{"id":589,"date":"2021-04-06T06:56:41","date_gmt":"2021-04-06T06:56:41","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/?page_id=589"},"modified":"2021-04-21T11:06:16","modified_gmt":"2021-04-21T11:06:16","slug":"kansalliset-kielivahemmistot-ja-etniset-vahemmistot","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/moninaisuus-voimavarana-hoivatyossa\/kansalliset-kielivahemmistot-ja-etniset-vahemmistot\/","title":{"rendered":"Kansallisten v\u00e4hemmist\u00f6jen huomioiminen hoivapalveluissa"},"content":{"rendered":"<p><strong>Kooste: Mona Riska, Centret f\u00f6r livsl\u00e5ngt l\u00e4rande vid \u00c5bo Akademi<\/strong><\/p>\n<p>Yhdenvertaisuuslaki kielt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4n, kansallisuuteen, etniseen taustaan, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinn\u00e4n. Lain noudattamiseksi on sosiaali- ja terveydenhuollon piiriss\u00e4 pystytt\u00e4v\u00e4 paremmin huomioimaan ik\u00e4v\u00e4est\u00f6n moninaisuus huomioimalla henkil\u00f6iden etninen tausta, \u00e4idinkieli ja uskonto tai muu vakaumus.<\/p>\n<p>Suomessa el\u00e4\u00e4 etnisi\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, joita on tapana luonnehtia kansallisiksi v\u00e4hemmist\u00f6iksi, sill\u00e4 niiden historialliset juuret ovat suomalaisyhteiskunnassa. Kansallisiin v\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvat suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit, juutalaiset, tataarit ja nk. vanhaven\u00e4l\u00e4iset, jotka ovat muuttaneet Suomeen ennen toista maailmansotaa.<\/p>\n<h4>Muutamia erityispiirteit\u00e4, joilla Suomen kansallisia v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 on tapana kuvata<\/h4>\n<h5>Suomenruotsalaiset<\/h5>\n<ul>\n<li>Ruotsin kielell\u00e4 on historiassa ollut Suomessa p\u00e4\u00e4kielen asema, ja nykyisin se on toinen maan kansalliskielist\u00e4.<\/li>\n<li>Ruotsinkielist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 Suomessa on el\u00e4nyt keskiajalta l\u00e4htien.<\/li>\n<li>Suomenruotsalaiset asuvat p\u00e4\u00e4asiassa rannikkoseuduilla, mutta er\u00e4iss\u00e4 suomenkielisiss\u00e4 kaupungeissa asuu my\u00f6s pienempi\u00e4 ruotsinkielisten asukkaiden ryhmi\u00e4.<\/li>\n<li>Ruotsinkieliset alueet jakautuvat nelj\u00e4\u00e4n pienemp\u00e4\u00e4n alueeseen: Uusimaa, Turunmaa, Ahvenanmaa ja Pohjanmaa, joiden alueella asuu 97 % suomenruotsalaisista.<\/li>\n<li>Suomenruotsalaisia on noin 290 000, joka on noin 5,3 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/li>\n<li>Suomessa puhutaan useita suomenruotsalaisia murteita erityisesti maaseudulla.<\/li>\n<li>Monet suomenruotsalaiset ovat nykyisin kaksikielisi\u00e4.<\/li>\n<li>Suomenruotsalaisiin perinteisiin kuuluvat lucianp\u00e4iv\u00e4 13.12., ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4 6.11., juhannussalko ja juomalaulut.<\/li>\n<li>Suomenruotsalaisilla on aktiivista j\u00e4rjest\u00f6toimintaa muun muassa kuorolaulun saralla.<\/li>\n<li>T\u00e4rkeit\u00e4 suomenruotsalaisia instituutioita ovat ruotsinkieliset koulut, radio- ja tv-kanavat, teatterit, prikaati sek\u00e4 yliopistot ja korkeakoulut, jotka osaltaan edist\u00e4v\u00e4t ruotsin kielen s\u00e4ilymist\u00e4 Suomessa.<\/li>\n<\/ul>\n<h5>Saamelaiset<\/h5>\n<ul>\n<li>Saamelaiset ovat ainoa alkuper\u00e4iskansa EU:n alueella.<\/li>\n<li>Saamelaisten asuinalueella, joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 koko Pohjoiskalotin, el\u00e4\u00e4 noin 50 000 saamelaista.