuolten, etnisyyksien ja lajien hierarkia heijastuisi yhteiskuntamalleihin, jotka on kehitetty kest\u00e4vyysmurroksen haasteisiin vastaamiseksi. Lis\u00e4ksi vaarana on, ett\u00e4 vaihtoehtoiset vihre\u00e4n siirtym\u00e4n ohjelmat eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n huomioi feministien esitt\u00e4mi\u00e4 argumentteja. Valtavirtaista kasvutalousmallia kritisoivat ehdotukset, kuten kohtuusajattelu, saattavat yht\u00e4lailla sivuuttaa eko\/feministien moneen kertaan kuvaamat l\u00e4nsimaisen ajattelun hierarkiat, jotka heijastuvat joidenkin ihmisten ja muunlajisten toimijoiden kohteluun. Esittelen ekofeministien ehdottamia vaihtoehtoja valtavirtaiselle poliittiselle taloudelle, joissa otetaan kasvutalos annettuna. Vaihtoehtoisiin ehdotuksiin sis\u00e4ltyy ajatus oikeudenmukaisemmasta talousj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Ehdotuksissa vaaditaan talouden perusteiden uudelleenajattelua ja muun muassa kapitalismin kyseenalaistamista, talousk\u00e4sitysten laajentamista sek\u00e4 ty\u00f6n k\u00e4sitteen uudelleenajattelua. Keskeiseksi muutoskohteeksi nimet\u00e4\u00e4n eksponentiaalisen kasvutalousparadigman haastaminen
\nsamalla, kun lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ihmisten, muunlajisten toimijoiden ja elinymp\u00e4rist\u00f6jen hyvinvointia lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 toimia, kuten hoivaan perustuvaa taloutta. Sek\u00e4 kohtuutalouden ett\u00e4 eko\/feministisen poliittisen talouden kirjallisuuksissa korostetaan palkka- ja ihmisty\u00f6t\u00e4 laajemman ty\u00f6n tunnistamista, kuten palkattoman hoivaty\u00f6n merkityst\u00e4 talouksille.
\nEsitys perustuu tekeill\u00e4 olevaan samannimiseen kirjanlukuun.<\/p>\n3. Feministinen opettajuus ja ymp\u00e4rist\u00f6kriisit \/\/ Feminist Teaching and Environmental Crises<\/strong><\/h3>\n
Schedule\/Aikataulu: 9.00-10.30, in room Simone Weil<\/h5>\n
\nPresentations can come from various academic disciplines and be situated in university or other educational or pedagogical contexts. Presentations can be in Finnish or English.<\/em><\/p>\nPuhujat ja abstraktit\/Speakers and abstracts:<\/h5>\n
Dekoloniaalia maailmojen purkua ja utopistista uudelleen rakennusta: reflektioita feministisen el\u00e4in- ja ymp\u00e4rist\u00f6tutkimuksen opettamisesta yliopistolla (Annukka Paajanen & Aleksi Paavilainen)<\/h6>\n
Business-koulutuksen radikaali uudelleenajattelu (Pikka-Maaria Laine, Susan Meril\u00e4inen & Anu Valtonen)<\/h6>\n
El\u00e4inten rooli suomalaisessa koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 (Tuija Koivunen & Taru Konst)<\/h6>\n
Maailman muuttamisen pedagogiikkaa: Feministinen kuvittelu taiteilijapedagogiikan, feministisen pedagogiikan ja ymp\u00e4rist\u00f6pedagogiikan risteymiss\u00e4 (Aino-Kaisa Koistinen & Pilvi Porkola)<\/h6>\n
\nFoster, Raisa. 2017. Nykytaidekasvatus toisintekemisen\u00e4 ekososiaalisten kriisien aikakaudella. Sosiaalipedagogiikka<\/em>,\u00a018<\/em>, 35\u201356. https:\/\/doi.org\/10.30675\/sa.63484<\/a>
\nKauppila, Heli & Rouhiainen, Leena 2024: Johdanto. Teoksessa Kauppila, Heli & Rouhiainen, Leena (toim.) Taidealojen yliopistopedagoginen koulutus 10 vuotta. N\u00e4k\u00f6kulmia taiteilijapedagogiikkaan. <\/em>Helsinki: Taideyliopisto, 9\u201324
\nKoistinen, Aino-Kaisa & Pilvi Porkola, Pilvi 2024: Dear Donna \u2013 Taidepedagogisia kirjeit\u00e4 Donna Harawaylle. Teoksessa Heli Kauppila & Leena Rouhiainen (toim.) Taidealojen yliopistopedagoginen koulutus 10 vuotta. N\u00e4k\u00f6kulmia taiteilijapedagogiikkaan<\/em>, Taideyliopisto, 224\u2013246.
