Vi har en ny medarbetare i vårt projektteam från och med Mars och hon kommer från Centret för Livslångt Lärande vid Åbo Akademi. Varmt välkommen med Lisabet Sandin-Kula!

Så här beskriver Lisabet sig själv:

“Jag har studerat allmän pedagogik och jobbar som utbildningsplanerare vid Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi. Jag har hand om koordineringen i projektet, vilket mer konkret innebär att jag ansvarar för bland annat projektets verksamhet, ekonomi, rapportering och kommunikation. Som koordinator fungerar man som en spindel i nätet, vilket är ett intressant och mångsidigt uppdrag.”

Projektets andra infosheet är nu synligt på projektets bloggsida!

Temat denna gång är Fukthalten i färskt trä.

På tre språk (svenska, finska och engelska) hittar du en kort beskrivning över varför och hur fukthalten kan variera under året i olika träslag.

Infosheetsen hittar du här

I Centret för livslångt lärandes senaste nyhetsbrev CLLsius finns det nu en beskrivning av Secure Bio Supply-projektet och dess nuvarande verksamhet.

Gå gärna in och läs:

Projektet Secure Bio Supply strävar mot en hållbar energiomställning

I projektets Arbetspaket 1 ligger fokus på en kartläggning av energiförsörjningsberedskapens nuläge i Finland och i Österbotten. Skogscentralen som ansvarar för detta arbetspaket har skrivit en rapport (på finska) över detta och den kan nu hittas här:

https://blogs2.abo.fi/secure-bio-supply/arbetspaket-1-wp1/

Trevlig lässtund!

Sist i tur att presentera sin projektpersonal är Yrkeshögskolan Novia i Vasa:

”Katrin Asplund, projektledare från Novias sida i Secure-bio-supply projektet. Miljöingenjör och sociolog som sedan 2018 varit inblandad i diverse forskningsprojekt vid Novias FUI för hållbar energiteknik. I tillägg till att jobba med kommunikation och grafik, kommer mitt fokus att ligga på utsläpp och miljöpåverkan, och med livscykelanalysen som hjälpmedel kommer vi vid Novia att titta närmare på vilka effekter långtidslagringen av fasta bränslen har på klimat och miljö.”

”Nina Åkerback. Jag är utbildad diplomingenjör och lärare. I projektet jobbar jag med livscykelanalyser. LCA är ett verktyg för att bedöma och redovisa miljöpåverkan för en produkt eller ett system. I projektet intresserar vi oss för hur miljöpåverkan skiljer sig åt mellan olika typer av fasta bränslen, och vi är nyfikna på att se vilken inverkan lagringsmetod och lagringstid har på biobränslena i LCA- modellen”

Nina Åkerback och Katrin Asplund

Secure-Bio-Supply-hanke järjesti 28.11.2024 yritysvierailu- ja työpajapäivän Laihialla.

Tutustumiskohteena oli Laihian Nuuka Lämpö Oy:n Laihian lämpölaitos. Yhtiö tuottaa 95 prosenttisesti kotimaisella polttoaineella kaukolämmitykseen tarvittavan energiamäärän. Mukaan oli kutsuttu Pohjanmaan alueella toimivien lämpölaitosten edustajia sekä hankkeen ohjausryhmän jäseniä. Paikalle saapui 12 kiinnostunutta osallistujaa.

Kuvassa toimitusjohtaja Arto Sjöblom (3.vas.) toivottaa vieraat tervetulleeksi tutustumaan Laihian Nuuka Lämpö Oy:n lämpölaitoksen toimintaan.

