{"id":491,"date":"2020-10-09T14:56:12","date_gmt":"2020-10-09T12:56:12","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva\/?p=491"},"modified":"2020-10-09T14:56:12","modified_gmt":"2020-10-09T12:56:12","slug":"mielekasta-hoivatyota-itseohjautuva-toimintamalli-tyon-kehittamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva\/2020\/10\/09\/mielekasta-hoivatyota-itseohjautuva-toimintamalli-tyon-kehittamiseen\/","title":{"rendered":"Mielek\u00e4st\u00e4 hoivaty\u00f6t\u00e4 \u2013 itseohjautuva toimintamalli ty\u00f6n kehitt\u00e4miseen"},"content":{"rendered":"

KTM, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Riitta-Liisa Larjovuori<\/strong><\/em>
\nKT, tutkimusjohtaja Kirsi Heikkil\u00e4-Tammi<\/strong><\/em>
\nTy\u00f6hyvinvoinnin tutkimusryhm\u00e4, talouden ja johtamisen tiedekunta, Tampereen yliopisto<\/em><\/p>\n

Hoitajal\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 toiminnasta ratkaisu terveydenhuollon kriisiin?<\/h2>\n

Suomessa on puhuttu viime aikoina paljon johtamisen ja organisoitumisen tapojen muutoksesta, jossa keskeist\u00e4 on ty\u00f6ntekij\u00f6iden mahdollisuus organisoida ty\u00f6t\u00e4\u00e4n itseohjautuvasti. Meill\u00e4 oli mahdollisuus kuulla yht\u00e4 t\u00e4m\u00e4n muutoksen uranuurtajaa, hollantilaista Jos de Blokia<\/strong> vakuutusyhti\u00f6 Varman ja Itla-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 webinaarissa 9.9.2020. De Blok on tullut maailmanlaajuisesti tunnetuksi hoiva-alan uudistamisesta, jonka h\u00e4n on aloittanut ja toteuttanut omassa Buurtzorg-yrityksess\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n

Vuonna 2006 Hollannin terveydenhuolto oli ajautunut kriisiin. Erityisesti kotihoidon tilanne oli vaikea. Alan ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 jopa puolet oli vaihtamassa ammattia mm. huonojen ty\u00f6olojen ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien resurssien takia. Sairaanhoitaja Jos de Blok p\u00e4\u00e4tti toimia. H\u00e4n kokosi hoitajia yhteen pohtimaan, miten hoitajat itse organisoisivat hoidon ja millaisissa oloissa he haluaisivat ty\u00f6skennell\u00e4. N\u00e4in syntyi nyky\u00e4\u00e4n jo 15 000 ammattilaista ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 kotihoitoa tuottava Buurtzorg-yritys. Uudenlaisen toiminnan kautta saatiin huomattavia taloudellisia s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 tyytyv\u00e4isempi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja asiakkaita.<\/p>\n

Hoidon laatu ja ty\u00f6hyvinvointi kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4<\/h2>\n

Seurasimme seminaaria mielenkiinnolla, sill\u00e4 hoiva-alan haasteet kuulostavat kovin tutuilta oman ty\u00f6mme n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hyvinvoiva hoiva -hankkeessa kehit\u00e4mme ik\u00e4ihmisten hoitoa yhdess\u00e4 alan ty\u00f6paikkojen kanssa. Tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta, palvelun laatua ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden hyvinvointia. Hyvin samanlaisia tavoitteita siis kuin Buurtzorgillakin. Tutkimusten mukaan n\u00e4m\u00e4 asiat kulkevatkin k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4n hyvinvointi ja ty\u00f6yhteis\u00f6n toimivuus rakentavat laadukasta ja hyvin toimivaa hoivaa. TkT Merja Fischer<\/strong> on v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseensa pohjaten todennut, ett\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 palvelua kehitett\u00e4ess\u00e4 t\u00e4ytyy rakentaa ensin oman henkil\u00f6kunnan ”asiakaskokemus” (Fischer 2012). Toisaalla on saatu tutkimustuloksia siit\u00e4, ett\u00e4 sairaaloissa ongelmat henkil\u00f6st\u00f6n hyvinvoinnissa ovat yhteydess\u00e4 potilaiden huonompaan hoitotasapainoon ja lis\u00e4\u00e4ntyneisiin sairaalainfektioihin (Oksanen 2012).<\/p>\n

Hyvinvoiva hoiva -hanke auttaa hoitajia kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n<\/h2>\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 Buurtzorgissa l\u00e4hes kaikki vaikutusvalta rekrytoinneista ty\u00f6vuoroihin ja toimitilojen valintaan on annettu noin 12 hengen hoitajatiimeille, on oma hankkeemme l\u00e4htenyt pienin askelin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n hoitajien vaikutusmahdollisuuksia tarjoamalla heille v\u00e4lineit\u00e4 ja mahdollisuuksia oman ty\u00f6ns\u00e4 kehitt\u00e4miseen. Kotihoidon ja asumispalveluiden ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat tiimeiss\u00e4 valinneet oman ty\u00f6ns\u00e4 arjesta nousevia kehitt\u00e4miskohteita ja l\u00e4hteneet toteuttamaan vaiheittaisia muutoksia ja parannuksia. Apuna t\u00e4ss\u00e4 ovat mm. palvelumuotoilun menetelm\u00e4t ja lean-ajattelu.<\/p>\n