\nSaarinen, Jaana, Hanna Ojala ja Tarja Palmu 2014: Eroja ja vaarallisia suhteita: Keskustelua feministisest\u00e4 pedagogiikasta<\/em>. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura.
\nV\u00e4rri, Veli-Matti 2018: Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n4. Henkinen v\u00e4kivalta \u2013 sitke\u00e4 ja vaikeasti tunnistettavissa oleva ongelma<\/strong><\/h3>\n
Aikataulu: 9.00-10.30, in room Goethe<\/h5>\n
\n
Puhujat ja abstraktit:<\/h4>\n
Vihapuhe sukupuolittuneena verbaalisena v\u00e4kivaltana (Tuija Saresma, Miia Tikka, Paula Haara, Aleksi Knuutila, Heidi Kosonen, Kaarina Nikunen, Reeta P\u00f6yht\u00e4ri)<\/h6>\n
Hengellinen ty\u00f6paikkav\u00e4kivalta (Ani Iivanainen)<\/h6>\n
Pakottava kontrolli lasten ja nuorten kokemana perhe- ja l\u00e4hisuhdev\u00e4kivaltana: Auttamisen mahdollisuudet (Nenna Jyl\u00e4skoski, Merja Laitinen & Anna Nikupeteri)<\/h6>\n
\ntarkastelemme tilanteita, joissa vanhempi tai vanhemman uusi kumppani kohdistaa pakottavaa ja kontrolloivaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 lapseen suoraan ja\/tai lapsen vanhempaan.<\/p>\n
\npsykologista v\u00e4kivaltaa, uhrin ajan- ja tilank\u00e4yt\u00f6n, liikkumisen ja itseilmaisun mikrohallintaa, erist\u00e4mist\u00e4, v\u00e4kivallan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 tarkoituksenmukaisesti hyv\u00e4n vanhemmuuden toteuttamisessa, erimuotoista uhrin arjen fyysist\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4, kuten nukkumisen ja ruokailun rajoittamista, seksuaalista v\u00e4kivaltaa, taloudellista v\u00e4kivaltaa ja vainoamista (Katz ym. 2020; Stark 2007). Henkinen v\u00e4kivalta on erottamaton osa pakottavaa kontrollia. Henkisen v\u00e4kivallan tarkastelu pakottavan kontrollin kontekstissa voi auttaa hahmottamaan ja
\nm\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n henkist\u00e4 v\u00e4kivaltaa v\u00e4kivaltatutkimuksen kent\u00e4ll\u00e4 ja sit\u00e4 kokevien auttamisen mahdollisuuksia.<\/p>\nSven Dufvasta Lapin sotaan. Ylivertaisen sukupuoli ja taitelijan yksil\u00f6myytti rahoituskamppailussa (Nina Maskulin)<\/h6>\n
Queer ilo ja vastarinta sitke\u00e4n\u00e4 vastavoimana tunnustamattomuudessa piilev\u00e4lle v\u00e4kivallalle (Mimosa Puumalainen)<\/h6>\n
5. Kielen, sukupuolen ja seksuaalisuuden riste\u00e4mi\u00e4 \/\/ Intersektioner mellan spr\u00e5k, k\u00f6n och sexualitet \/\/ Intersections of language, gender, and sexuality<\/strong><\/h3>\n
Tidtabell\/Schedule\/Aikataulu: 13.30-15:00, in room Goethe<\/h5>\n
\nThe working group’s discussions will be conducted multilingually, as requested by the presenters.