<\/li>\n<li>Suomessa el\u00e4\u00e4 noin 9 000 saamelaista.<\/li>\n<li>Saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on suojattu Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/li>\n<li>Saamen kieli\u00e4 on yhdeks\u00e4n, joista Suomessa puhutaan kolmea: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.<\/li>\n<li>Historian aikana saamelaiset ovat olleet valtav\u00e4est\u00f6n assimilaatiotoimien kohteena.<\/li>\n<li>Yleinen suhtautuminen saamen kieliin on my\u00f6s aiemmin ollut negatiivinen valtav\u00e4est\u00f6n keskuudessa.<\/li>\n<li>Ik\u00e4\u00e4ntyneet saamelaiset ovat sen takia todenn\u00e4k\u00f6isesti kokeneet syrjint\u00e4\u00e4, mill\u00e4 on vaikutusta heid\u00e4n suhtautumiseensa saamen kielen k\u00e4ytt\u00e4miseen ja kommunikoimiseen viranomaisten kanssa.<\/li>\n<li>Luonto on t\u00e4rke\u00e4 perusta saamelaisten aineelliselle (maank\u00e4ytt\u00f6oikeus) ja henkiselle kulttuurille.<\/li>\n<li>Yhteenkuuluvuus on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 voimavara saamelaisille.<\/li>\n<li>Suomen saamelaisilla on oma, vuonna 1996 perustettu itsen\u00e4inen kulttuuri- ja itsehallintoelin Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t.<\/li>\n<li>Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto on yhteispohjoismainen saamelaisk\u00e4r\u00e4jien yhteisty\u00f6elin.<\/li>\n<\/ul>\n<h5>Romanit<\/h5>\n<ul>\n<li>Suomessa el\u00e4\u00e4 noin 10 000 romania, joiden lis\u00e4ksi noin 3 000 suomalaista romania asuu Ruotsissa.<\/li>\n<li>Useimmat romanit asuvat Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomen suurimmissa kaupungeissa.<\/li>\n<li>Romaneilla on vahva kulttuuri-identiteetti, mutta he kokevat itsens\u00e4 suomalaisiksi.<\/li>\n<li>Romanikulttuuri rakentuu oman yhteis\u00f6n, suvun ja perheen ymp\u00e4rille.<\/li>\n<li>Tavat ja tottumukset, kuten naisten perinteiset kansanpuvut, ovat romaneille t\u00e4rkeit\u00e4.<\/li>\n<li>Romanien el\u00e4m\u00e4\u00e4 leimaa voimakas tunne-el\u00e4m\u00e4.<\/li>\n<li>Vanhempien ihmisten kunnioittaminen on romaneille t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/li>\n<li>Perinteisesti romanit ovat el\u00e4neet kiertelev\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on vaikeuttanut varsinkin vanhempien romanien koulunk\u00e4ynti\u00e4.<\/li>\n<li>I\u00e4kk\u00e4\u00e4t romanit ovat sek\u00e4 sosiaalisesti ett\u00e4 taloudellisesti heikommassa asemassa, ja heid\u00e4n elinajanodotteensakin on valtav\u00e4est\u00f6\u00e4 lyhyempi.<\/li>\n<li>Monet i\u00e4kk\u00e4\u00e4t romanit ovat yhteiskunnan palvelujen tavoittamattomissa, eiv\u00e4tk\u00e4 he ole esimerkiksi koskaan k\u00e4yneet l\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4.<\/li>\n<li>Kaupungistumisen ja ydinperhekeskeisyyden vuoksi sukupolvien v\u00e4linen vuorovaikutus on v\u00e4hentynyt.<\/li>\n<li>Romanikielen osaaminen on sen vuoksi heikentynyt viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana.<\/li>\n<li>Suku on perinteisesti huolehtinut sairaista, vammaisista ja i\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 j\u00e4senist\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<\/ul>\n<h5>Tataarit<\/h5>\n<ul>\n<li>Tataarit, jotka 1800-luvun lopulla muuttivat Suomeen Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, saivat elantonsa ensin kulkukauppiaina, my\u00f6hemmin tekstiili- ja mattoalan kauppiaina.