Ty\u00f6ntekij\u00f6iden esiin nostamat asiat ovat mm. seuraavanlaisia: halu kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 siten, ett\u00e4 itse asiakasty\u00f6lle j\u00e4isi enemm\u00e4n aikaa, mahdollisuus hoitaa asiakkaan asiat ns. kerralla kuntoon tai ainakin valmiimmaksi, enemm\u00e4n joustavuutta asiakasty\u00f6h\u00f6n, enemm\u00e4n pysyvyytt\u00e4 asiakassuhteissa, parempi tiedonkulku hoitajien kesken ja eri toimintojen v\u00e4lill\u00e4. Juuri n\u00e4iden asioiden parantamiseen my\u00f6s Buurtzorgin toimintamalli t\u00e4ht\u00e4\u00e4. Kotihoidon toiminta ei ole tarkkaan kellotettua, vaan aikataulut sallivat sen, ett\u00e4 jokin asiakask\u00e4ynti voi kest\u00e4\u00e4 my\u00f6s pidemp\u00e4\u00e4n. Toisaalta t\u00e4m\u00e4 vaatii my\u00f6s hoitajilta joustavuutta. Ty\u00f6ntekij\u00e4 on yleens\u00e4 valmis joustamaan, jos my\u00f6s h\u00e4nen tarpeitaan ja toiveitaan kuunnellaan, eli joustaminen on vastavuoroista. Vaikutusmahdollisuuksien antaminen on vahva tapa osoittaa arvostusta ja luottamusta alan ammattilaisille. Kuulemamme mukaan t\u00e4m\u00e4 ilmeisesti toimii Buurtzorgissa hyvin.<\/p>\n

Rakenteelliset esteet turhauttavat kehitt\u00e4ji\u00e4<\/h2>\n

Hankkeemme kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 on havaittu, ett\u00e4 hyv\u00e4t kehitt\u00e4misajatukset pys\u00e4htyv\u00e4t usein organisaatioissa oleviin siiloihin ja rakenteisiin. Jos ty\u00f6pajoissa on tunnistettu asioita, joiden muuttaminen vaatisi oman toimialueen ulkopuolelle menemist\u00e4, on kehitt\u00e4minen koettu vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi. T\u00e4m\u00e4 on ty\u00f6ntekij\u00f6ille osin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja turhauttavaakin, koska asiakasl\u00e4ht\u00f6isist\u00e4 palvelupoluista ja siilojen purkamisesta on puhuttu jo pitk\u00e4\u00e4n. Vaikka pienten askelien kehitt\u00e4misty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, my\u00f6s reittien luominen arjen ty\u00f6st\u00e4 nousevien kehitt\u00e4misteemojen eteenp\u00e4inviemiselle yksikk\u00f6- ja sektorirajoista v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisi tarpeen. Arviomme mukaan paljon kehityspotentiaalia j\u00e4\u00e4 rakenteiden kankeuden takia toteutumatta. Moni hyv\u00e4 idea j\u00e4\u00e4 vain pienen kahviporukan keskusteluihin.<\/p>\n

J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 hyvi\u00e4 kokemuksia itseohjautuvasta tiimity\u00f6st\u00e4<\/h2>\n

Suomessakaan Buurtzorgin toimintamalli ei ole en\u00e4\u00e4 vain kaukaista utopiaa. Itseohjautuvaa tiimity\u00f6t\u00e4 on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n esimerkiksi J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kotihoidossa, jossa saaduista opeista kertoi seminaarissa muutoshanketta fasilitoinut Kati Toikka<\/strong>.<\/p>\n

J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4mishankkeessa l\u00e4hdettiin vahvistamaan 8\u201312 hengen tiimien mahdollisuuksia ottaa teht\u00e4v\u00e4kentt\u00e4\u00e4ns\u00e4 haltuun yh\u00e4 itsen\u00e4isemmin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4kokonaisuudet olivat<\/p>\n

    \n
  1. resurssien ohjaaminen asiakasl\u00e4ht\u00f6isen ty\u00f6vuorosuunnittelun kautta,<\/li>\n
  2. asiakasty\u00f6n organisointi ja hallinta,<\/li>\n
  3. palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden varmistaminen,<\/li>\n
  4. tiimin osaamisen kehitt\u00e4minen ja rekrytointi sek\u00e4<\/li>\n
  5. ty\u00f6hyvinvointitoiminta (Itseohjautuva kotihoito \u2013 kehitt\u00e4mishanke J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4, Kunteko 2020).<\/li>\n<\/ol>\n

    Itseohjautuvuus on siis ulottunut ty\u00f6n olennaisiin rakenteisiin, ja hanketta voidaankin pit\u00e4\u00e4 my\u00f6nteisell\u00e4 tavalla kunnianhimoisena. Kokeilu on tuottanut rohkaisevia tuloksia. Esimerkiksi sairauspoissaolot ovat v\u00e4hentyneet ja ty\u00f6tyytyv\u00e4isyys parantunut.<\/p>\n

