{"id":310,"date":"2020-03-16T14:51:39","date_gmt":"2020-03-16T12:51:39","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/seaher\/?p=310"},"modified":"2020-03-16T14:51:39","modified_gmt":"2020-03-16T12:51:39","slug":"nyt-on-pakko-aineistontuottamista-nuorten-parissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/seaher\/2020\/03\/16\/nyt-on-pakko-aineistontuottamista-nuorten-parissa\/","title":{"rendered":"\u201dNyt on pakko!\u201d \u2013 aineistontuottamista nuorten parissa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/strong><\/p>\n

Olen ollut muutaman vuoden limitt\u00e4in Ilmastonmuutosta koskeva tieto ja It\u00e4meri<\/a> – (Tiina ja Antti Herlinin s\u00e4\u00e4ti\u00f6; 2018\u20132020) ja Living with the Baltic Sea – Environmental knowledge and circulation of knowlede<\/a> (Seaher, Suomen Akatemia; 2018\u20132022) -hankeen tutkijana. Molempien hankkeiden tavoitteet ovat yhtenev\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 monitieteiset hankkeemme alkoivat toden teolla reilu vuosi sitten. Oma tutkimusalueeni hankkeissa<\/a> on meri ja rannikkoymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4 kokemuksellinen tieto osana ymp\u00e4rist\u00f6perint\u00f6\u00e4 (environmental heritage<\/em>), se miten ihmiset havainnoivat, kokevat ja sopeutuvat erilaisiin muutoksiin vesiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Tarkasteluni kohteeksi olen hahmotellut hankkeen alkaessa havainnot, tavat, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, perinteet ja niiden tulkinnat. Toimintatapani olivat kirjoitettuna hankehakemuksiin: aineistonani k\u00e4yt\u00e4n haastatteluja, j\u00e4rjest\u00e4n ty\u00f6pajoja tuottaakseni t\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 tietoa yhdess\u00e4 muiden viiteryhmien ja kent\u00e4n kokijoiden kanssa. Kun teimme hakemusta, en tiennyt ty\u00f6skentelev\u00e4ni hyvin pian nuoriin liittyv\u00e4n tiedon parissa.<\/p>\n

Jatkuvasti vireill\u00e4<\/strong><\/p>\n

Tutkijan ty\u00f6 on pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4. Monet suunnitellut aikeet kest\u00e4v\u00e4t toteutuakseen jopa vuosia. Tai niist\u00e4 kirjoittaminen. Mik\u00e4 monesti toki johtuu ensiksikin rahoituksesta. Olen ollut etuoikeutetussa asemassa suhteessa siihen. Toiseksi hankkeen alkaessa saattaa tuntea seisovansa tyhj\u00e4n \u2013 olemattoman aineiston \u2013 p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Omalla kohdallani v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni (2017)<\/a> haastatteluaineistoineen antoi hyv\u00e4n perustan jatkaa kokemuksellisen tiedon tarkasteluani ja sen edelleen k\u00e4sitteellist\u00e4mist\u00e4. Tutkijana jatkammekin aina sen pohjalta, mit\u00e4 itse tai muut tutkijat ovat tehneet ennen meit\u00e4. N\u00e4enkin tieteen my\u00f6s yhdenlaisena, vaikkei ainoana, ihmiskunnan muistina siit\u00e4, mik\u00e4 ja mink\u00e4lainen tieto on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tuottaa, tallentaa ja vied\u00e4 tulevaisuuteen.<\/p>\n

Suuren osan hankkeen aineistosta tuotamme hankkeen aikana. Kun oma tutkimuskohteeni on kokemuksellinen tieto, etsin sit\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseni sen, mietin sen olemusta ja tuottamisen prosessia. Etnografina k\u00e4yt\u00e4n aineistosta kirjoittaessa tuottamista<\/em>, en keruuta. Aineisto ei siis ole \u2013 ainakaan t\u00e4ysin, kokonaan tai yksinomaan l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4, siis jo olemassa, kun l\u00e4hdet itsesi, nauhurisi ja muistiinpanov\u00e4lineittesi kanssa kent\u00e4lle.<\/p>\n

Osa aktiivista tutkijuutta on vireill\u00e4olo. Herkkyys tilanteille, jossa mahdollisesti tuotetaan omaa tutkimusaineistoa. Se on ilmi\u00f6n aistimista ja arvausta jo sit\u00e4 suunnitellessa. Joskus aineisto on t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. Niin kuin hankkeemme aihe: ilmastonmuutos ja siihen liittyv\u00e4 tieto.<\/p>\n