\nArbetsgruppens diskussioner f\u00f6rs flerspr\u00e5kigt p\u00e5 det s\u00e4tt som presentat\u00f6rerna \u00f6nskar.<\/p>\nTalare och abstrakt\/Puhujat ja abstraktit\/Speakers and abstracts:<\/h4>\n
Sitke\u00e4t naiset suomalaisuuden sisutyyppien valossa (Tanja Helminen, University of Eastern Finland)<\/h6>\n
\nvaljastettiin koko 1900-luvun ajan osoittamaan niin miehille kuin naisille suomalaisuuden malleja tai rooleja. N\u00e4m\u00e4 roolit kytkeytyiv\u00e4t monesti sitkeyden kaltaisiin my\u00f6nteisiin ominaisuuksiin, jotka esitettiin oletettuun suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluviksi kaunokirjallisuudessa ja sen tulkinnoissa samoin kuin lehdist\u00f6ss\u00e4. Silti sisua pidettiin my\u00f6s kielteisen\u00e4 ominaisuutena, joka tuli kitke\u00e4 suomalaisista pois ja jalostaa hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n esimerkiksi ty\u00f6ss\u00e4 ja urheilussa sek\u00e4 kansallisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien toteuttamisessa.<\/p>\n
\nsuomalainen nainen ilmenee erityisesti \u00e4idin, perheenem\u00e4nn\u00e4n, kasvattajan, kotitalouden hoitajan tai kansakunnan \u00e4idin ja kansalaisten moraalinvartijan rooleissa. Jopa miesten hallitsemilla ty\u00f6n ja urheilun areenoilla arvostetaan muun muassa kansakuntaa fyysisesti rakentavien, naispuolisten pienviljelij\u00f6iden ja 1900-luvun j\u00e4lkipuoliskolla sinivalkoisia v\u00e4rej\u00e4 puolustavien naisurheilijoiden sitkeytt\u00e4. Naisten sisu kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4ytyy lis\u00e4ksi kielteisen\u00e4 esimerkiksi poliittisten ideologioiden, kieltolain ja naisen perinteisen aseman kyseenalaistamisen valossa.<\/p>\n
\nTuoreessa Naton julkaisemassa videossa, jossa esitell\u00e4\u00e4n maanpuolustusta ankarissa olosuhteissa harjoittelevilta vaadittavaa sisua, naisilla on jopa keskeinen rooli. Lis\u00e4ksi sitke\u00e4 sisu liitet\u00e4\u00e4n miesten tapaan naisurheilijoihin, naisyritt\u00e4jiin, naispoliitikoihin tai muilla aloilla toimiviin naisiin puhuttaessa suomalaisuudesta.<\/p>\n\u201dVastakkaisen sukupuolen edustaja\u201d: sitkeit\u00e4 ja muuttuvia kansalaisrepresentaatioita jasukupuolesta? (Jarmo Jantunen, University of Jyv\u00e4skyl\u00e4)<\/h6>\n
\novat muuttuneet t\u00e4m\u00e4n vuosituhannen kuluessa monisyisemmiksi ja saaneet uusia nyansseja esimerkiksi transsukupuolisten oikeuksia tarkentavien lakiesitysten ja voimaantulojen vuoksi. En siis tarkastele sin\u00e4ns\u00e4 naiseutta, mieheytt\u00e4, trans- tai muunsukupuolisuutta ja n\u00e4iden saamia k\u00e4sitteellistyksi\u00e4 ja representaatiota. Sen sijaan l\u00e4hestyn sukupuolen representaatioita aineistol\u00e4ht\u00f6isesti gender\/sex-jaottelun tukemana, mutten siihen takertuen. L\u00e4ht\u00f6kohtanani on foucault\u2019lainen k\u00e4sitys diskurssien sosiaalisesta muotoutumisesta ja hegemonisen j\u00e4rjestyksen vaikutuksesta diskursiivisiin k\u00e4yt\u00e4nteisiin (ks. Pietik\u00e4inen & M\u00e4ntynen 2015, 25\u201326). Uskon, ett\u00e4 aineistossa sitke\u00e4sti el\u00e4v\u00e4ksi hegemoniseksi j\u00e4rjestykseksi nousee cis-heteronormatiivinen tulkinta sukupuolesta ja bin\u00e4\u00e4risest\u00e4 sukupuolivastakkaisuudesta, mutta my\u00f6s, ett\u00e4 yhteiskunnallisten muutosten my\u00f6t\u00e4 hegemoninen j\u00e4rjestelm\u00e4 on kohdannut runsaan 20 vuoden aikana kilpailua ja j\u00e4rjestelm\u00e4 hahmottuu ainakin osin toisin. Nojaan my\u00f6s Judith Butlerin (1990\/2006) n\u00e4kemykseen siit\u00e4, ett\u00e4 tuotamme sukupuolta kielellisin\u00e4 kategorioina, jotka ovat imaginaarisia eli sosiaalisesti ohjaavia, normatiivisia ja muuttuvia (ks. Juvonen 2016, 50\u201351). N\u00e4en, ett\u00e4 kielelliset valinnat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 heijastavat sosiaalisia normatiivisuuksia ja toisaalta tuottavat ja vahvistavat niit\u00e4 diskursiivisina k\u00e4yt\u00e4ntein\u00e4. L\u00e4hestyn n\u00e4it\u00e4 kieless\u00e4 n\u00e4kyvi\u00e4 normatiivisuuksia ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4