Laihian lämpölaitoksen syntyhistoria ulottuu aina 70-luvun alkuun saakka, jolloin ensimmäisiä kertoja puhuttiin ja suunniteltiin oman lämpölaitokseen perustamista. Kesti kuitenkin vuoteen 1999 asti ennen kuin ensimmäiset savut oman konttilaitoksen piipusta tuprahtivat taivaalle. Ja siihen aikaan piipusta taisi tosiaan tuprahtaa. Kattila kun käytti polttoaineena öljyä. Nykyinen laitosrakennus valmistui 2001-2002, kattilana 3 MW leijupetikattila. Vuonna 2021 laitosta uudistettiin perusteellisesti. Käytännössä vain rakennuksen seinät jäivät. Tekniikka uusittiin täysin ja tiloihin soviteltiin 6 MW tehoinen arinakattila moderneine ja jopa ylimitoitettuine savukaasujen puhdistusjärjestelmineen. Ajatuksena oli, että puhdistusjärjestelmä riittää täyttämään mahdollisesti tulevaisuudessa kiristyvien määräysten vaatimukset. Polttoaineena käytetään metsähaketta ja turvetta.

Tummanharmaa massiivinen katon läpi työntyvä rakenne on järeästi mitoitettu savukaasusuodatin

Laitoksen polttoaineen hankintaketjusta vastaa nykyään lämpölaitos itse. Energiapuu tulee lähialueen metsistä laitoksen omaan terminaaliin. Terminaalissa on tällä hetkellä noin 4000 m3 varasto. Haketuksen jälkeen valmis polttoaine kuljetetaan laitoksen varasto-/syöttösiiloihin.

Siiloissa on myös turvetta, jota automatiikka syöttää hakkeen mukaan sekoitepolttoaineeksi.

Poltettavan hakkeen kosteus voi maksimissaan olla jopa 60%.

Kattilan hyötysuhde on korkea, noin 91%.

Kuvassa hakkeen syötön ns. ”päiväsuppilo”.

Toimitusjohtajan omaa osaamista. Itse suunniteltu ja toteutettu laitoksen ohjausjärjestelmä.

Laitoksen valvomo

Laitoksen tekniikassa on toteutettu useita omia ratkaisuja. Ohjausjärjestelmän lisäksi muun muassa kameravalvontajärjestelmä on omaa käsialaa.

Kaupallisen, noin 16 000 euroa maksavan valvontakamerajärjestelmän sijaan rakennettiin 20 kameran järjestelmä henkilöautojen peruutuskameroista, hinta noin 600 euroa.

Muita persoonallisia ratkaisuja on myös ”Pohjanmaan tehokkain lihankypsennyslaitos” 😊

”paistopiste”

”paistomittari”

Laitoksen toiminnasta vastaa tällä hetkellä kaksi laitosmiestä, logistiikasta yksi henkilö ja hallinnosta sihteeri.

Näytöillä voidaan seurata päälaitoksen, konttilaitoksen ja varajärjestelmien prosesseja.

Sähköautomaatioon erityisesti perehtynyt Arto Sjöblom suunnittelee tekoälyratkaisujen tuomista toimintojen ohjausjärjestelmiin. Odottelemme mielenkiinnolla!

Kiitos Arto mielenkiintoisesta esittelystä!

Työpaja

Siirryimme iltapäiväksi paikallisten nuorten yrittäjien perustaman Hupi Coworking – yrityksen kokoustiloihin. Hupi-sana on pohjalainen käännös hub-sanasta!

Paikan perustaja, Sanna-Kaisa esitteli vanhaan villakehräämöön perustettua yhteisöllistä kokous- ja työtilakonseptia. Paikasta voi vuokrata tiloja kokouskäyttöön tai esimerkiksi vaihtoehdoksi etätyöpisteeksi.

 Yksinkertaisilla mietityillä ratkaisuilla tiloihin on saatu kodikas tunnelma.

Oli hyvät puitteet!

Jälkisiivoukseen sai valita työvälineitä mieleiseltä aikakaudelta

Päästiinhän me asiaankin.

Puolitoista tuntia hurahti kuin siivillä keskusteltaessa toimialan nykytilasta ja tulevista näkymistä.

Pohdinnassa oli muun muassa meneillään olevan energia- ja tekniikkamurroksen nopeus ja vaikuttavuus. Eteneekö tekninen kehitys tällä nykyisellä hurjalla vauhdilla? Tuleeko sähkökattiloista lämmöntuotannon valtavirtaa? Kehittyykö varastointitekniikka? Tapahtuuko kehityksessä takapakkia jos esimerkiksi sähkön hinta nousee radikaalista?