Nuorten kokemuksellisen tieto<\/strong><\/p>\n

Viime syksyn\u00e4 seisoin keskell\u00e4 nuorten kokemuksellisen tiedon ilmausta. Syyskuisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eduskuntatalon eteen oli ker\u00e4\u00e4ntynyt nuoria iskulauseineen ja kyltteineen ilmastolakon mielenosoitukseen. Suoralla toiminnalla vaadittiin aikuisia toimimaan. Julkinen tila, jonka taustalla komeili p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon monumentaalinen rakennus, oli nuorten areenana n\u00e4ky\u00e4 ja kuulua.<\/p>\n

Siin\u00e4 tunteiden ja \u00e4\u00e4nien melskeess\u00e4 mietin omien kierr\u00e4tysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jeni ja kulutusvalintojeni lis\u00e4ksi omaa osuuttani aikuisena ty\u00f6ni kautta. Hankkeemme oli ollut vuoden 2019 aikana mukana Varsinais-Suomessa toteutettavassa Aboa Vetus & Ars Nova -museon ja kolmannen sektorin ymp\u00e4rist\u00f6kasvatusorganisaatio Valonian S\u00e4\u00e4 ja m\u00e4\u00e4<\/em> -yhteisty\u00f6hankkeessa, joka tehtiin kahdeksan yl\u00e4koulun luokan kanssa. Siin\u00e4 yl\u00e4koululaiset pohtivat Valonian ja museon tuottaman aineiston ja asiantuntijoiden kanssa ilmaston muuttumista sek\u00e4 s\u00e4\u00e4n ja ihmisen vuorovaikutusta eri aikoina. Oppimiskokonaisuudessa s\u00e4\u00e4t\u00e4 k\u00e4siteltiin sek\u00e4 fysikaalisena ilmi\u00f6n\u00e4 ett\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6in\u00e4 ja historiallisena jatkumona. Kev\u00e4\u00e4n aikana luokat saivat kouluun vieraakseen ymp\u00e4rist\u00f6kasvattajan, tekiv\u00e4t itsen\u00e4isi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 ja k\u00e4viv\u00e4t museolla ty\u00f6pajassa. Hankkeen tavoitteena oli lis\u00e4t\u00e4 yl\u00e4kouluik\u00e4isten ymm\u00e4rryst\u00e4 ilmaston vaikutuksista ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja toisaalta ihmisen vaikutuksesta ilmastoon.<\/p>\n

Olin hankkeessa mukana kulttuurihistorioitsija Silja Laineen kanssa. Hypp\u00e4simme jo liikkuvaan junaan, mutta ehdimme olla mukana suunnitteluvaiheesta sen p\u00e4\u00e4ttymiseen saakka. J\u00e4rjestimme my\u00f6s yleis\u00f6lle avoimen paneelin, jossa hankkeen pohjalta rakennetun n\u00e4yttelyn tiimoilta keskusteltiin ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksesta ja ilmastonmuutoksesta, nuorten vastuusta ja mahdollisuuksista osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja ilmastopolitiikkaan sek\u00e4 koulu- ja museolaitoksen roolista ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksessa. Kirjoitamme yhdess\u00e4 Laineen ja Nina Tynkkysen kanssa hankkeesta artikkeleita, joista ensimm\u00e4inen l\u00e4hti juuri kustantajalle. Siin\u00e4 analysoimme edell\u00e4 kuvattua yhteisty\u00f6hanketta ilmastonmuutosta koskevan tiedon tuotannon ja nuorten toimijuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

\u00a0\"\"<\/strong><\/p>\n

Mit\u00e4 aineiston tuottaminen tuossa hankkeessa oli? Miss\u00e4 sain kiinni nuorten kokemuksellisesta tiedosta? Kokemuksellinen tieto on osa kaikkea muuta tietoa. Se on k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, tunteita ja tottumusta, tuntemuksia, aavistuksia ja aistimuksia sek\u00e4 suoraa ja tahatontakin toimintaa. Se vastaa kysymykseen: miten? Se saattaa olla kaiken muun tiedon taustalla, takana, pohjalla, perustana olevana hiljaisena tietona (tacit knowledge<\/em>). Nuoret puhuivat hankkeen s\u00e4\u00e4havaintokorteissa sateisen ilman \u201d\u00e4rsytt\u00e4v\u00e4n\u201d ja \u201dmasentavan\u201d. Pahaa oloa oli saanut aikaan viiv\u00e4stynyt kev\u00e4\u00e4ntulo.<\/p>\n