<\/li>\n<li>Tataarien muutto Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Suomeen jatkui aina 1930-luvulle saakka.<\/li>\n<li>Nykyisin tataareja el\u00e4\u00e4 Suomessa noin 1 000, ja he asuvat p\u00e4\u00e4asiassa Helsingiss\u00e4, Tampereella ja J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/li>\n<li>Tataarit ovat muslimeja, ja heill\u00e4 on seurakunnat Tampereella ja Helsingiss\u00e4. He ovat Suomen ensimm\u00e4inen muslimiv\u00e4hemmist\u00f6.<\/li>\n<li>Eri aikakausina tataareja on syrjitty Suomessa muun muassa viranomaisten taholta, jotka pyrkiv\u00e4t rajoittamaan heid\u00e4n liiketoimintaansa.<\/li>\n<li>Uhkailut karkottamisesta Neuvostoliittoon ovat my\u00f6s vaikuttaneet siihen, ett\u00e4 tataarit ovat pysytelleet varsin n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6min\u00e4 suomalaisyhteiskunnassa.<\/li>\n<li>Yhteydet Turkkiin vahvistuivat ja tulivat t\u00e4rke\u00e4mmiksi, kun yhteydenpito ven\u00e4l\u00e4isille kotiseuduille katkesi Neuvostoliiton perustamisen my\u00f6t\u00e4 (Neuvostaliitto perustettiin joulukuussa 1922).<\/li>\n<li>Kulttuuri, tataarin kieli ja uskonto ovat aktiivinen osa yhteis\u00f6n sis\u00e4ist\u00e4 toimintaa.<\/li>\n<li>Sosiaalinen kontrolli on vahvaa, eik\u00e4 seka-avioliittoja hyv\u00e4ksyt\u00e4.<\/li>\n<li>Tataarin kieli on tataarien t\u00e4rkein etninen tunnusmerkki.<\/li>\n<li>Tataarien kulttuuri on ainutlaatuinen ja k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 niin kirjallisuutta, teatteria kuin musiikkia.<\/li>\n<\/ul>\n<h5>Juutalaiset<\/h5>\n<ul>\n<li>Suomen juutalaiset ovat 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Suomeen muuttaneiden ven\u00e4l\u00e4isten sotilasperheiden j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4.<\/li>\n<li>Heit\u00e4 el\u00e4\u00e4 Suomessa noin 1 900.<\/li>\n<li>M\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut monien muutettua Israeliin.<\/li>\n<li>Suomessa on kaksi juutalaisseurakuntaa, Helsingiss\u00e4 ja Turussa.<\/li>\n<li>Aiemmin juutalaisten p\u00e4\u00e4kieli oli ruotsi, mutta Helsingin juutalaisen koulun asteittaisen suomalaistumisen my\u00f6t\u00e4 on yhteis\u00f6kin vaihtanut kielt\u00e4.<\/li>\n<li>Heprean kieli on Suomen juutalaisille t\u00e4rke\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4.<\/li>\n<li>Seurakuntakeskuksen yhteydess\u00e4 Helsingiss\u00e4 toimii juutalaisten oma vanhainkoti.<\/li>\n<\/ul>\n<hr \/>\n<h5>L\u00e4hteet<\/h5>\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/sv.wikipedia.org\/wiki\/Finlandssvenskar\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Finlandssvenskar. Wikipedia [Viitattu 15.10.2020] (Avautuu uuteen v\u00e4lilehteen).<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/uppslagsverket.fi\/sv\/sok\/view-170045-Judar\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Judar. Uppslagsverket Finland \u2013 webbutg\u00e5va Schildts f\u00f6rlags Ab, 2009\u20132012, SFV 2012\u2013 [Viitattu 15.10.2020] (Avautuu uuteen v\u00e4lilehteen).<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/dokumentit.solinum.fi\/samediggi\/?f=dokumenttipankki\/kertomukset_ohjelmat_ja_suunnitelmat\/ohjelmat\/saam._sotealan_kehitt%C3%A4misohjelma\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4misohjelma 2016\u20132019. Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t. (Avautuu uuteen v\u00e4lilehteen).