{"id":566,"date":"2021-04-06T06:38:37","date_gmt":"2021-04-06T06:38:37","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/?page_id=566"},"modified":"2021-04-21T11:04:53","modified_gmt":"2021-04-21T11:04:53","slug":"moninaisuus-ja-yhdenvertaisuus-vanhustenhuollossa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/moninaisuus-voimavarana-hoivatyossa\/moninaisuus-ja-yhdenvertaisuus-vanhustenhuollossa\/","title":{"rendered":"Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtaaminen ik\u00e4ihmisten hoivapalveluissa"},"content":{"rendered":"

Kooste: Mona Riska, Centret f\u00f6r livsl\u00e5ngt l\u00e4rande vid \u00c5bo Akademi<\/strong><\/p>\n

Vanheneminen ei merkitse sit\u00e4, ett\u00e4 vanheneva henkil\u00f6 olisi valmis luopumaan henkil\u00f6kohtaisesta koskemattomuudestaan tai yksil\u00f6llisyydest\u00e4\u00e4n. Ihmisen ainutlaatuisuus ei muutu i\u00e4n my\u00f6t\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n h\u00e4nen henkil\u00f6kohtaiset tarpeensa tai toiveensa siit\u00e4, miten h\u00e4net tulisi kohdata. Asiakkaiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu ik\u00e4ihmisten hoivapalveluissa merkitsee tietoisuutta yhdenvertaisuutta lis\u00e4\u00e4vist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 ja moninaisuutta edist\u00e4vist\u00e4 toimintatavoista sek\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 jokaisen asiakkaan henkil\u00f6kohtaisista tarpeista.<\/p>\n

Suomalainen ik\u00e4v\u00e4est\u00f6 on yleist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 moninaisempaa. Moninaisuutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kansallisten v\u00e4hemmist\u00f6jen ja alkuper\u00e4iskansan ohella my\u00f6s eri maahanmuuttotaustaiset ryhm\u00e4t. Samoin eri seksuaaliset v\u00e4hemmist\u00f6t ja vammaiset n\u00e4kyv\u00e4t ik\u00e4v\u00e4est\u00f6nkin moninaisuudessa.<\/p>\n

V\u00e4h\u00e4isen maahanmuuton vuoksi suomalainen yhteiskunta on perinteisesti ollut melko homogeeninen. Suomi ja ruotsi ovat Suomen kansalliskielet. Suomea \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuu reilut 4,8 miljoonaa kansalaista, ruotsia hieman alle 300 000. Reilulla 400 000 asukkaalla on jokin muu kielitausta. Suomen ja ruotsin lis\u00e4ksi suurimmat Suomessa puhut kielet ovat ven\u00e4j\u00e4, viro, arabia, englanti ja somalia.<\/p>\n

Suomen v\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluu eri etnisi\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, joilla on eri \u00e4idinkieli, eri kulttuuri tai uskonto kuin valtav\u00e4est\u00f6ll\u00e4. Suomen kansallisiin v\u00e4hemmist\u00f6ihin lasketaan suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit, juutalaiset ja tataarit. N\u00e4iden lis\u00e4ksi Suomeen on tullut maahanmuuttajia esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, Virosta, entisen Jugoslavian alueelta, Somaliasta ja Irakista.<\/p>\n

Suomen v\u00e4est\u00f6n moninaisuutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s eri sukupuoli- ja seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6t, joihin kuuluvat henkil\u00f6t edustavat monia eri sukupuoli-identiteettej\u00e4 ja seksuaalisia suuntautumisia. Ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, joiden sukupuoli-identiteetti poikkeaa yleisest\u00e4 normik\u00e4sityksest\u00e4, on tapana kutsua sateenkaarisenioreiksi, ja he edustavat koko yhteiskunnassa esiintyv\u00e4\u00e4 sukupuoli-identiteetin kirjoa.<\/p>\n

Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 lakeja, joiden tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 tasa-arvoista yhteiskuntaa (tasa-arvolaki) ja kansalaisten yhdenvertaista kohtelua henkil\u00f6kohtaisiin ominaisuuksiin katsomatta ja ehk\u00e4ist\u00e4 syrjint\u00e4\u00e4 (yhdenvertaisuuslaki). N\u00e4ill\u00e4 laeilla on keskeinen rooli niin yhdenvertaisuusty\u00f6n, sosiaali- ja terveydenhuollon piiriss\u00e4 tapahtuvan yhdenvertaisen kohtaamisen kuin ik\u00e4ihmisten hoivapalveluissa lis\u00e4\u00e4ntyneen moninaisuuden kannalta.<\/p>\n

Moninaisuus ja tasa-arvo ik\u00e4ihmisten hoivapalveluissa<\/h2>\n

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollossa huomioimaan yhdenvertaisuuden hoitoty\u00f6ss\u00e4, muun muassa huomioimalla asiakkaiden kieli- ja kulttuuritaustan. Sen lis\u00e4ksi laki velvoittaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n kaikentyyppist\u00e4 syrjint\u00e4\u00e4 hoito- ja hoivaty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Suomalaisessa yhteiskunnassa v\u00e4hemmist\u00f6ille suunnattuja hoito- ja hoivapalveluja on jonkin verran tarjolla, mutta palveluntarjoajat ovat p\u00e4\u00e4asiassa yksityisi\u00e4 ja kolmannen sektorin toimijoita. Julkisen ik\u00e4ihmisten hoivapalveluiden piiriss\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6jen tarpeita ei yleens\u00e4 huomioida riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. Asiakaskohtaamisissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6 tuntee v\u00e4hemmist\u00f6jen kulttuuriset ominaispiirteet ja tiet\u00e4\u00e4, miten ik\u00e4v\u00e4est\u00f6\u00f6n suhtaudutaan v\u00e4hemmist\u00f6kulttuurien sis\u00e4ll\u00e4. Suomalaiseen kulttuuriin verrattuna i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten kunnioitus on yleisesti ottaen huomattavasti t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 osassa saamelais- ja romanikulttuurissa. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa hoito- ja hoivahenkil\u00f6st\u00f6\u00e4 huomioimaan v\u00e4hemmist\u00f6jen kulttuuriset piirteet ja elintavat asiakaskontakteissa.<\/p>\n

Omakielisen tiedon tarve tarjolla olevista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sek\u00e4 niiden piiriin p\u00e4\u00e4semisest\u00e4 on kansallisten ja maahan muuttaneiden v\u00e4hemmist\u00f6jen keskuudessa suuri. Hoito- ja hoiva-alan henkil\u00f6st\u00f6n on huomioitava kielelliset ja kulttuuriset ominaispiirteet yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 huolimatta hoito- ja hoivapalveluja tarjotaan p\u00e4\u00e4asiassa yh\u00e4 vain valtav\u00e4est\u00f6n ehdoilla. Olisi erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ik\u00e4ihmisten hoivapalveluiden henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 olisi tietoa v\u00e4hemmist\u00f6kulttuureista, jotta kulttuuristen erityistarpeiden huomioiminen asiakkaiden parissa onnistuisi paremmin. On ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hoito- ja hoiva-alan koulutuksen saa aiempaa useampi v\u00e4hemmist\u00f6n edustaja, jotta moninaisuus lis\u00e4\u00e4ntyisi my\u00f6s ik\u00e4ihmisten hoivapalveluiden henkil\u00f6st\u00f6n keskuudessa.<\/p>\n

On erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ik\u00e4ihmisten hoivapalveluiden henkil\u00f6st\u00f6n kontakteja v\u00e4hemmist\u00f6jen kanssa leimaa my\u00f6nteinen asenne, yhteisty\u00f6halu ja avoimuus eri erityistarpeita kohtaan. Monet v\u00e4hemmist\u00f6t toivovat, ett\u00e4 heid\u00e4n kulttuuritaustansa voitaisiin huomioida paremmin hoivapalveluissa. Ik\u00e4ihmisten hoivapalveluissa on tarpeen huomioida esimerkiksi romanien puhtauteen ja h\u00e4veli\u00e4isyyteen liittyv\u00e4t tavat sek\u00e4 suvun ja perheen merkitys. On erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 on mahdollisuus saada tietoa v\u00e4hemmist\u00f6kulttuureista ja heid\u00e4n ominaispiirteist\u00e4\u00e4n luottamuksen ja hyvien hoitosuhteiden luomiseksi.<\/p>\n