\ntarkastelemalla Suomi24-keskustelupalstalla k\u00e4yty\u00e4 kansalaiskeskustelua. Aineistonani on palstasta muodostettu korpus eli s\u00e4hk\u00f6inen tutkimusaineisto, joka kattaa keskustelut vuosilta 2001\u20132023 (City Digital Group 2025). Aineisto mahdollistaa pitkitt\u00e4isen tarkastelun ajalta, jolloin Suomessa on tapahtunut monia sukupuoleen liittyvi\u00e4 muutoksia esimerkiksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. K\u00e4sittelen aineistoa korpusavusteisen diskurssintutkimuksen menetelmin (Corpus-assisted Discourse Studies, ks. Jantunen 2018). Analyysi etenee m\u00e4\u00e4r\u00e4llisest\u00e4 ja tilastollisesta kieli-informaatiosta tarkempaan l\u00e4hilukuun ja tekstien tarkasteluun, jolloin aineistosta on mahdollista nostaa esiin kvantitatiivis-kvalitatiivista informaatiota sukupuolirepresentaatioista
\nja niiden muutoksesta.<\/p>\nSpeculative genders in translation (Anna Merikallio, University of Turku & University of Eastern Finland)<\/h6>\n
\nIn my paper, I will examine how nonnormative gender representations are conveyed in the Finnish translations of two SF novels, Ursula K. Le Guin\u2019s The Left Hand of Darkness (1969) and Rivers Solomon\u2019s An
\nUnkindness of Ghosts (2017). Despite being written nearly half a decade apart, both novels explore the themes of nonconformity and otherness and include a variety of nonnormative gender representations of both imagined and existing identities.
\nQueer translation studies (e.g. Baer & Kaindl 2017, D\u00e9mont 2018) will form the theoretical framework of the study. Utilising a subversive queer gaze will help to question the hegemonic, binary understanding of both gender and translation. Similarly to estrangement in SF texts, queer theory \u201cchallenges the status of dominant regimes of knowledge\/power as natural and universal by focusing on the constructedness of those models\u201d (Baer & Kaindl 2017). This paper will especially focus on the ways in which the prevalent cultural
\nnorms and translation norms may affect how nonnormative gender is transmitted into Finnish. Following Venuti (2018), the study will also consider how the possible shifts in how gender is viewed relate to questions of translation ethics in the transmission of identities.
\nThe study will utilise rhetorical criticism as outlined by Karen Bennett (2019), a less explored method in translation studies, and apply it to the study of literary translations. As opposed to empiricism, the study will
\ninstead emphasize the \u201cemotive, ethical and aesthetic aspects of textual creation and interpretation\u201d (Bennett 2019, 37). Adopting a holistic approach, I will study the translations as rhetorical artefacts, although
\nthe rhetorical situation and the message (Bennett 2019, 47\u201348) will also be considered. This will place the translations in their respective historical and cultural contexts, illustrating how contemporary views
\nregarding gender have affected how gender is (re)produced in writing. Rhetorical criticism will also facilitate positioning the researcher, rejecting the positivist idea of objectivity. Overall, this paper will bring together queer translation studies and rhetorical criticism in an effort to illustrate the combined impact of translation norms and culturally constructed gender norms.<\/p>\nGender, sexuality, and geopolitics in online discussions about KAJ,\u00a0<\/span>K\u00e4\u00e4rij\u00e4 and<\/span>\u00a0Pussy Riot\u00a0<\/span><\/span> (Evgenia Amey & Karin Sandell & Karin Creutz, University of Eastern Finland)<\/h6>\n