Mitä jos kaukolämmön hinta nousee, ovatko kuluttajat valmiita vaihtamaan lämmitysmuotoa? Onko vaihtaminen teknisesti kuinka helppo tai hinnakas ratkaisu?

Arto tarkensi vielä oman yrityksen logistiikkaratkaisuja. Varastossa on noin puolen vuoden polttoaineet. Tämä tarkoittaa, että varastoon sitoutuu iso pääoma, varsinkin suhteutettuna toiminnan volyymiin. Laihian Nuuka Lämpöhän – ja Isonkyrön Lämpö – toimii periaatteella, että maksimaalista voittoa ei tavoitella. Yhtiöiden toiminta-ajatuksena on: ”Kohtuuhintaisen energian tuottaminen asiakkaillemme luotettavasti, taloudellisesti ja tehokkaasti.”

Yrityksen polttoaineen hankintaketju toimii ja toiminnassa on huomioitu myös riskivaraa.

Hankintaketjujen optimointi yleisesti todettiin isoksi haasteeksi. Puuperäisen polttoaineen pitkäaikaisvarastoinnin kehittäminen olisi iso onnistuminen.

Haasteita siis riittää, emmekä yhden iltapäivän aikana löytäneet ratkaisuja kaikkiin.

Yhdestä asiasta olimme kuitenkin aika yksimielisiä. Valtion poukkoileva energiapolitiikka taitaa olla suurin haaste.

Päivän ja tapaamisen yksi tavoite oli toimijoiden yhteinen tapaaminen, yhteiset keskustelut ja verkostoitumisen alulle saattaminen.

Arto pohjusti keskustelua toteamalla, että muilla toimialoilla verkostoituminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen toimii, mutta hänen kokemuksensa mukaan teknisellä, insinöörivetoisella toimialalla kaikki ei niin helppoa tai luontevaa olekaan.

Tästäpä projekti otti koppia! 2025 heti alkuvuodesta otetaan työn alle toimet verkoston aikaan saamiseksi.

Kiitos kaikille mukana olleille ja erityiskiitos Artolle järjestelyistä.

Kirjailija ja valokuvaaja

Projektipäällikkö Juha Niskanen

Tässä esittäytyy Juha Suomen metsäkeskuksesta:

Juha Niskanen, projektipäällikkö, Suomen metsäkeskus

”Olen mukana Secure-Bio-Supply hankkeessa toteuttamassa Suomen metsäkeskukselle vastuutettuja työpaketteja WP1 ja WP2.

Työpakettien sisällöt tiivistetysti ovat biopolttoaineiden varastoinnin ja logistiikan nykytilan kartoitus niin valtakunnallisesti kuin hankkeen toimialueella Pohjanmaalla. Projekti pyrkii tunnistamaan energiamurrokseen liittyviä muutoksia, haasteita ja kehitysmahdollisuuksia.

Itsestäni lyhyesti. Olen tehnyt koko työurani metsäkeskuksen palveluksessa. Organisaation nimi on ehtinyt urani varrella vaihtua useampaan kertaan mutta nyt mennään valtakunnallisena organisaationa, Suomen metsäkeskuksena.

Olin pitkään metsäkeskuksen viranomaispuolella, mutta viimeiset noin kymmenen vuotta olen tehnyt projekti- ja asiantuntijatehtäviä. Tehtävät ovat liittyneet kaavoituksen vaikuttavuuksien analysointeihin ja viimeisimmät työt metsäenergian logistiikkaselvityksiin Uudellamaalla.

Merkittävin työni viimeiset kaksi ja puoli vuotta on ollut valtakunnallisen, huoltovarmuusteemaisen TIESIT-hankkeen terminaaliprojektin toteuttaminen.

Uskon että aiemmat tehtäväni antavat sopivasti kokemusperäistä taustaa Secure-Bio-Supply-hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Sopivasti rajattu alueellinen hanke mahdollistaa myös joustavasti uusien toimintamallien ja tekniikoiden testaamista.”

Projektets första Infosheet har nu publicerats!

Infosheet 1: Stenkol och torv skall fasas ut!

Läs det gärna ifall du vill lära dig mera!

