{"id":586,"date":"2021-04-06T06:54:48","date_gmt":"2021-04-06T06:54:48","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/?page_id=586"},"modified":"2021-04-09T13:09:24","modified_gmt":"2021-04-09T13:09:24","slug":"ulkomaalaistaustainen-maahanmuuttajavaesto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/moninaisuus-voimavarana-hoivatyossa\/ulkomaalaistaustainen-maahanmuuttajavaesto\/","title":{"rendered":"Ulkomaalaistaustaisen v\u00e4est\u00f6n osuus kasvaa ik\u00e4ihmisten hoivapalveluissa"},"content":{"rendered":"

Kooste: Mona Riska, Centret f\u00f6r livsl\u00e5ngt l\u00e4rande vid \u00c5bo Akademi<\/strong><\/p>\n

Yhdenvertaisuuslain mukaan ket\u00e4\u00e4n ei saa syrji\u00e4 i\u00e4n, alkuper\u00e4n, kansallisuuden, etnisen taustan, kielen, uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Yhdenvertaisemman hoito- ja hoivaty\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4 tulee ottaa huomioon asiakkaiden alkuper\u00e4\u00e4, kansallisuutta ja kielt\u00e4 koskeva moninaisuus ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n keskuudessa.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n Suomen ik\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 (55+) on vieraskielisi\u00e4 yli 50 000 henkil\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4 kasvaa noin 3 500 henkil\u00f6ll\u00e4 vuodessa. Tulevina vuosina vieraskielisten osuus ik\u00e4ihmisten hoivapalvaluiden asiakkaista on kasvamassa. Puolet koko ulkomaalaistaustaisesta ik\u00e4v\u00e4est\u00f6st\u00e4 asuu p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla.<\/p>\n

Ulkomaalaistaustaisen v\u00e4est\u00f6n osuus koko v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ik\u00e4ryhmitt\u00e4in vuoden lopussa vuosina 2009 ja 2019<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a><\/span>Taulukko 1. Taulukko ilmaisee ulkomaalaistaustaisten henkil\u00f6iden ik\u00e4jakauman ja prosentuaalisen osuuden Suomen kokonaisv\u00e4est\u00f6st\u00e4 vuosina 2009 ja 2019. L\u00e4hde: Suomen virallinen tilasto (SVT): V\u00e4est\u00f6rakenne [verkkojulkaisu] ISSN=1797-5387. Vuosikatsaus 2019. Helsinki: Tilastokeskus.<\/em><\/p>\n

P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla asuvien henkil\u00f6iden jakautuminen alkuper\u00e4maan mukaan vuonna 2019<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a><\/span>*) mukaan lukien Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia, Slovenia.<\/p>\n

Taulukko 2. Taulukko ilmaisee ulkomaalaistaustaisten, p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla asuvien henkil\u00f6iden osuuden v\u00e4est\u00f6st\u00e4 vuonna 2019 alkuper\u00e4maan mukaan. L\u00e4hde: Suomen virallinen tilasto (SVT): V\u00e4est\u00f6rakenne [verkkojulkaisu] ISSN=1797-5387. Vuosikatsaus 2019. Helsinki: Tilastokeskus.<\/em><\/p>\n

Loppuvuonna 2019 selv\u00e4sti suurimman ulkomaalaistaustaisten henkil\u00f6iden ryhm\u00e4n muodostivat entisen Neuvostoliiton alueelta tai Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Suomeen muuttaneet. Suurin osa Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Suomeen muuttaneista on inkerinsuomalaisia. Toiseksi suurimman ulkomaalaistaustaisten henkil\u00f6iden ryhm\u00e4n muodostavat Virosta Suomeen muuttaneet. Virolaisten keskuudessa yleisin syy muuttaa Suomeen on ty\u00f6tilanne. On tavallista, ett\u00e4 virolaiset muuttavat takaisin kotimaahansa ty\u00f6uran p\u00e4\u00e4tytty\u00e4, mutta monet p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s j\u00e4\u00e4d\u00e4 Suomeen vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n. Kolmanneksi suurin ulkomaalaistaustaisten henkil\u00f6iden ryhm\u00e4 ovat Irakista Suomeen muuttaneet.<\/p>\n

Suurimmat ulkomaalaistaustaisten henkil\u00f6iden ryhm\u00e4t Suomessa loppuvuonna 2019<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a><\/span>*) mukaan lukien Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia, Slovenia.<\/p>\n

Taulukko 3. Taulukko ilmaisee ulkomaalaistaustaisten v\u00e4est\u00f6nosien suuruuden Suomessa. L\u00e4hde: Suomen virallinen tilasto (SVT): V\u00e4est\u00f6rakenne [verkkojulkaisu] ISSN=1797-5387. Vuosikatsaus 2019. Helsinki: Tilastokeskus.<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/span>Taulukko 4. Taulukko ilmaisee Suomen v\u00e4est\u00f6n jakauman kansalaisuuden mukaan vuosina 2016\u20132019. L\u00e4hde: Suomi lukuina 2020 [verkkojulkaisu] ISSN: 2242-8488 Helsinki: Tilastokeskus.<\/em><\/p>\n

Vieraskielisten ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu my\u00f6s muita, arabiaa, kurdia ja somalia puhuvia maahanmuuttajaryhmi\u00e4 Afrikasta ja L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4. Heist\u00e4 monet ovat muuttaneet Suomeen vasta aikuisi\u00e4ll\u00e4. He ovat kuitenkin kotoutuneet suomalaisyhteiskuntaan ja suunnittelevat viett\u00e4v\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s vanhuusik\u00e4ns\u00e4 Suomessa. Suomeen ensimm\u00e4isin\u00e4 pakolaisina 1970-luvulla saapuneet chilel\u00e4iset ja vietnamilaiset ovat nykyisin hyvin kotoutuneita suomalaiseen yhteiskuntaan. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa el\u00e4\u00e4 noin 8 000 Euroopasta t\u00e4nne muuttanutta ik\u00e4ihmist\u00e4. Tulevaisuudessa Suomeen ty\u00f6- tai perhesyist\u00e4 muuttaneiden aasialaisten osuus ik\u00e4ihmisen hoivapalveluiden asiakkaista on nousemassa.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/span>Taulukko 5. Yll\u00e4 olevasta taulukosta ilmenee Suomen v\u00e4est\u00f6n jakautuminen \u00e4idinkielen mukaan loppuvuodesta 2019. L\u00e4hde: Suomi lukuina 2020 [verkkojulkaisu] ISSN: 2242-8488 Helsinki: Tilastokeskus.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Takaisin Moninaisuus voimavarana hoivaty\u00f6ss\u00e4 -osion alkuun.<\/a><\/h5>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kooste: Mona Riska, Centret f\u00f6r livsl\u00e5ngt l\u00e4rande vid \u00c5bo Akademi Yhdenvertaisuuslain mukaan ket\u00e4\u00e4n ei saa syrji\u00e4 i\u00e4n, alkuper\u00e4n, kansallisuuden, etnisen taustan, kielen, uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Yhdenvertaisemman hoito- ja hoivaty\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4 tulee ottaa huomioon asiakkaiden alkuper\u00e4\u00e4, kansallisuutta ja kielt\u00e4 koskeva moninaisuus ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n keskuudessa. Nyky\u00e4\u00e4n Suomen ik\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 (55+) on vieraskielisi\u00e4 yli 50 000 henkil\u00f6\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":469,"featured_media":0,"parent":20,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-586","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/586","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/users\/469"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=586"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/586\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":701,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/586\/revisions\/701"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/20"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=586"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}