<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/uppslagsverket.fi\/sv\/sok\/view-170045-Samer\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Samer. Uppslagsverket Finland \u2013 webbutg\u00e5va. Schildts f\u00f6rlags Ab, 2009\u20132012, SFV 2012\u2013 [Viitattu 15.10.2020] (Avautuu uuteen v\u00e4lilehteen).<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/sv.wikipedia.org\/wiki\/Samiska\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Samiska. Wikipedia [Viitattu 19.10.2020] (Avautuu uuteen v\u00e4lilehteen).<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/70047\/Es200402.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Suomen romanit: Finitiko romaseele. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. ISSN 1236-2123. Helsinki 2004. [Viitattu 15.10.2020]. Verkkojulkaisu avautuu PDF-muodossa uuteen v\u00e4lilehteen.<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160845\/03_18_Suomen%20romanipoliittinen%20ohjelma_2018_2022_web.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Suomen romanipoliittinen ohjelma (Rompo) 2018\u20132022. Huttu, Henna (2019-12-17) Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 [Viitattu 15.10.2020] (PDF avautuu uuteen v\u00e4lilehteen).<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/magma.fi\/tatarerna-finlands-osynliga-minoritet\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Tatarerna Finlands osynliga minoritet. Ajatuspaja Magma (30.5.2012). [Viitattu 15.10.2020] (Avautuu uuteen v\u00e4lilehteen).<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11599278\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Yle uutiset (19.10.2020). <em>T\u00e4n\u00e4\u00e4n alkaa saamen kielten viikko \u2013 uhanalaista kielt\u00e4 haastetaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikka ruokalistassa<\/em>. [Viitattu 19.10.2020]. (Avautuu uuteen v\u00e4lilehteen).<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h5><a href=\"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/moninaisuus-voimavarana-hoivatyossa\/\">Takaisin Moninaisuus voimavarana hoivaty\u00f6ss\u00e4 -osion alkuun.<\/a><\/h5>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kooste: Mona Riska, Centret f\u00f6r livsl\u00e5ngt l\u00e4rande vid \u00c5bo Akademi Yhdenvertaisuuslaki kielt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4n, kansallisuuteen, etniseen taustaan, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinn\u00e4n. Lain noudattamiseksi on sosiaali- ja terveydenhuollon piiriss\u00e4 pystytt\u00e4v\u00e4 paremmin huomioimaan ik\u00e4v\u00e4est\u00f6n moninaisuus huomioimalla henkil\u00f6iden etninen tausta, \u00e4idinkieli ja uskonto tai muu vakaumus. Suomessa el\u00e4\u00e4 etnisi\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, joita on tapana luonnehtia kansallisiksi v\u00e4hemmist\u00f6iksi, sill\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":469,"featured_media":0,"parent":20,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-589","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/589","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/users\/469"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=589"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/589\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":732,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/589\/revisions\/732"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/20"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=589"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}