Henkil\u00f6st\u00f6n parantuneen v\u00e4hemmist\u00f6kulttuurien ja -yhteis\u00f6jen kulttuuristen ominaispiirteiden ja elinolosuhteiden tuntemuksen my\u00f6t\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 on paremmat edellytykset noudattaa kulttuurisensitiivist\u00e4 suhtautumistapaa, mik\u00e4 tekee my\u00f6s palvelutarjonnasta asiakasl\u00e4ht\u00f6isemp\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja ik\u00e4ihmisten hoivapalveluita mukaan lukien. Julkisen ik\u00e4ihmisten hoivapalveluissa suurena haasteena on i\u00e4kk\u00e4iden, v\u00e4hemmist\u00f6taustaisten vammaisten tarpeiden huomioiminen.<\/p>\n

V\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvat i\u00e4kk\u00e4\u00e4t valittavat, muiden ik\u00e4ihmisten tavoin, harvoin saamastaan syrjiv\u00e4st\u00e4 kohtelusta. Vain pieni osa yhdenvertaisuusvaltuutetulle tehdyist\u00e4 valituksista on i\u00e4kk\u00e4iden henkil\u00f6iden tekemi\u00e4. Valituksista on ollut vaikea erotella, milloin on kyse hoitovirheest\u00e4, huolimattomuudesta tai tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ja milloin on kyse suoranaisesta syrjinn\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Useimmissa tapauksissa ik\u00e4ihmisten syrjinn\u00e4ss\u00e4 hoivapalveluissa on kyse ep\u00e4suorasta tai rakenteellisesta syrjinn\u00e4st\u00e4. I\u00e4kk\u00e4iden v\u00e4hemmist\u00f6taustaisten asiakkaiden olemassaoloa ei huomioida palvelutarjonnassa, eli ei siis tulla ajatelleeksi, ett\u00e4 osalla asiakkaista on erityisi\u00e4 palvelun tai tiedonsaannin tarpeita.<\/p>\n

Moniin hoito- ja hoivapalveluihin liittyy siis erilaisia haasteita. Haasteet koskevat usein rajallista tiedonsaantia: ongelmia saattaa esiinty\u00e4 esimerkiksi tulkkauspalveluissa tai tietotekniikan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Ik\u00e4ihmisill\u00e4 ei aina ole mahdollisuutta saada tietoa sellaisessa muodossa, ett\u00e4 se tavoittaa heid\u00e4t ja ett\u00e4 he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t sen. Erityisesti kieliv\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvat ja aistivioista tai psyykkisist\u00e4 vammoista k\u00e4rsiv\u00e4t henkil\u00f6t t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4ntyyppisiin ongelmiin.<\/p>\n

Monet kokevat my\u00f6s, ettei heid\u00e4n omaa kulttuuritaustaansa huomioida riitt\u00e4v\u00e4sti. Esimerkiksi monet saamelaiset, romanit ja muslimimaahanmuuttajat kokevat, ettei heid\u00e4n tapojaan ja k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n huomioida palveluasumisen, kotihoidon tai terveyden- ja sairaanhoidon yhteydess\u00e4. Yleisesti ottaen moninaisuutta ja eri v\u00e4est\u00f6ryhmien erityispiirteit\u00e4 ei huomioida riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin eik\u00e4 oteta huomioon, ett\u00e4 asiakkaiden joukossa on vammaisia tai seksuaali- tai sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvia. Hoito- ja hoivapalvelut on suunniteltu valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluville asiakkaille.<\/p>\n

\n
Kysymyksi\u00e4 keskusteluun moninaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta hoivaty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h6>\n<\/blockquote>\n