Osa aineistosta on kirjattavissa lainauksina ja n\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 kuvina, jotka puhuvat paljon sellaisenaan. Kun on kyse nuorten kokemuksesta, se on usein hahmottumatonta, mutta ilmauksissaan vahvaa ja reagoinneissaan nopeaa. Tieteellisess\u00e4 tekstiss\u00e4 analyysiin tulisi kirjoittaa tarkkaan, k\u00e4sittein ja tulkinnoin tuosta, aineistosta nousevasta hahmottumattomasta, kohdallani kokemuksellisesta tiedosta. Sillekin olen jo l\u00f6ytynyt k\u00e4sitteellisi\u00e4 johtolankoja, sit\u00e4 miten siit\u00e4 kirjoittaa. Olen l\u00e4htenyt monitoimijuuden tielle. L\u00e4hestyn asiaa monista n\u00e4k\u00f6kulmista, eri aineistojen avulla. Olen esimerkiksi kirjoittanut yhdess\u00e4 kansatieteilij\u00e4 Katriina Siivosen kanssa prosessista, miten (my\u00f6s) kokemuksellisesta tiedosta valitaan ja voidaan valikoida kest\u00e4vi\u00e4 elementtej\u00e4 tulevaisuuden kulttuuriperinn\u00f6n osaksi. (Kirjoitus on viel\u00e4 kustantajalla.)<\/p>\n

S\u00e4\u00e4 ja m\u00e4\u00e4 -hankkeessa olin tarkkailijana kahden luokan ty\u00f6pajoissa. Olin mukana, koin tiedon kulkua, vastaanottoa, siihen reagoimista. Seurasin tilanteita ja tein havaintoja. Saimme hankkeen kahden koulun oppilasty\u00f6t ja n\u00e4yttelyn kaikki ty\u00f6t aineistoksemme. Nauhoitin yhden palautekeskustelun j\u00e4rjest\u00e4jien kanssa ja lopuksi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4mme paneelin. Kaikki oli koko ajan kesken, vireill\u00e4. Tieto kokemuksellisesta tiedosta on kohteensa kaltaista. Sit\u00e4 ei n\u00e4kynyt selkeiss\u00e4 dokumenteissa vain jossain, se lymy\u00e4\u00e4 kaikessa. Se my\u00f6s kypsyy tutkijassaan hiljaa ja hitaasti.<\/p>\n

Tutkijan ty\u00f6ni on aktiivista lukemista, kirjoittamista, osallistumista ja kent\u00e4ll\u00e4 oloa. N\u00e4ist\u00e4 tutkijan kokemuksista ja niiden yhdistymisest\u00e4 muuhun tietoon syntyy v\u00e4hitellen kirjoitusta. Ja ennen kirjoittamista sek\u00e4 kirjoittaessa, saattaa synty\u00e4 uutta tietoa. Hankkeessamme olemme my\u00f6s tietoisesti tuottaneet tietoa yhdess\u00e4 kirjoittamisella. Siin\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin rakentuu monista eri tiedon poluista yhten\u00e4inen tulema. Kokemus on mielenkiintoinen, kun kohteena on my\u00f6s itse tiedon tuottaminen.<\/p>\n

Kokemuksellisen tiedon yksi ominaisuus on my\u00f6s yhteis\u00f6llisyys, se ei tapahdu vain ihmisen ihon sis\u00e4puolella, vaan purkautuu ulos joskus jopa syntyess\u00e4\u00e4n. N\u00e4it\u00e4 tiedon hitaan muhimisen, nopean purkautumisen tai pitk\u00e4aikaisen yhdess\u00e4 pohdinnan konkreettisia tiloja, sosiaalisen median virtuaalitilojen lis\u00e4ksi, tulisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kaikille, olkoot toimijat nuoria tai vanhoja.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen ollut muutaman vuoden limitt\u00e4in Ilmastonmuutosta koskeva tieto ja It\u00e4meri – (Tiina ja Antti Herlinin s\u00e4\u00e4ti\u00f6; 2018\u20132020) ja Living with the Baltic Sea – Environmental knowledge and circulation of knowlede (Seaher, Suomen Akatemia; 2018\u20132022) -hankeen tutkijana. Molempien hankkeiden tavoitteet ovat yhtenev\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 monitieteiset hankkeemme alkoivat toden teolla reilu vuosi sitten. Oma tutkimusalueeni hankkeissa on meri … Continue reading \u201dNyt on pakko!\u201d \u2013 aineistontuottamista nuorten parissa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":493,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-310","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/seaher\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/310","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/seaher\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/seaher\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/seaher\/wp-json\/wp\/v2\/users\/493"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/seaher\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=310"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/seaher\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/310\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":314,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/seaher\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/310\/revisions\/314"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/seaher\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=310"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/seaher\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=310"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/seaher\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=310"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}