    Mik\u00e4 itseohjautuvuudessa pelottaa?<\/h2>\n

    Itseohjautuvuuden lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 puhuttaessa tuodaan usein esille sen mahdolliset riskit. Ent\u00e4 jos asiat menev\u00e4tkin vikaan \u2013 kuka on vastuussa? Jos asioista ollaankin eri mielt\u00e4, saadaanko ikin\u00e4 aikaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4? Miten toimitaan, jos joku ei hoida osaansa? N\u00e4m\u00e4 ovat kaikki aiheellisia kysymyksi\u00e4, joihin itseohjautuvasti toimivissa organisaatioissa on kehitetty ratkaisuja ja toimintamalleja. Aina ei ehk\u00e4 muisteta, ett\u00e4 samankaltaisia riskej\u00e4 on olemassa toimintamallista riippumatta. Itseohjautuvammassa mallissa ns. resilienssi\u00e4, eli mukautumis- ja palautumiskyky\u00e4 esimerkiksi kriisej\u00e4 kohdattaessa lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 havaintoja tekevi\u00e4 ja toimintaansa \u00e4lykk\u00e4\u00e4sti sopeuttavia ja ohjaavia ihmisi\u00e4 on paljon enemm\u00e4n kuin keskitetysti johdetussa organisaatiossa. Jokaiselta ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 my\u00f6s vaaditaan t\u00e4llaisessa mallissa enemm\u00e4n. Tarvitaan osaamista, rohkeutta ja kommunikointikyky\u00e4. Vastineeksi voi toisaalta saada merkityksellisyytt\u00e4, hallinnan tunnetta ja vahvempia yhdess\u00e4 onnistumisen ja selviytymisen kokemuksia.<\/p>\n

    Jos de Blok aloitti kuvauksensa muutoksen l\u00e4ht\u00f6kohdasta tilanteessa, jossa hoitoty\u00f6 oli kriisiss\u00e4. Monet hoitajat olivat vaihtamassa kokonaan ammattia. Heille oli helppoa perustella tarve uudelle toimintatavalle, ja alan kriisi ravisteli my\u00f6s p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 huomaamaan muutostarpeen. Muutosta kaipaavat ammattilaiset olivat motivoituneita ja halusivat l\u00e4hte\u00e4 mukaan. \u00a0Alammeko olla samassa tilanteessa my\u00f6s Suomessa?<\/p>\n

    Meill\u00e4 monet asiasta puhuvat ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6nteinen ja vahvuuskeskeinen ihmisk\u00e4sitys on olennainen edellytys sille, ett\u00e4 itseohjautuvuuteen kannattaa l\u00e4hte\u00e4. Uskommeko ihmisten haluun ja kykyyn toimia oikein ja j\u00e4rkev\u00e4sti? Luotammeko, ett\u00e4 ainakin suuri enemmist\u00f6 ihmisist\u00e4 on luotettavia ja haluaa tehd\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 hyvin? Jos vastaus on kyll\u00e4, voisimmeko muuttaa jotain, ja mit\u00e4 se olisi?<\/p>\n

     <\/p>\n

    L\u00e4hteit\u00e4:<\/h3>\n

    Fischer, Merja (2012).\u00a0Linkages between employee and customer perceptions in business-to-business services – Towards positively deviant performances\u00a0 Aalto University DOCTORAL DISSERTATIONS, 7\/2012.<\/a><\/p>\n

    Oksanen, Tuula, toim. (2012). Hyvinvointihavaintoja : Tutkimustietoa kunta-alalta.<\/p>\n

    Jos de Blokin luennon tallenne<\/a><\/p>\n

    J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kotihoidon kehitt\u00e4mishanke:
    \n    https:\/\/www.kunteko.fi\/katso\/884<\/a>
    \n    http:\/\/www.e-julkaisu.fi\/jarvenpaa\/itseohjautuvaa-yhteispelia\/mobile.html<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    KTM, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Riitta-Liisa Larjovuori KT, tutkimusjohtaja Kirsi Heikkil\u00e4-Tammi Ty\u00f6hyvinvoinnin tutkimusryhm\u00e4, talouden ja johtamisen tiedekunta, Tampereen yliopisto Hoitajal\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 toiminnasta ratkaisu terveydenhuollon kriisiin? Suomessa on puhuttu viime aikoina paljon johtamisen ja organisoitumisen tapojen muutoksesta, jossa keskeist\u00e4 on ty\u00f6ntekij\u00f6iden mahdollisuus organisoida ty\u00f6t\u00e4\u00e4n itseohjautuvasti. … Forts\u00e4tt l\u00e4sa →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":469,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,21,19,13],"class_list":["post-491","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-suomenkielinen-uutinen","tag-hoiva-alan-uudistaminen","tag-jos-de-blok","tag-tyohyvinvoinnin-johtaminen","tag-tyohyvinvointi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/491","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/469"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=491"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/491\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":493,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/491\/revisions\/493"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=491"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=491"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=491"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}