Kirjoittanut FT Eija Stark<\/p>\n
Vanhan sananlaskun mukaan ”kauppa se on, joka kannattaa”, sill\u00e4 ”maanviljelys on sattuman varassa”. Entisajan maalaisyhteis\u00f6jen kaupank\u00e4ynnist\u00e4 ja kulutustavaroista on satoja muistiinpanoja \u2013 sananlaskuja, tarinoita ja muistitietoa \u2013 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin arkistoaineistoissa. Aineistosta valtaosa on ker\u00e4tty vuosina 1935\u201336, jolloin SKS j\u00e4rjesti Kalevalan Riemuvuoden Kilpakeruun 100-vuotiaan Kalevalan kunniaksi.<\/p>\n
Tarinankertojat olivat tuolloin 1850\u20131890-luvuilla syntyneit\u00e4 ja n\u00e4in ollen he edustivat sukupolvia, jotka todistivat kulutustavaroiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymisen p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmenossaan. Heid\u00e4n maailmassa vallalla ollut omavaraistalous alkoi menett\u00e4\u00e4 asemaansa. My\u00f6s yksil\u00f6llinen liikkumavara niin sosiaalisesti ja kulttuurisesti kuin maantieteellisesti laajeni. Usko syntym\u00e4ss\u00e4 saatuun osaan alkoi v\u00e4isty\u00e4, ja tietoisuus ihmisen omien valintojen vaikutuksista asioiden lopputulokseen kasvoi kuten sananlaskulla \u201deih\u00e4n kauppa ole Jumalan tekem\u00e4\u201d korostettiin: huonon kaupan tekev\u00e4t ”v\u00e4\u00e4r\u00e4t ja omavaltaiset ihmiset eik\u00e4 Jumala”, kuten yksi SKS:n kertojista selitti.<\/p>\n
Englannissa niin sanottu kulutuksen vallankumous<\/em> katsotaan k\u00e4ynnistyneen vuosien 1600\u20131750 aikana. Suomessa t\u00e4m\u00e4 tapahtui huomattavasti my\u00f6hemmin, vasta oikeastaan 1800-luvun lopulta l\u00e4htien jatkuen toiseen maailmansotaan saakka. Kulutuksen vallankumouksella (engl. Consumer revolution) tarkoitetaan kulutustavaroiden, kuten tupakan, kahvin, kankaiden ja aterimien kysynn\u00e4n ja kulutuksen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 yhteiskunnassa. K\u00e4sitteell\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n eroa aiempaan, ainoastaan yl\u00e4luokalle kuuluneisiin kulutustottumuksiin ja sen ydin on juuri massojen v\u00e4hitt\u00e4isess\u00e4 siirtymisess\u00e4 kulutustavaroiden k\u00e4ytt\u00e4jiksi.<\/p>\n Kulutuksen vallankumous liittyy teolliseen vallankumoukseen sik\u00e4li, ett\u00e4 tuotteiden valmistaminen yh\u00e4 laajenevalle asiakaskunnalle tarvitsi tehokkaat tuotantokoneet aiemman, hitaasti tapahtuvan k\u00e4sintehdyn valmistuksen sijaan. Kulutuksen vallankumous on n\u00e4in ollen osa teollisen tuotannon historiaa, vaikka 1900-luvun alkuvuosikymmenin\u00e4 Suomen syrj\u00e4isill\u00e4 saloilla liikkuneet tavaram\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t suuria olleetkaan.<\/p>\n Kun vuosisatojen saatossa muodostunut kulttuurinen tieto oikeanlaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ns. kulttuurinen normi, oli perustunut paikallaan pysyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nmuotoon, aiheuttivat kaupank\u00e4ynnin lis\u00e4\u00e4ntyminen ja kiertelev\u00e4t kauppiaat niin uteliaisuutta kuin torjuvia tunteita maalaisyhteis\u00f6jen taholta. My\u00f6s kaupunkien ja pit\u00e4jien vuotuismarkkinat ihmispaljoudellaan, tavaram\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4\u00e4n ja sosiaalisella kuhinallaan her\u00e4ttiv\u00e4t kiinnostusta. Arkistoaineistossa markkinoita, jonne saavuttiin eri puolilta pit\u00e4j\u00e4\u00e4 ja jonne kokoontui suomen- ja ruotsinkielisi\u00e4 myyji\u00e4 ja ostajia, kuvataan paikaksi, jossa sai halutessaan olla incognito<\/em> eik\u00e4 automaattisesti saanut stigmaa syntyper\u00e4ns\u00e4 tai alhaisen asemansa takia.<\/p>\n Tutkijaa ei yll\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 ihmiset k\u00e4sitteliv\u00e4t kulutuksen ja tavaram\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymisen sosiaalisia tilanteita kerronnan keinoin. Toki vieraisiin ihmisiin ja uusiin tuotteisiin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti oli aina suhtauduttu ep\u00e4illen, jopa torjuvasti ja vihamielisesti, mutta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 vanhoissa tarinoissa on se, miten rennosti ne l\u00e4hestyv\u00e4t kaupank\u00e4ynti\u00e4 ja kauppiaita ilmi\u00f6in\u00e4. Tarinoissa pilkan ja naurun kohteena voi olla tyhm\u00e4 ja tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n asiakas (”savolaisukko”; ”pappi”). Tarinoiden ytimess\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n usein on my\u00f6s kielellinen ilottelu ja mielikuvaleikki, mit\u00e4 kaupanteko tapahtumana ihmisiss\u00e4 sai aikaan kuten seuraava kertomus havainnollistaa: ”Kauppias koettelee juoksupoikaansa, soittaa liikkeeseens\u00e4 ja kysyy: \u201dOnko teill\u00e4 myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 oksanreiki\u00e4?\u201d \u201dEi ole nyt varastossa.\u201d \u201dMinne ne vietiin?\u201d \u201dNe l\u00e4hetettiin Ameriikkaan puuhevosen h\u00e4nn\u00e4nreijiksi.\u201d Poika sai vakinaisen paikan.” S\u00e4\u00e4ty-yhteiskunta, ancien r\u00e9gime<\/em>, oli selv\u00e4sti muutoksen tilassa, jossa ikivanhan rankij\u00e4rjestyksen haastoi uudenlaiset ammatit ja sosiaaliset roolit.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjoittanut FT Eija Stark Vanhan sananlaskun mukaan ”kauppa se on, joka kannattaa”, sill\u00e4 ”maanviljelys on sattuman varassa”. Entisajan maalaisyhteis\u00f6jen kaupank\u00e4ynnist\u00e4 ja kulutustavaroista on satoja muistiinpanoja \u2013 sananlaskuja, tarinoita ja muistitietoa \u2013 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin arkistoaineistoissa. Aineistosta valtaosa … Forts\u00e4tt l\u00e4sa