How do language, gender, sexuality and geopolitics intertwine in the representations of artists like Pussy Riot, K\u00e4\u00e4rij\u00e4 and KAJ? Our presentation will focus on the persistence of linguistic, gendered and\/or sexualised stereotypes. We invite you all to take part in the discussion during our presentation.\u00a0<\/span><\/span><\/div>\nHumorgruppen KAJ representerade Sverige i Eurovisonen 2025. Det var unikt med tanke p\u00e5 att KAJ best\u00e5r av tre svenskspr\u00e5kiga finl\u00e4ndare. Dessutom framf\u00f6rde de sitt bidrag \u201cBara bada bastu\u201d p\u00e5 sin lokala dialekt och p\u00e5 finska. Deras framg\u00e5ng gav dem synlighet ocks\u00e5 bland den finskspr\u00e5kiga publiken i Finland. Det som syns mest \u00e4r den positiva uppm\u00e4rksamheten, men gamla f\u00f6rdomar om det finlandssvenska dyker ocks\u00e5 upp. I presentationen diskuterar jag KAJ som representanter f\u00f6r en \u201ctidigare osynlig\u201d finlandssvenskhet och vilka normer och f\u00f6rest\u00e4llningar som blottas i intersektionen mellan spr\u00e5k, etnicitet, k\u00f6n och sexualitet. F\u00f6r att belysa skillnader i mottagandet j\u00e4mf\u00f6rs KAJ:s framtr\u00e4dande med tv\u00e5 finl\u00e4ndska ESC-bidrag: Erika Vikman och K\u00e4\u00e4rij\u00e4. Jag fr\u00e5gar mig om KAJ skulle ha f\u00e5tt ett lika varmt mottagande av den finl\u00e4ndska publiken om de hade hade varit mera norm\u00f6verskridande i sin performans.\u00a0<\/span><\/span><\/div>\n<\/div>\nWe consider the way K\u00e4\u00e4rij\u00e4\u2019s popular ESC 2023 entry, memorable style and \u2018chill\u2019 public persona resonate with Finnish and international audiences, further examining how his performance of \u2018alternative masculinity\u2019 is received.\u00a0<\/span><\/span><\/div>\nLooking at discussions of the punk band Pussy Riot, whose infamous public performance and the official response to it gained worldwide attention, we trace how the perception of Russian women got challenged and shifted to that of Westernized (angry) feminists, with the band members simultaneously being praised for anti-governmental protest and resistance.\u00a0<\/span><\/span><\/div>\n6. Material Care: Rakennusperinn\u00f6n hoidon status ja sukupuoli \/\/ Material Care: Status and gender of (building) repair<\/strong><\/h3>\n
Schedule\/Aikataulu: 13.30-15.00, in room Simone Weil<\/h5>\n
Speakers and abstracts\/Puhujat ja abstraktit:<\/h4>\n
Hoivadoktriini (kulttuuri)perint\u00f6oikeudellisena periaatteena (Sanna Lehtinen)<\/h6>\n
\ncare) yhdeksi uudeksi perint\u00f6oikeudelliseksi periaatteeksi, ja pohdin, miten doktriini voisi toteutua sek\u00e4 oikeuden tulkinnassa ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n
\nmarkkinoiden l\u00e4p\u00e4isem\u00e4 matkakohdeluettelo. Perint\u00f6 hoivaa siten ihmist\u00e4 jatkuvasti monin tavoin erilaisten el\u00e4mysten ja virkistysk\u00e4yt\u00f6n kautta. Esit\u00e4n, ett\u00e4 perint\u00f6instrumentteja, kuten maailmanperint\u00f6sopimusta, tulisi tulkita ja soveltaa nykyist\u00e4 dialogisemmalla tavalla, jossa my\u00f6s perint\u00f6 saisi osakseen vastaavaa hoivaa, mit\u00e4 se jatkuvasti antaa vastikkeetta ihmisille.<\/p>\nK\u00e4sitteiden k\u00e4ytt\u00f6 rakennetun kulttuuriperinn\u00f6n konservoinnissa ja restauroinnissa todellisuuden luojana (Sini Tammi)<\/h6>\n
Future-Oriented Heritage (ForHer) tutkimusryhm\u00e4n esittely ja tutkimusaiheet (Iida Kalakoski ja Riina Sir\u00e9n)<\/h6>\n
7. Miehi\u00e4 ja maskuliinisuuksia\u00a0 \/\/ Men and masculinities<\/strong><\/h3>\n
Schedule\/Aikataulu: 9.00-10.30 + 13.30-15.00, in room Camera Obscura<\/h5>\n
Speakers and abstracts\/Puhujat ja abstraktit:<\/h4>\n