Först i tur att presentera projektpersonalen är Åbo Akademi. Vid Åbo Akademi samarbetar två ämnen i Vasa, Energitekniken och Centret för Livslångt lärande (CLL). 

Här är en kort beskrivning av Energiteknikens projektpersonal: 

”Margareta Björklund-Sänkiaho, projektledare för projektet. Jag har varit bioenergi, torv och avfallsforskare vid VTT i Jyväskylä och Otnäs 1989–2009, samt lärare och forskare vid Jyväskylä universitet 2006–2012. Några viktiga EU projekt från den tiden har varit Eforwood, NetBioCof och BIOCLUS. Jag har i tiden gjort mina egna examensarbeten om skogs- och avfallsbränslen. Från 2012 har jag fungerat som professor i Energiteknik vid Åbo Akademis teknikenhet i Vasa och vi har många aktiviteter på gång kring energilagring.  Jag upplever vårt projekt som en jättespännande utmaning i den energiomställning som nu pågår!” 

”Jag heter Jessica Tuuf och arbetar som projektforskare vid Energitekniken i Vasa sedan några år tillbaka. Jag har en mångvetenskaplig utbildningsbakgrund, med både en FD-examen i Biokemi samt en lärarexamen i kemi och biologi i bagaget. I projektet hjälper jag till i alla arbetspaket, men kommer att göra en punktinsats i arbetspaketet gällande riskhanteringen vid energiomställningen.” 

”Sami Lieskoski. Mina forskningsområden som doktorand vid energitekniken berör bland annat energilagring och simulering av energisystem. I det här projektet kommer jag som projektingenjör att speciellt arbeta med att identifiera utmaningarna med långtidslagring av biobränslen, såsom ved i form av stam– och gallringsved eller skogsflis, och att räkna ut kostnaderna för lagringen av dessa. Behovet för biobränslen ökar vid övergången till ett kolneutralt energisystem när dessa ersätter traditionella fossila bränslen som stenkol och energitorv. De här traditionella fossila bränslena är lättare och billigare att långtidslagra jämfört med biobränslen. Jag kommer därför att identifiera egenskaperna i olika biobränslen som påverkar deras lagring, och hur de här egenskaperna påverkar kostnaderna för lagringen, till exempel genom materialsvinn. Det är viktigt att jämföra biobränslens egenskaper och kostnaderna för lagringen av dem jämfört med kol och torv för att kunna optimera planeringen av framtida långtidslager för biobränslen. Långtidslagrade biobränslen kan säkerställa energiförsörjningen i ett framtida energisystem där andelen fluktuerande produktion från vind- och solkraft är högre.” 

”Robert Köhler. Diplomingenjör i Energiteknik och ingenjör (YH) i produktionsekonomi. Jobbar som projektassistent och arbetsuppgifterna i projektet hör främst till projektets arbetspaket WP1 kring kartläggning av nuläget ifråga om lagring av biobränslen, torv och kol.” 

Margareta Björklund-Sänkiaho, Jessica Tuuf, Sami Lieskoski och Robert Köhler 

Vid CLL i Vasa består projektpersonalen av dessa två personer: 

”Mitt namn är Linda Ahlbäck, allmänpedagog som till vardags arbetar som utbildningsplanerare vid Centret för livslångt lärande här vid Åbo Akademi. I projektet jobbar jag med administration som i det här fallet är ett brett begrepp omfattande allt från mötesprotokoll, kommunikation och rapportering, till planering av workshops och spridande av de resultat som parterna tillsammans arbetar fram.” 

”Satu Laitila, jobbar som projektchef vid Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi och har en utbildningsbakgrund inom pedagogiken och ekonomin. Jag hade möjligheten att vara med om att ta fram detta spännande projekt och är fortsättningsvis en del av projektets utvidgade projektgrupp. För min och CLL:s del ser jag speciellt fram emot att i det här men också i andra FoU-projekt, ta till vara erfarenheterna och resultaten för att på basen av dem utveckla möjligheterna till kontinuerligt lärande. 

Satu Laitila och Linda Ahlbäck 

Varmt välkomna att kontakta oss ifall ni funderar över något!